Jyväskylän Kaupunkilehti ke 17.3.2010

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Touko Aalto hehkutti viikko sitten tämän lehden palstoilla maahanmuuttajien puolesta ja totesi Jyväskylän olevan myös uussuomalaisten kotikaupunki.  Hyvä niin, mutta eräs asia näyttää kaikilta vihreiden edustajilta jatkuvasti unohtuvan, se on huolehtiminen kantakaupunkilaisista. Varsinkin eläkeläiset, vammaiset, työttömät ja jopa nuoret opiskelijat ovat jääneet valtuustossa ilman vihreiden tukea.

Otanpa muutaman esimerkin. Kaupunginvaltuuston viime marraskuisessa budjettikokouksessa vihreiden valtuustoryhmä vastusti yksimielisesti Perussuomalaisten (PS) esittämän työllistämismäärärahan korottamista kolmella miljoonalla eurolla, josta olisi lohkaistu 200.000 euroa koululaisten ja nuorten työllistämiseen.  Samoin vihreät vastustivat PS:n ryhmän esitystä nuorten huumeongelmaisten kuntoutusrahojen lisäämiseksi 100.000 eurolla sekä vanhusten- ja vammaisten kuntoutus- ja kotipalvelujen parantamiseksi tarvittavaa 100.000 euron lisäystä. Tukea ei myöskään herunut PS:n esitykselle kaikkien lakisääteisten palvelujen toteuttamiseksi Jyväskylässä huomioiden 1.9.2009 voimaan tulleen Vammaislain osauudistukset.

Olen samaa mieltä Aallon sanomasta, että ”yhteiskuntaan integroimisen olennaisena piirteenä on omien oikeuksien tietäminen.  Yhteiskunta, joka ei kerro riittävän hyvin kansalaisille heidän oikeuksistaan, ei ole toimiva yhteiskunta”.

Edustan kuitenkin edelleen näkemystä, että puheet ja kirjoittelut ilman päätöksiä ovat sananhelinää, johon vastuuttomat valtuutetut usein syyllistyvät.  Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että uussuomalaiset saavat koulutusta sekä työtä ja elävät maassamme maan tavalla, mutta en halua missään olosuhteissa unohtaa niitä suomalaisia, jotka ovat avun tarpeessa eläessään vaatimattoman toimeentulonsa varassa.

KAUKO TUUPAINEN,  kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta pe 12.3.2010

Kansalaisten luottamus demokratiaan ja puoluepolitiikkaan horjui jälleen, kun yksi ministeri teki päätöksen koko hallituksen nimissä.  Olen aiemminkin ihmetellyt sitä, että miksi 5,3 miljoonan asukkaan kansaa varten tarvitaan hallitus, jossa on 20 ministeriä, kun 60 miljoonainen Ranska selviää 15 ministerillä. Suomeen riittäisi hallitus, jossa olisi kymmenkunta asiansa osaavaa ministeriä sekä pääministeri puheenjohtajana.

Edellä olevalla esipuheella tarkoitan tietenkin Jyväskylässä olevan hätäkeskuksen siirtämistä Vaasaan.  Yksi kokoomukselainen ministeri Anne Holmlund teki päätöksen, johon jyväskyläläisillä ministereillä (Henna Virkkunen ja Mauri Pekkarinen) ei ollut sanansijaa. Takavuosina, kun hallitus teki päätöksiä omissa kokouksissaan, pystyi Maurikin ottamaan asiapaperit viikoksi haltuunsa ja tarvittaessa äänestyttämään asiassa kuin asiassa.  Nyt ei näin toimita.

Rohkenen esittää, että kun seuraavien eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta muodostetaan, niin lähtökohta on se, että nykyisenkaltaisesta sektorijohtamisesta luovutaan ja siirrytään myös hallituksessa demokraattiseen päätöksentekoon. Lisäksi hallituksen kokoonpanoa on syytä harkita sillä ratkaisevaa ei ole ministerien määrä, vaan laatu.  Myös Holmlundin päätös on syytä purkaa uuden hallituksen toimesta, toivoo

KAUKO TUUPAINEN,  kansalainen

Jyväskylä

Keskisuomalaisen Mielipidepalsta ke 2.3.2010

Rahaa löytyi neljä miljoonaa, muttei 40.000 euroa!

Jyväskylän valtuusto kaivoi 22.2. kukkarostaan neljä miljoonaa euroa upotettavaksi Lutakossa sijaitsevan Satamakadun laskemiseen ja kahden aukion yhdistämiseen kannella.  Sen sijaan 40.000 euroa eläkeläisjärjestöjen tukemiseen ei herunut.

Viimeksi mainitussa oli kyse Perussuomalaisten valtuustoryhmän tekemästä valtuustoaloitteesta, jonka mukaisesti ”Perusturvalautakunta osoittaisi 40.000 euron määrärahan kaupungissa toimivien eläkeläisjärjestöjen aktiivisen toiminnan tukemiseen vuonna 2010”. Kaupunginkanslia ei toimittanut aloitetta edes lautakunnan valmisteluun, vaan totesi, ettei rahaa löydy vuoden 2010 budjettikirjasta.  Tähän tyytyi ensin kaupunginhallitus ja myöhemmin valtuusto. Lapsellinen päätös, sillä juuri siksi aloite tehtiin, jotta raha löytyisi, irrottamalla se Perusturvalautakunnan yli 424 miljoonan euron budjetista..

Vaikuttaa edelleenkin siltä, että lähinnä kokoomus ja keskusta suosivat mieluummin kerskarakentamista kuin kuntalaisten ruohonjuuritason toimintaa, sillä olivathan molemmat ryhmät yksimielisesti tukemassa neljän miljoonan euron tuhlaamista Siltakadun osittaiseksi upottamiseksi maanpinnan alle ja kahden kaavaillun aukion yhdistämiseksi kannella.

Toimenpidettä on puolusteltu mm. liikenneturvallisuudella ja tulevien (?) suurtapahtumien järjestämisellä. Uskon lähes kaikkien valtuutettujen käyneen Helsingissä ja ylittäneen pääaseman edustalla olevan Kaivokadun.  Kadulla liikennöi päivittäin kymmeniä tuhansia takseja, henkilö-, kuorma- ja linja-autoja.  Myös ratikkaliikenne on melkoista. Turvallisuussyistä ja raitiovaunuliikenteen pysäkkien vuoksi on Kaivokadulle rakennettu myös erilliset korokkeet. Ajoneuvo- ja jalankulkuliikennettä ohjataan liikennevaloilla ja homma pelaa.

Esitänkin kysymyksen, eivätkö jalankulkijat voisi ylittää Siltakadun turvallisesti laittamalla Siltakadun ja entisen Messukadun risteykseen liikennevalot? Tällöin Kuokkalasta Rantaväylälle pyrkivät ajoneuvot odottaisivat ”vihreätä aaltoa” kyseisessä, eivätkä Rantaväylän risteyksessä. Uskon, että menettely selkeyttäisi paitsi ajoneuvoliikennettä, toisi ratkaisun myös jalankulkijoiden turvallisuuteen, ilman neljän miljoonan turhaa panostusta Siltakadun osittaiseen upottamiseen.

Pysäköintitalolle on varattu tontti messutorin viereen. Parkkitalo rakentunee aikanaan Jyväs-Parkki Oy:n toimesta, jos tarvetta on.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylän Kaupunkilehti ke 24.2.2010

Jyväskylän kaupunginhallitus näyttää edelleenkin sairastavan eräänlaista mammuttitautia. Reipas vuosi sitten hallitus nimitti taloustoimikunnan, johon kuului kaikkiaan 29 jäsentä mm. hallitus kokonaisuudessaan.  Toimikunta piti seitsemän kokousta, mutta ei saanut aikaiseksi yhtään esitystä vuoden 2010 talousarviokäsittelyyn. Kokouspalkkiot kuitenkin kelpasivat.

Samankaltainen tauti näyttää jatkuvan edelleenkin.  Tällä kertaa hallitus nimitti toimikunnan, joka kantaa nimeä ”Uuden sukupolven organisaatio”.  Toimikunnan tehtävänä on johtaa uudistustyön valmistelua ja saattaa ehdotuksensa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Toimikuntaan nimettiin 22 jäsentä, joista 13 osallistuu kaupunginhallituksen kokouksiin. Sdp ja kokoomus saivat toimikuntaan kuusi edustajaa, keskusta neljä ja vihreätkin kaksi edustajaa.  Muut valtuustoryhmät ja henkilöstö saivat yhden edustajan.

Haluan herätellä jälleen kysymyksen, eikö pienemmällä väkimäärällä saataisi aikaan parempi tulos?  Vanha sanonta, ”mitä useampi kokki – sen huonompi soppa” pitää usein paikkansa myös julkishallinnossa.  Toisaalta olisin toivonut, että toimikuntaan, jonka toimikausi päättyy kuntalain mukaisesti tämän vuoden lopussa, olisi nimetty enemmän tulevan sukupolven päättäjiä. Nythän toimikunnassa ei ole perussuomalaisen kolmikymppisen Minna Mäkisen lisäksi kuin muutama ”alta nelikymppinen”.

Toiseksi mikä järki oli nimetä toimikuntaan kaupunginhallituksen jäseniä, jotka aikanaan joutuvat hyväksymään omia ehdotuksiaan. Mielestäni puolueiden tulisi arvostaa – perussuomalaisten tapaan – omia nuorisojäseniään, onhan kyse ”Uuden sukupolven organisaatiosta”.

Toimikunnan eräänä tehtävänä on ohjelmoida ja valmistella tulevia valtuustoseminaareja..  Tässä yhteydessä toivon, ettei niitä viedä ainakaan Keski-Suomen rajojen ulkopuolelle.  Mieluiten pysytään kotoisessa Jyväskylässä, onhan meillä Paviljongin lisäksi myös Rantasipi Laajavuori, joissa molemmissa auditorion lisäksi ovat tarvittavat ryhmätyötilat.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Kuntalehti nro 3/2010:n Keskustelua-palstalla

Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Hallitus huolehtii kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä edustaa lakisääteisesti kuntaa. Viimeinen sana on kuitenkin aina valtuustolla. Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnan alueella, ei heikentää sitä.

Olisiko kuntalakia muutettava siten, että hallitukseen ei valittaisi istuvia valtuutettuja lainkaan?  Tai jos valitaan, niin he menettävät valtuustopaikkansa hallituksessa olonsa ajaksi. Nythän on niin, että samat jepet esittelevät asiat valtuustolle ja ovat niistä myöhemmin päättämässä muiden valtuutettujen tapaan. Kunnallinen demokratia ei horjuisi, vaikka hallitus olisi nimetty valtuuston ulkopuoleltakin.

Menettely ei olisi uutta kunnallisessa päätöksenteossa, sillä esimerkiksi suurten kuntayhtymien hallituksissa ovat pääsääntöisesti eri henkilöt kuin valtuustoissa ja asiat tulevat kuitenkin hoidetuiksi. Samalla monet jääviysepäilyt ja -keskustelut jäisivät unholaan.

Toinen asia on kunnan virkamiesten ja työntekijöiden osallistuminen kunnanhallituksen ja lautakuntien työskentelyyn. Monet kaupunkilaiset (Jkl) ovat ottaneet minuunkin yhteyttä ja esittäneet, että lakia muutettaisiin siten, että henkilöstön mukanaolo evättäisiin. Minusta ajatus ei ole mahdoton, sillä pärjätäänhän ilman työntekijöiden osallistumista päätöksentekoon niin kuntayhtymien kuin seurakuntienkin hallinnossa.

Kunnan palkollisilta ei kuitenkaan, missään olosuhteissa, tule estää valtuustotyöskentelyyn osallistumista, jos kansa heidät sinne valitsee. Kaupunginhallitus ja lautakunnat ovatkin jo eri asioita, koska tunnettu hyvä veli, hyvä sisko ja hyvä toveri järjestelmä puree vielä tänäkin päivänä. Tästä on selkeitä näyttöjä mm. KettusPekan jutun käsittelyn yhteydessä. Vanha sanonta: ”Ei korppi korpin silmää noki”, pitää paikkansa ainakin kotikyläni – Jyväskylän poliittisessa päätöksenteossa. Sen sijaan kuntien virkamiehillä ja työntekijöillä olisi käyttöä kuntayhtymien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnassa.  Siitä minullakin on henkilökohtaista kokemusta.

Ottakaapa lukijat kantaa. En pelkää lumen tupaantuloa enkä ajatusteni alas ampumista.

KAUKO TUUPAINEN

Kaupunginvaltuutettu (PS), Jyväskylä

Kolumni Palokka-lehdessä to 18.2.2010

Uuden Jyväskylän tämän vuoden talousarvion kautta osoitetaan eri tarkoituksiin rahaa kaikkiaan 838 miljoonaa euroa (jatkossa = Me) eli noin viisi miljardia entistä markkaa.  Budjetti pitää sisällään ennätysinvestoinnit eli 72 Me uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin ja kunnallistekniikkaan. Investoinneista rahoitetaan 58 miljoonaa uusilla lainoilla eli laina ei ole sitä kuuluisaa ”syömävelkaa”, vaikka monet niin väittävätkin.

Kaupungin lainamäärä on – arvioiden mukaan – tämän vuoden lopussa 328 Me eli 2.511 euroa jokaista kaupunkilaista kohden.  Olen usein kysynyt, että onko se paljon, kun tiedetään, että esimerkiksi Kyyjärven kunnalla oli velkaa jo viime vuoden lopussa 3.200 euroa, Jämsän kaupungilla 3.000 euroa ja Karstulan kunnalla 2.800 euroa per asukas. Puhumattakaan Suomen valtiosta, jonka budjetti on 50 miljardia euroa, mutta velkaa sillä on jo nyt yli 64 miljardia eli 12.132 euroa jokaista suomalaista kohden. Ei meidän jyväskyläläisten asiat – ainakaan numeroiden valossa – ole niin kehnot kuin kerrotaan.

Mitäpä kaupungin budjettivaroista lankeaa uuteen Palokan kaupunginosaan?  Talousarviokirja kertoo, että kulmakunnan investointeihin käytetään tänä vuonna 12,9 Me.  Suurimmat kohteet ovat Palokan koulukeskuksen uudisrakennus, johon sijoitetaan yhtenäiskoulun lisäksi aluekirjasto ja kansalaisopiston tilat. Kohteen kokonaiskustannusarvio on 20 Me, josta tämän vuoden budjetissa rahoitetaan 6,8 Me.

Keski-Palokan koulun peruskorjaus ja laajennus maksaa kaupungille 8,1 Me, josta tälle vuodelle on osoitettu 4,6 Me. Alueella sijaitsevan Haukkamäen päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuksen loppuunsaattamiseen on varattu 2,8 Me.  Lisäksi urheilukentän huoltorakennusprojektin viimeistelytöihin on varattu 0,1 Me ja Palokan terveysaseman vuodeosaston 1 peruskorjauksen ja laajennuksen suunnitteluun 0,2 Me. Rakentaminen tapahtunee vuosina 2011–2012 ja maksaa 7,6 Me.

Palokan asukasmäärä lienee tällä hetkellä 16.800, josta Keski-Palokan osuus on 2.800. Asukkaista yli 65 vuotiaita eläkeläisiä on reippaat 12 prosenttia eli parisen tuhatta. Käväisin viime vuoden marraskuussa Palokan Eläkkeensaajien tilaisuudessa ja totesin tilanteen olevan Palokassa lähes yhtä huonon kuin useissa muissakin kaupunginosissa.

Pirteän eläkeläisyhdistyksen uusi puheenjohtaja Tuula Järvinen kertoi minulle alkuviikosta, että toiminta on edelleenkin aktiivista, mutta hyvistä toimintatiloista on puutetta. Yli 40 mies- ja naispuolista eläkeläistä joutuvat jumppaamaan epäasiallisissa ja ahtaissa tiloissa, osin jopa käytävilläkin. Myös kuoro ja muistikerholaiset kaipaavat nykyistä parempia tiloja, puhumattakaan senioritanssien harrastajista.  Boccian pelaajien osallistumismäärä on hieman pudonnut, kun he joutuvat matkaamaan Vaajakoskelle asti harrastuksensa perässä. 

Tuli mieleeni, että kun Palokan kaupunginosasta on valittu yhdeksän laupunginvaltuutettua eri taustaryhmistä, niin heidän tulisi laittaa kortensa yhteiseen kekoon ja saattaa eläkeläisten asiat kuntoon. Minunlaiseni rivivaltuutettu antaa tarvittaessa taustatukea.  Hyviä ja kauniita kevätpäiviä kaikille tämänkin palstan lukijoille. 

KAUKO TUUPAINEN

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 18.2.2010

Olin viime maanantaina kuuntelemassa sdp:n ex. puheenjohtaja Pertti Paasion erinomaista alustusta kansanvallasta. Hän käsitteli puheenvuorossaan myös ns. pormestarimallia. On erinomainen asia, että myös demarit ovat heränneet ruususen unestaan ja ryhtyneet pohtimaan kuntien tulevaisuutta, johon yhtenä osana kuuluu tärkeän luottamuselimen eli kaupunginhallituksen johtaminen.

Tein jo 19.5.2003 valtuustoaloitteen, että Jyväskylän kaupunki tutkisi mahdollisuuksia hakeutua ns. pormestarimallin kokeilukaupungiksi.

Totesin tuolloin mm., että kansanvaalilla valittu pormestari olisi suoraan poliittisessa vastuussa kaupunkilaisille, kun esim. kaupunginjohtajalla on vain virkavastuu. Pormestarista tulisi samalla kaupunkilaisten ykkösedustaja kaupungin hallinnossa.

Pormestarilla olisi oikeus ja velvollisuus saattaa julkiseen keskusteluun asiakysymyksiä ja tuottaa niihin erilaisia vaihtoehtoja. Nykykulttuurissa kaupunginhallituksen valmisteluun tulevat asiat vain virkamiesjohdon kautta, jolloin “epämukavat” asiat saattavat maata johdon pöytälaatikossa pitkiäkin aikoja.

Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa kokouksessaan kahdesti. Ensimmäisen kerran 1.3.2004, jolloin totesi sen olevan edelleenkin “keskushallinnon valmistelussa”. Toisen kerran 14.3.2005, jolloin valtuusto totesi, että ”kaupunginvaltuusto on vuonna 2004 päättänyt kaupungin hallinnon uudistamisesta.  Näin ollen aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.”

Aiemmat paikalliset demarikellokkaat vastustivat aloitetta toteamalla, että jos kaupunkilaiset saavat valita pormestarin, niin valituksi tulee ”matti nykäset ja muut vastaavantasoiset julkkikset, jolloin mennään ojasta allikkoon”.  Ei nähty metsää puilta.

Ideani oli tuolloin ja on vieläkin, että kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät asettavat oman ehdokkaansa pormestariksi.  Tämän jälkeen valtuusto asettaa heistä (esimerkiksi) kolme eniten ääniä saanutta pormestariehdokkaiksi, joista kaupunkilaiset valitsevat oman suosikkinsa pormestariksi. Pormestarin toimikausi olisi rajallinen (5-7 vuotta), jonka jälkeen vakanssi olisi katkolla. 

Kansanvaali ei olisi mikään uusi menettely Suomessa, sillä onhan Tasavallan Presidenttikin valittu muutaman kerran tehtäväänsä kansalaisten toimesta ja seurakuntien kirkkoherrat jo vuosikymmenet.  Sopiva ajankohta Jyväskylässä saattaisi olla Markku Anderssonin eläkkeelle jäämisajankohta eli 3- 4 vuoden kuluttua.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä, Kuokkala Lue lisää »

JYVÄSKYLÄN Kaupunkilehti ke 3.2.2010

Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Hallitus huolehtii kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä edustaa lakisääteisesti kuntaa.   Viimeinen sana on kuitenkin aina valtuustolla. Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnan alueella.

Viime aikoina on Jyväskylän kaupunginhallitus ottanut, kylläkin lain mukaan, käsiteltäväkseen useita perusturvalautakunnan lähes yksimielisesti päättämiä asioita. Haluan tietää, millä eväillä näin on menetelty? Se, että laki sallii lautakunnan simputtamisen, ei saa olla ainut peruste.

Valtuusto on valinnut keskuudestaan kaupunginhallituksen jäsenet ja perusturvalautakunnan selkeä enemmistö kuuluu myös istuvaan valtuustoon.  Heillä kaikilla on siis kaupunkilaisten antama valtakirja.  Katson kuitenkin, että lautakunnan jäsenillä on parempi tieto, taito, ammatti- sekä sektoriosaaminen kuin hallituksen jäsenillä. Tästäkään syystä en hyväksy hallituksen menettelytapoja.

Ehdotankin, että järjestöjen tilavuokrien maksuttomuus ja Kyllön väistötilojen sijaintikysymys tuodaan valtuuston päätettäväksi, koska kaupunkilaiset niistä molemmista meitä valtuutettuja kysymyksillään pommittavat.  Onhan kunnan tehtävä edistää asukkaiden hyvinvointia, ei heikentää sitä.

Olisiko kuntalakia muutettava siten, että hallitukseen ei valittaisi istuvia valtuutettuja lainkaan?  Tai jos valitaan, niin he menettävät valtuustopaikkansa hallituksessa olonsa ajaksi. Nythän on niin, että samat jepet esittelevät asiat valtuustolle ja ovat niistä myöhemmin päättämässä muiden valtuutettujen tapaan. Kunnallinen demokratia ei horjuisi, vaikka hallitus olisi nimetty valtuuston ulkopuoleltakin.

Menettely ei olisi uutta kunnallisessa päätöksenteossa, sillä esimerkiksi suurten kuntayhtymien hallituksissa ovat pääsääntöisesti eri henkilöt kuin valtuustoissa ja asiat tulevat kuitenkin hoidetuiksi. Samalla monet jääviysepäilyt ja -keskustelut jäisivät unholaan.

Toinen asia on kaupungin virkamiesten ja työntekijöiden osallistuminen kaupunginhallituksen ja lautakuntien työskentelyyn. Monet kaupunkilaiset ovat ottaneet minuunkin yhteyttä ja esittäneet, että lakia muutettaisiin siten, että henkilöstön mukanaolo evättäisiin. Minusta ajatus ei ole mahdoton, sillä pärjätäänhän ilman työntekijöiden osallistumista päätöksentekoon niin kuntayhtymien kuin seurakuntienkin hallinnossa.

Kunnan palkollisilta ei kuitenkaan, missään olosuhteissa, tule estää valtuustotyöskentelyyn osallistumista, jos kansa heidät sinne valitsee. Kaupunginhallitus ja lautakunnat ovatkin jo eri asioita, koska tunnettu hyvä veli, hyvä sisko ja hyvä toveri järjestelmä puree vielä tänä päivänäkin. Tästä on selkeitä näyttöjä mm. KettusPekan jutun käsittelyn yhteydessä.  Vanha sanonta: ”Ei korppi korpin silmää noki”, pitää paikkansa ainakin kotikyläni – Jyväskylän poliittisessa päätöksenteossa. Sen sijaan kaupungin palkollisilla olisi käyttöä kuntayhtymien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnassa.  Siitä minullakin on henkilökohtaista kokemusta.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS) Lue lisää »

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 27.01.2010

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on valinnut perusturvalautakuntaan 13 jäsentä, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat myös kaupunginvaltuuston jäseniä. Kaikki jäsenet ovat tavalla tai toisella lautakunnan työhön vihkiintyneitä, osaavia ja vastuullisia päätöksentekijöitä.  Ihmettelenkin, millä eväillä kaupunginhallituksen oikeisto (kokoomus, keskusta ja vihreät) jatkuvasti puuttuu perusturvalautakunnan lähes yksimielisiin päätöksiin.

Lautakunta päätti viime vuoden lopulla, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloja vuokraavilta yleishyödyllisiltä järjestöiltä peritä tilavuokria tulevaan kesään saakka.  Tämä päätös ei tyydyttänyt hallituksen oikeistosiipeä, vaan se siirsi päätöksenteon itselleen. Näin ”sosiaalisesti” kohtelee kaupunginhallitus kolmannen sektorin toimijoita.

Samankaltainen isännän käden jälki näkyi kaupunginhallituksen otteissa, kun hallitus viime maanantaina käsitteli Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitetta eläkejärjestöjen toiminnan tukemisesta. Aloitetta ei saatettu edes perusturvalautakunnan käsittelyyn, vaan valmistelu suoritettiin kaupunginkansliassa.  

Kyseisessä aloitteessa esitettiin, että perusturvalautakunta osoittaisi määrärahoistaan 40.000 euroa kaupungissa toimiville 41 eläkeläisjärjestölle.  Avustuksella voitaisiin maksaa esimerkiksi Tilapalvelun perimiä kohtuuttomia vuokria. Mutta ei, kun ei.  Perusteluksi hylkäykselle hallitus totesi, ettei valtuuston hyväksymää budjettia voi avata heti tilivuoden alussa. Pitäisi kaupunginkansliankin tiedostaa, että lautakunnan määrärahoista myönnettävä avustus ei ole budjetin avaamista.

Viimeinen niitti keskushallinnon itsekeskeisessä toiminnassa on kaupunginjohtaja Anderssonin ratkaisu siirtää perusturvalautakunnan Kyllön väistötiloja koskeva päätös kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Pysyköön suutari lestissään eli annettakoon perusturvalautakunnan päättää sen toimivaltaan kuuluvat asiat ilman, että kaupunginhallitus ryhtyy niitä keskuudessaan peukaloimaan.  Toivoo

KAUKO TUUPAINEN

valtuustoryhmän puheenjohtaja (PS),Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ma 18.01.2010

Useat kaupunkilaiset ovat ottaneet minuun yhteyttä, jotta selvittäisin maisteri Wolmar Schildtin lahjoittaman maa-alueen historian kaupungin uimalaitosta varten. Taustalla on ollut näkemys, ettei lahjoitusmaata nykypolvi voi kaavoittaa muuhun kuin uimalaitostoimintaa varten.

Olen tutkinut asian kaupunginarkiston työntekijöiden avustamana.  On totta, että maisteri Wolmar Schildt kirjoitti kirjeessään 1.7.1941 kaupungille seuraavaa: ”Poistaakseni erään ajankohtaisen puutteen ja samalla saadakseni järjestyksen aikaan omistamani Kortesuon rantamilla Tuomiojärvellä, pyydän saada lahjoittaa Jyväskylän kaupungille hehtaarin suuruisen alueen Taulumäen suksimäen alta, uimalaitosta varten.  Kun kaupunki tietämäni mukaan on jo muille puolille aluettaan järjestänyt uimapaikkoja, tulisi tämä palvelemaan lähinnä nisulalaisia.”

Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 11.7.1941, § 462 ja merkitsi asian tiedoksi. Samalla se päätti, että ”kun oli ilmeistä, ettei lahjoitettu 1 hehtaarin alue ollut riittävä kaupungin uutta uimalaitosta varten, jonka yhteyteen todennäköisesti tulisi laitettavaksi myöskin hiekkaranta, kaupunginhallitus päätti tiedustella, voisiko kaupunki sada ostaa noin yhden hehtaarin suuruisen lisäalueen Kortesuon kartanon toiselta omistajalta kapteeni Yrjö Schildtiltä.”

Kapteeni Yrjö Schildt tarjosikin 14.10.1941 päivätyssä kirjeessään noin hehtaarin suuruista maa-aluetta kaupungille 30 markan hintaan neliömetriltä. Kaupunginhallitus päätti 17.10.1941, § 634, että ”ottaen huomioon, että tarjottu lisäpalsta tulisi olemaan puistoaluetta ja ettei kaupunki sitä välttämättä tarvitse, kaupunginhallitus piti pyydettyä hintaa liian korkeana, joten tarjousta ei voi hyväksyä”.

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 16.4.1943, § 73 antaa valtuutuksen ostaa Nisulan talon kantatilan ja 36 muuta sanottuun taloon kuuluvaa tilaa, yhteispinta-alaltaan 50,1362 hehtaaria. Kauppakirjan hyväksyi kaupunginhallitus kokouksessaan 17.5.1943, § 274.

Kaupungin uimalaitoksen paikkakysymys ratkesi kaupan myötä, samalla maisteri Wolmar Schildtin vuonna 1941 tekemä lahjoitus 1 hehtaarin suuruisesta tontista uimalaitosta varten peruuntui. Eli kaupungilla on oikeus kaavoittaa Tuomiojärven uimarannan ja entisen leirialueen maat parhaaksi katsomallaan tavalla.

KAUKO TUUPAINEN

  Lue lisää »