Jyväskylän Kaupunkilehden ”Lukijalta” –palstalla ti 5.1.2010

Jyväskylän Kaupunkilehti käsitteli viime vuoden lopulla Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksia, niissä pidettyjen puheiden lukumäärää ja valtuustotyöskentelyn kalleutta. Jutussa todettiin mm., että perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja käyttävät runsaasti puheenvuoroja muihin valtuutettujen nähden. Miksi näin? Vastaan kysymykseen muutamalla kommentilla.

Olen todennut useissa valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksissa, että koska valtuuston suuret ryhmät (sdp. kokoomus ja kepu) päättivät yhdessä, ettei viime vaalien voittajille anneta yhtään merkittävää lautakuntapaikkaa, joudumme tuomaan äänestäjiemme terveiset julkisuuteen muilla tavoilla. Näitä tapoja ovat: valtuustoaloite, valtuustokysymys, puheenvuoro valtuustossa tai mielipidekirjoitus lehden palstoilla. Toisaalta ryhmämme – toistaiseksi – vaatimattomasta koosta johtuen, näkemystemme esittäminen on puheenjohtajien lisäksi sihteerimme Minna Mäkisen varassa. Pienemmissä kunnissa kuten Muurame, Saarijärvi ja Laukaa suuret ryhmät olivat merkittävästi avarakatseisempia luottamuspaikkojen jaossa perussuomalaisille.

Kun perussuomalaisten edustajia ei kelpuutettu lautakuntiin, niin kantojamme käsiteltäviin asioihin ei useinkaan ole saatu sanotuksi ennen valtuuston kokouksia, joten ne on tuotava siellä julki. Toisaalta edustamme näkemystä, että päätökset tehdään valtuustosalissa, ei suinkaan pienissä porukoissa suljettujen ovien takana.  Emme kuulu myöskään niihin ”nöyriin nyökyttelijöihin”, joita valtuustossa on jo nyt riittävästi.

Mitä kokousten kalleuteen tulee, niin suhtaudumme edelleen kriittisesti kunnalliseen puoluetukeen, jota maksetaan valtuustoryhmille tänä vuonna 500 euroa/valtuutettu eli 37.500 euroa vuodessa.  Ryhmämme mielestä parin vuoden takainen tuki eli 100 euroa/valtuutettu olisi ollut riittävä niin viime vuodelle kuin tällekin vuodelle. Tätä suuret valtuustoryhmät eivät kuitenkaan hyväksyneet.

Mitä jatkoon tulee, niin yritämme edelleenkin viedä valtuustossa eteenpäin niitä asioita, jotka liittyvät kaupunkilaisten perusturvaan eli jokapäiväiseen elämänmenoon. Tulemme olemaan jatkossakin kriittisiä ns. kerskainvestointeihin ja jatkuviin taksojen ja tariffien korotuksiin, jotka vaikuttavat asumiskustannuksien kohoamiseen. Toimintamme ”punainen lanka” verotuksessa on, että verot on kannettava maksukyvyn mukaan, ei suinkaan kaupunkilaisia piiloverottomalla, joka näyttää olevan suurten valtuustoryhmien toimintatapa. Hyvää alkanutta vuotta kaikille, toivottelee

KAUKO TUUPAINEN,  PS:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

  Lue lisää »

Keskisuomalaisen Mielipidepalstalla ti 5.1.2010

Ex. kaupunginjohtaja Pekka Kettunen myötäjuoksijoineen (sdp, kok ja kepun jäsenet kaupunginhallituksessa) ajoivat suositun Tuomiojärven leirintäalueen toiminnot alas vastoin kaupunkilaisten tahtoa.

Nyt Markku Anderssonin valtakaudella on liipaisimella Laajavuori moninaisine toimintoineen.  Ei passaa, joten jäitä hattuun. En ole kuullut yhdenkään virkamiehen perusteluja siitä, miksi Laajavuori pitäisi laittaa lihoiksi. Jos väitetään, ettei Laajavuoren toiminta ole kunnan peruspalvelua, niin ollaan tietyllä tavalla oikeassa.  Palvelut kuuluvat ns. massapalvelujen ryhmään, jonka tunnusmerkkejä ovat laaja asiakaspiiri, periaatteessa kaikkien käytettävissä ja palvelut ovat pääsääntöisesti ilmaisia.

Laajavuoren palvelut ovat vähintään samanarvoisia kuin kaupungin tukema JYPin kiekkotoiminta tai kaupungin kustantama teatteri- ja orkesteritoimintakin. Se, ettei Laajavuorta ole kehitetty viime vuosina johtuu kaupungin virkamiesjohdon ja sitä myötäilevän kaupunginhallituksen toimista tai paremminkin toimimattomuudesta.

Rohkenen näin sanoa, koska toimin 1970 ja 1980 luvuilla Laajavuoren Seurayhtymän johdossa useita vuosia ja laitoimme tuolloin alulle mm. nykyisen Laajari-motellin rakentamisen.  Laajavuoren hiihtoladut ja laskettelurinteet ovat niin nuorten kuin varttuneempien käytössä ja kokemuksesta tiedän, että kaikenlainen kuntoilu ja liikkuminen antavat virtaa myös minun ikäisille tallaajille.

Jos valtuutetut haluavat, niin Laajavuoren kunnostustöihin löytyy rahaa kaupungin vuosittaisista talousarvioista, sillä näyttäähän sitä löytyvän mm. Lutakon rakentamiseen ja kaupungintalokorttelin kehittämiseenkin. Kun näin ovat näreet, niin toivon, että Laajavuoren kaupittelijat laittavat jäitä hattuun ja vaalivat kaupunkilaisten kantavarallisuutta.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS) Lue lisää »

Korpilahti-lehti ke 16.12.2009 ja Keskisuomalainen to 17.12.2009

Kyllä ”Uudella Jyväskylällä” menee surkeasti kaavoitettavan tonttimaan riittävyyden suhteen kuntaliitoksista huolimatta.  Ymmärsin tonttipulan Kanta Jyväskylän aikana, kun kaupungin pinta-ala oli vajaa 106 km2, mutta nyt kun kaupungin pinta-ala on 11 kertainen eli 1.172 km2 , en enää asiaa sulata.  Miksi? Siksi, että laajasta maa-alasta huolimatta, kaupunginvaltuuston enemmistö osoittaa rakennuspaikkoja asukkaiden käyttämille viher- ja virkistysalueille, kuten Kuokkalan Tanhukaari  ja Kangasvuorentien ympäristö.

Totesin viime maanantaina valtuuston pöntöstä J.H. Erkon sanoin: ”joka niemeen, notkohon, saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa”, että enää eivät riitä niemet, notkot, saarelmat ja rantatontit, vaan talonpaikkoja pitää ”tonttimaan puutteessa” osoittaa jopa 450 vuotta vanhalta pelloltakin.

Kyse oli tietenkin Korpilahden kaupunginosan Tikkalan kylän osayleiskaavan hyväksymisestä ja yhdeksän uuden rakennuspaikan osoittamisesta Iivarin peltoniitylle. Asia mutkistaa sekin. että peltojen lunastusasia on KHO:n käsittelyssä, mutta tämäkään seikka ei painanut valtuustossa, vaan pelto päätettiin osoittaa rakennusmaaksi, äänin 63 – 11.

Ihmettelen, että mistä Korpilahden Tikkalan kylään löytyy rakentajia, kun siellä on jo nyt 305 rakennuspaikkaa odottamassa ostajia? Uusia tontteja kaavoitetaan 218 kpl eli kaavan hyväksymisen jälkeen kylältä löytyy 523 rakentajalle ikioma tontti.

Kokemuksesta tiedän, että toimivan joukkoliikenteen saanti nykyisiinkin kaupunginosiin on vaikeaa, miten mahtaa homma pelittää Tikkalan kylän osalta? Saattaa – vihreiden vastustama – yksityisautoilukin lisääntyä, sillä olihan entisen Korpilahden kunnan työikäisten työpaikoista yli 25 prosenttia Jyväskylässä.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä, Kuokkala

  Lue lisää »

Keskisuomalaisen mielipidepalsta 11.12.2009

Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk) totesi mielipidekirjoituksessaan  10.12.2009 mm:

”Hallitusryhmien kansanedustajien pitää tukea hallituksen esityksiä, olivatpa ne sitten yksittäisen edustajan mielestä hyviä tai huonoja. Ainoa poikkeus ovat ns. omantunnon kysymykset.”

Lausuma kuvastaa oikeistopuolueiden edustajien perimmäistä päätöksentekotapaa olipa kyse eduskuntatyöstä tai paikallisesta valtuustotyöskentelystä. Itsenäinen eli omaehtoinen ajattelu- ja päätöksentekotapa jyrätään ryhmäpäätösten toimesta. On siis aivan sama ketä kepulaista tulevissa eduskuntavaaleissa äänestää, koska kaikkien on oltava samaa mieltä asiasta kuin asiasta. Tuumii

Keskisuomalainen 7.12.2009:

Kaupunginvaltuusto päätti 1.12.2008, vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että ”Kaupunginhallitus tulee nimittämään alkuvuodesta poliittisen taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on ehdotusten tekeminen talouden ja toiminnan kestäväksi tasapainottamiseksi valtuustokauden aikana”

Taloustoimikunnan nimitys vuosille 2009–2010 tapahtui kaupunginhallituksen kokouksessa 2.2.2009.  Toimikuntaan nimettiin kaupunginhallitus kokonaisuudessaan.  Lisäksi kokouksiin saa osallistua neljä valtuuston puheenjohtajiston jäsentä, neljä kaupunginjohtajaa sekä talousjohtaja, viestintäjohtaja, muutosjohtaja, kaupunginlakimies, kaupunginsihteeri ja henkilökunnan edustaja, yhteensä 29 henkilöä. Lue lisää »

Keskisuomalainen 24.11.2009

Jyväskyläläinen Heikki Pajunen kyseli tällä palstalla 23.11.2009 kiinteistöveron perusteita ja epäili sen olevan ”helppoa rahastusta”.  Sitähän se onkin. Minä kutsun sitä piiloverotukseksi. Kiinteistöverolla ei – lain mukaan – kuitenkaan kateta teiden aurauksia, kiinteistöjen lämmityksiä, ulkovalaistusta jne.

Kun kiinteistöverolaki tuli voimaan 1.8.1992 ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran v. 1993, moni omakotitalon omistaja huokaisi helpotuksesta. Vapauttihan se samalla kiinteistön omistajan ns. asuntotulon verotuksesta, joka muodostui monelle melkoiseksi henkilökohtaisten tulojen lisäykseksi. Puhuttiin jopa “mökkiläisten luksusverosta”. Kiinteistöveron voimaantulon myötä poistuivat myös katumaksu, manttaalimaksu ja kiinteistöjen harkintaverotus. Lue lisää »

 Suur-Jyväskylän lehti ke 11.11.2009

Jyväskylän entisen kaupunginjohtajan, DI Pekka Kettusen eroraha-asia on jälleen kaupungin hallintoelinten käsittelyssä. Asia oli esillä ensimmäisen kerran 8.12.2003, jolloin kaupunginhallitus hyväksyi Kettusen 260.000 euron suuruisen erorahasopimuksen yksimielisesti.

Sopimuksen euromäärää alennettiin hallituksen päätöksellä 19.1.2004 nykyiseen 200.000 euroon.

Päätöksen arvostelu ja kumoaminen alkoi samaisena päivänä, sillä valtuutettu Juhani Matilainen (kesk.) jätti valtuustoaloitteen, jossa hän esitti ”kuntalain mukaisen tilapäisen valiokunnan asettamista tutkimaan kaupunginhallituksen toimintaa  koskien Pekka Kettuselle maksettavaa erorahaa”.  Aloitetta käsiteltiin kaupunginhallituksen antaman selvityksen pohjalta kaupunginvaltuustossa 1.3.2004, jolloin valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen toimet äänestyksen jälkeen äänin 48 – 6, neljä tyhjää. Yksi valtuutettu oli poissa.

Jupakka on käynyt läpi hallinnolliset oikeusasteet (HO ja KHO), joissa molemmissa niin kaupunginhallituksen kuin -valtuuston enemmistön päätökset on todettu laittomiksi. Olen aiemminkin todennut, että kyse on politiikkojen selkeästä vitkuttelusta, vastuuttomuudesta ja osin myös ymmärtämättömyydestä.

On vitkuteltu mm. sillä seikalla, että onko kyse yksityisoikeudellisesta vai julkisoikeudellisesta sopimuksesta? Sanomattakin pitäisi olla selvää, että yksityishenkilön kanssa tehty sopimus on yksityisoikeudellinen. Ymmärtämättömyyden piikkiin laitan sen, ettei kukaan kannattanut minua, kun esitin valtuuston kokouksessa 15.1.2007, että ”kaupunki nostaa kanteen Pekka Kettusta vastaan Käräjäoikeudessa (KäO) ja vaatii takaisin laittomasti maksettua 200.000 euroa”.  Jos näin olisi menetelty, olisi selvinnyt sekin, minkälaiset mahdollisuudet kaupungilla olisi ollut erorahan takaisinsaamiseen. Jos KäO olisi antanut maksutuomion, kaupunki olisi saanut lisäaikaa takaisinperintään. Yleinen velan vanhenemisaikahan on kolme vuotta, mutta jos saatavalle saadaan tuomio, niin vanhenemisaika on viisi vuotta.

Prosessin aikana on puhuttu saatavan vanhenemisesta. Ihmettelen keskustelua, koska mitään juridista saatavaa ei ole edes olemassa. Sopimus Kettusen kanssa on kaupunkia sitova ja voimassa. Se olisi pitänyt viedä – esitykseni mukaisesti – KäO:n käsittelyyn v. 2007. Näin ei kuitenkaan tehty ”hyvä veli ja sisko” koalition vuoksi. Aikaa kului ja asiat vanhenivat.

Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 6.6.2005 vastuuvapauden kaupunginhallitukselle vuodelta 2004 äänin 39 – 15, viisi tyhjää. Kun näin kävi, vastuu siirtyi – töpeksineeltä hallitukselta 39 valtuutetun kannettavaksi, koska he päätöksellään vapauttivat hallituksen virkavastuusta.  Valtuutettujen piti tietää, että hallituksen jäsenet olivat syyllistyneet kuntalain 40 §:n mukaiseen virheelliseen menettelyyn luottamustoimessaan, koska HO oli kumonnut aiemmin kaupunginhallituksen päätöksen kuntalain vastaisena.

Luottamushenkilö on toimessaan rikosoikeudellisessa virkavastuussa, joten katson 39 valtuutetun syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttöön, joka on rangaistava teko.  Rangaistuksen mahdollisuudesta voi välttyä, jos he yhteisvastuullisesti korvaavat kaupungille Kettusen saaman nettoansion eli 120.000 euroa.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS), tilintarkastaja

Jyväskylän Kuokkala

Keskisuomalaisen mielipidepalsta pe 30.10.2009

Valtuusto päätti viime maanantaisessa kokouksessaan hyväksyä Tanhukaaren (Kuokkala) ja Kangasvuoren täydennyskaavat äänestyksen jälkeen. Tanhukaaren hyväksymistä vastusti 18 ja Kangasvuoren kaavaa 11 valtuutettua.

Yritin neljän muun valtuutetun tukemana nostaa myös ns. Valkeamäen osayleiskaavan Jyväskylän maankäytön toteutusohjelmaan vv. 2010–2012, mutten siinä onnistunut.  Haluankin kysyä näin julkisesti, että mikä kaavassa mättää?

Kaava-alue sijoittuu Ruokepuolisen etelä- ja Keuruuntien länsipuolelle.  Alue rajoittuu etelässä Mustalammen asuinalueeseen.  Valkeamäki siirtyi kaupungin omistukseen v. 1991 ja maksoi 26 miljoonaa markkaa (4,4 miljoonaa euroa).  Maa-alue on ollut kaupungin omistuksessa 18 vuotta, tuottamatta mitään.  Melkoista yhteisten varojen väärinkäyttöä.  Jos kaavoitetut tontit myytäisiin halukkaille pienrakentajille ja urakoitsijoille, paranisi kaupungin kassatilanne 50 miljoonalla eurolla.

Valkeamäen kaava-alueelle on esitetty rakennusoikeutta noin 600.000 k-m2 ja asuntoja 8.000 – 10.000 asukkaalle.  Omakotitontteja on kaavassa noin 1.300 kpl sekä rivi- ja pienkerrostaloihin tulisi yli 2.000 asuntoa.  Lisäksi alueelle rakentuisi kerrostaloja noin 30.000 k-m2:n verran.

Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä kesä-heinäkuussa 2007 ja saadusta palautteesta on laadittu yhteenveto, mutta sitä ei ole vielä käsitelty, koska hanke lyötiin jäihin.  Koko alue mahtuu myös eräänä kriteerinä pidetyn 10 km:n säteen piiriin kaupungin keskustasta ja alueen asukkaat voivat hyödyntää paikallisliikenteen palveluja.

Tiedostan, että kunnallistekniikka maksaa maltaita, mutta nyt olisi edullista rakentaa ja samalla työllistää työmiesten lisäksi myös kone- ja autoalan yrittäjiä. Alueelta keskustaan rakennettava runkoviemäri palvelisi myös Köhniön, Kypärämäen, Killerin, Keltinmäen, Keljon keskuksen ja Palokan viemärien uusimistarvetta, jolloin sen kustannukset eivät kaatuisi yksinomaan Valkeamäen piikkiin.

Mielestäni olisi merkittävästi järkevämpää rakentaa kaupunkia alueittain, kuin pieniä asuinplänttejä kaavoittamalla asuttujen alueiden välisille viher- ja metsäalueille.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylän Kuokkala