Keskisuomalaisen mielipidepalsta la 17.7.2010

Energiateollisuus ry:n tietojen mukaan on Suomen sähkön hankinta kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana vain 1.637 GWh eli vajaa 2,1 %.  Kokonaiskulutus oli v. 2000 yhteensä 79.158 GWh ja viime vuonna 80.795 GWh. Välillä käytiin tosin jo 90.000 GWh:ssa, mutta lama pudotti kulutusta.

Ydinkysymys viime viikkoina on ollut, että tarvitaanko Suomessa lisää ydinvoimaa, vaiko ei. Muihin pohjoismaihin kuten Norjaan ja Ruotsiin nähden olemme sähkötuotannossa huonommassa asemassa. Norjassa lähes kaikki sähkö tehdään vesivoimalla ja Ruotsissakin lähes puolet vedellä ja loput kiistellyllä ydinvoimalla. Suomessa vesi- ja ydinvoima yltää yhdessä puoleen sähkön tuotannosta.

Yhteiskunnan voimakkaalla tuella on tuulivoiman käyttö nelinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana, ollen kuitenkin vain vajaa 0,4 % kokonaiskulutuksesta eli viime vuonna 276 GWh.

Meillä suomalaisilla on sähkön tuotannossa ja hankinnassa kaksi erityisongelmaa eli Pohjoismainen Sähköpörssi Nord Pool ja lauhdevoimalat, joista jälkimmäisiä tarvitaan sähkönkulutuksen huippujen kattamiseksi.  Sähköpörssin isäntinä toimivat Norja ja Ruotsi, jotka omilla toimillaan pystyvät säätelemään pörssisähkön hintaa huonoinakin vuosina. Taustalta löytyvät myös sähkömarkkinoiden ”isot pojat” eli naapurimaan Vattenfall ja E.On Sverige, norjalainen Statkraft ja Ruotsissakin toimiva suomalainen Fortum.

Lauhdevoimaloiden ongelma on, että kallis investointi seisoo suurimman osan vuotta. Tuotantokapasiteetin ylläpito muodostuu tosi kalliiksi vuosina, jolloin niiden sähkö ei käy kaupaksi. Öljylauhdevoimaloilla ei viime vuosina ole ollut käyttöä, mm. Savelan voimalan lauhdehäntää ei ole tarvittu. Turpeen ja kivihiilen kanssa ollaan lauhdekäytössä samoilla raiteilla.

Mielenkiintoista on, että sähkön tuonnin ja viennin erotus on ollut sekä v. 2000 että 2009 noin 15 % eli sekä vienti että tuonti ovat kasvaneet samassa suhteessa. Sähköpörssistä ostetaan, kun saadaan omaa tuotantoa halvemmalla ja myydään, kun saadaan parempi hinta kuin kotimaassa.

Henkilökohtaisesti näin maallikkona pidän kuitenkin tärkeänä, että sähkö- ja lämpöenergiaa tuotetaan ensisijaisesti kotimaisilla raaka-aineilla, joihin lasken kuuluvan sekä puun että ”pitemmällä viiveellä uusiutuvan” turpeen.  Omavaraisuus on aina ollut hyve suomalaisissa kotitalouksissa, miksei se olisi hyve myös sähkön ja lämmön tuotannossa.

Lopuksi totean olematta jälkiviisas, että ”Uudella Jyväskylällä” menisi – tulevaisuuden energiamyllerryksessä – paremmin, jos huippukalliin Keljonlahden voimalan sijasta olisi tyydytty Rauhalahden voimalan perusparannukseen ja laajennukseen. Demokratiassa kaikki on mahdollista, jopa satojen miljoonien hupulointi, koska valtuuston enemmistö oli sitä mieltä muutama vuosi sitten.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

JE Oy:n hallituksen puheenjohtaja vv. 1997–2000

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ti 29.6.2010

Suomen väestöstä neljäsosa eli 1,3 miljoonaa on työeläkeläisiä. Heistä yli miljoona saa eläkettä keskimäärin 1 050 euroa/kk. Sadan eläkeläisen eläke on 12 000-39 000 e/kk ja noin 230 suomalaista kuittaa vähintään 10 000 euron kuukausieläkkeen.

Suomessa on useaan otteeseen keskusteltu suurten eläkkeiden oikeutuksesta. Suurin häly nousi vuosi sitten, kun Fortumin eläkkeelle siirtyneen pääjohtaja Mikael Liliuksen 40 000 euron kuukausieläke tuli julkisuuteen. Monet kansalaiset pitivät eläkettä liian suurena. Olen samaa mieltä.

Useimmat euroopan maat leikkaavat suurtuloisten eläkkeitä pienemmiksi. Ainoastaan Suomi, Viro, Tshekki ja Portugali eivät ole leikkauksiin lähteneet.

Taloudellisesti hyvin pärjäävässä Sveitsissä työeläkkeen yläraja on noin 4 500 e/kk, Saksassa enimmillään 5 500 e/kk ja rikkaassa Norjassakin enimmillään 7 800 e/kk. Norjassa on päätetty laskea ensi vuonna eläkkeen katto 5 000 euroon kuukaudessa. Naapurimaassamme Ruotsissa asettuu leikkuri 3 000 euron pintaan.

Mielestäni ensi vuonna valittavan uuden eduskunnan tulisi ottaa eläkekatto käsittelyyn ja soveltaa siihen ”Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia” eli ottaa oppia Ruotsista ja Norjasta.

On väärin, että rikkaat rikastuvat eläkkeellä ollessaankin, kun maassamme elää tälläkin hetkellä 700 000 kansalaista ns. köyhyysrajan alapuolella (600 e/kk). Unohtaa ei pidä myöskään 248 000 työtöntä ja pitkäaikaistyötöntä, joiden peruspäiväraha ja toimeentulotuki on jäänyt jatkuvasti jälkeen ansiotulojen kehityksestä. He, jos ketkään ovat elvytyksen tarpeessa.

KAUKO TUUPAINEN Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidesivu to 27.5.2010 ja Kuntalehti nro 9/2010 (kesäkuu)

Paheiden summa on vakio. Myös ihmisyys riippumatta ajasta ja paikasta on muuttumaton. Politiikan sanotaan olevan yhteisten asioiden hoitamista, joten kaikkien poliittisten ratkaisujen tulee lähteä ihmisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Meidän sanotaan elävän demokratiassa, jonka pitäisi olla kansanvaltaa, mutta onko se sitä?

Demokratiassa on kaksi käsitystä: populistinen ja elitistinen. Populismin on sanottu olevan poliittisten häiriköiden toimintaa, mutta populistinen demokratia on aivan muuta.  Minä ja Perussuomalaiset luotamme kansaan ja kannatamme populistista demokratiakäsitystä elitistisen demokratiakäsityksen asemasta.

Meidän demokratiakäsityksen mukaan kansalaiset haluavat valita edustajikseen henkilöitä, joiden kanssa he ovat asioista samaa mieltä ja jotka kykenevät yhdistämään kansaa erilaisten eturyhmäpyrkimysten paineessa.

Elitistisessä demokratiakäsityksessä painotetaan asiantuntijuutta kansalaisten sijaan. Elitismissä hallitseminen tapahtuu kansaa hajottamalla, populismissa kansaa yhdistämällä.  Populistisessa demokratiassa äänestäjä pystyy saattamaan päättäjät vastuuseen, elitistisessä demokratiassa se ei ole mahdollista.

Demokratiaan kuuluu, että sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan kaikille Suomen kansalaisille kaikissa olosuhteissa. Onhan kansalaisten terveys- ja hyvinvointi paitsi itseisarvo myös edellytys Suomen menestymiselle kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa.

Mielestäni yhteiskunnan ei tule ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalveluita yksityisen sektorin tuottamiksi, koska yksityisen sektorin päätarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Sen hyväksyn, että yksityinen sektori täydentää julkista palvelutuotantoa siellä missä se todetaan kelvolliseksi. Sanomattakin on selvää, että harvaan asutuilla alueilla eivät markkinat voi toimia hyvin, joten yksityistämällä palveluja ei saavuteta säästöjä, vaan kustannukset – päinvastoin – kasvavat.

Paljon puhutun pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vahvuus on sen kaikenkattavuus. Siinä niin rikkaat kuin köyhätkin ovat samassa veneessä ja kaikki saavat osansa hyvinvoinnista. On tähdellistä, että Suomessa säilytetään kansanvaltainen rakenne. Vain sen kautta kansalaiset pystyvät vaikuttamaan siihen, millaisia palveluja, millä tavalla, mihin hintaan ja missä määrin niitä kansalaisille järjestetään.

Suomen Perustuslain 2.1 §:n mukaan ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”  Nyt meillä kaikilla on tilaisuus lukea ja kuunnella, mitä puolueiden asettamat ehdokkaat meille lupaavat tai jättävät lupaamatta.  Ollaan aktiivisia ja laitetaan eduskuntaan pyrkijät lujille, sillä parannettavaa löytyy lähes jokaisessa asiassa.  Unohtaa ei toki pidä sitä tosiasiaa, että kaikki maksaa ja maksumiehinä olemme me – Suomen kansalaiset.

KAUKO TUUPAINEN, PS:n K-S:n piirtoimikunan II varapuheenjohtaja

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 20.5.2010

Voimassa olevan kuntalain 23 §:n 1. momentin mukaisesti ”Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta”.

Jyväskylässä kaupunginhallitus on ottanut käyttöön kuntalakiin kuulumattoman ”itsesensuurin”, sillä se ryhtyi pompottamaan, tällä kertaa sivistyslautakuntaa, saadaksee ulos mieleisensä päätöksen.

Kyse oli Lohikosken koulun korjausrakentamisen uudelleen tarkastelusta. Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti kokouksessaan 26.1.2010 seuraavaa:  ”Sivistyslautakunta katsoo saadun selvityksen perusteella, että Lohikosken koulun toteuttaminen kokonaan uudisrakennuksena olisi ollut nyt toteutettua vaihtoehtoa järkevämpi, koska kustannusero ei ole merkittävä ja uudisrakennus olisi ollut riskittömämpi vaihtoehto.  Lautakunta edellyttää, että jatkossa vastaavissa tilanteissa tulee jo hankesuunnitelmavaiheessa olla kustannusvertailu.”

Päätös ei tyydyttänyt hallitusta, vaan se palautti asian takaisin lautakunnalle uutta valmistelua varten kokouksessaan 15.2.2010. Lautakunta toteuttikin hallituksen tahdon kokouksessaan 24.4.2010 ja ”katsoi Tilapalvelun selvityksen riittäväksi”.

Minusta edellä kerrotun tapainen lautakunnan pompottelu ei kuulu demokraattiseen päätöksentekoon, vaan lähinnä brysselimäiseen käskytykseen, josta Suomen hallituksellakin on kokemusta.

Valtuusto on valinnut sekä kaupunginhallituksen että lautakunnat, joten ne ovat samalla lähtöviivalla valtuustoon nähden. Lautakunnissa pitäisi olla ja onkin sellaista erikoisosaamista, jota ei hallituksen pöydän ympäriltä löydy, joten pysyköön hallitus jatkossa lestissään ja lopettakoon turhan pompottelun.

KAUKO TUUPAINEN,  kaupunginvaltuutettu, PS

Keskisuomalaisen mielipidepalsta 10.5.2010

”Jyväskylän jalkakäytävien maksuton talvihoito”

Jyväskylän kaupunginhallitus käsittelee otsikkoasiaa kokouksessaan maanantaina 10.5.2010.  Koska kysymys on kaupungin menojen lisäämisestä ja sitä ei ole rahoitettu vuoden 2010 talousarviossa, edellytän, että hallitus tuo asian kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Ratkaisu kuuluu kuntalain 13 §:n mukaisesti valtuuston päätettäviin asioihin.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Keskisuomalainen, mielipidepalsta ti 4.5.2010

Suomessa on noin 240.000 työtöntä ja Keski-Suomessa 17.000 eli enemmän kuin suhteellinen osuutemme väestöstä edellyttäisi.  Jyväskylän kaupunki on omalta osaltaan pyrkinyt vähentämään kaupunkiseudun työttömyyttä osoittamalla tämän vuoden talousarviossaan 72 miljoonaa euroa investointeihin eli kunnallistekniikkaan, uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin.  Näitä toimenpiteitä varten kaupunki otti tänä vuonna uutta lainaa 58 miljoonaa euroa. Ideana oli paikallinen elvytys eli työtä seutukunnan työttömille.  Mutta kuinkas kävikään?

Minua ja ehkä monia muitakin valtuutettuja on hämmästyttänyt eräiden pienten urakoitsijoiden tapa hankkia työvoimansa Suomenlahden eteläpuolelta kuten Virosta. Johtuneeko menettely siitä, että heidät voidaan palkata töihin työehtosopimusten alarajan mukaisella palkalla? Vai onko muitakin syitä?

Näin valtuutettuna tunnen itseni petetyksi kahdestakin syystä. Ensinnäkin kaupunkiseudun työttömät jäävät sivuun työpaikoista ja toiseksi kaupunki ja valtio jäävät paitsi työntekijöiden veroista. Verothan menevät ainakin kuuden kuukauden ajan työntekijän kotimaahan esimerkiksi Viroon.

Mainos-TV:n ohjelma ”45 minuuttia” kertoi hiljattain, että verot ja palkanmaksuun liittyvät sosiaalikustannukset jäävät usein kokonaan tilittämättä eli Virossa toimivat urakoitsijat hyödyntävät itse kyseiset eurot.

Tiedostan, että EU ja sen moninaiset direktiivit sotkevat meidän suomalaisten jokapäiväistä elämänmenoa, mutta muutos olisi saatava aikaan. Ymmärrän asetelman esimerkiksi Keljonlahden voimalan erityisasennuksissa, mutta tavanomaisissa peruskorjaus- tai uudisrakennustöissä en.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Suur-Jyväskylän lehti ke 21.4.2010

*                    Kaupunginvaltuusto päätti 12.1.1981, että Rauhanlahden voimalan rakentaminen annetaan Imatran Voima Oy:lle (IVO).  Jos kaupunki olisi rakentanut voimalan omistukseensa, kuten tuolloin esitin, ei tätäkään kaupunginvaltuuston (kv:n) kokousta tarvittaisi. (Voimalan rakentamiseen varatut rahat käytettiin v. 1982 kaupunginteatterin ja jäähallin rakentamiseen).

*                    Jyväskylän Energiatuotanto Oy (JYT) perustettiin v. 1995 ja toiminta alkoi seuraavan vuoden eli 1996 alussa.  Fortumilla olivat neuvotteluissa paremmat juristit ja insinöörit, mikä selvisi muutaman toimintavuoden jälkeen, kun tehtyä JYT-sopimusta sovellettiin käytännössä.

*                    Jyväskylän Energialaitos yhtiöitettiin vuoden 1996 lopulla ja se aloitti toimintansa 1.1.1997, jolloin päättyi sähkölaitoksen 94 vuotta kestänyt liiketoiminta ja Raimo Sopon 12 vuotta kestänyt sähkö- ja energialautakunnan/hallituksen puheenjohtajuus.

*                    Syyt tämän iltaiseen ”voimalaitosasiaan” löytyvät myös historiasta:

*                   Vuonna 1995 perustetun JYT´in toiminta ei tyydyttänyt vuotta myöhemmin perustetun JE Oy:n hallitusta.  Tämä johtui siitä, että hyvin nopeasti todettiin, että Fortum Power and Heat rahastaa JYT:ttiä kahden Fortumin konserniin kuuluvan tytäryhtiön Neste Oilin ja Fortum Service´in avulla. Molemmat yhtiöt möivät palvelujaan JYT:lle ”täysillä katteilla”.

*                    Silloinen toimitusjohtaja Jorma Väkiparta yritti neuvottelujen avulla ”kohtuullistaa” JYT-sopimusta, muttei siinä onnistunut.  Tälle asialle antoi täyden tuen yhtiön silloinen hallitus.  Tästä aiheutui, että kaupunginjohtaja (kja) Pekka Kettunen haukkui niin Väkiparran kuin silloisen hallituksen puheenjohtajankin ”pystyyn”, koska he olivat ”pahoittaneet Fortumin johdon mielen epäasiallisilla vaatimuksillaan”.

*                    Todellinen syy haukkuihin selvisi hyvinkin nopeasti, silla Kettunen aikoi kaupata osan vastaperustetun energiayhtiön osakkeista Fortumille. Tässä puuhastelussaan hän sai tukea kokoomuksen, vihreiden, kristillisten ja keskustan valtuutetuilta. Tämä tohotus kariutui KV:n kokouksen 29.12.1997 alla, kun kaupunginhallitus (kh) veti aiemmin hyväksymänsä esityksen takaisin.

*                    Vuodet kuluivat, energiayhtiö säilyi kaupungin omistuksessa ja JE Oy ei päässyt sopuun Fortumin kanssa ”JYT-kiistassa”. Kävi kuitenkin niin, että Fortum ilmaisi kirjeellään 25.9.2000 JE Oy:lle ”valmiutensa keskustella JYT:in omistusosuutensa myynnistä JE Oy:lle”. Silloinen kja Kettunen ei kuitenkaan asialle lämmennyt, mutta ajatus jäi hautumaan JE Oy:n hallituspöydän ympärille

*                    Hieman myöhemmin Fortum ilmaisi kantanaan, ”ettei Rauhalahden kakkosvoimala nouse lähivuosina”.  Keskustelimme asiasta JE Oy:n hallituksessa ja päädyimme siihen, että minä teen esityksen kh:lle osakkeiden ostamisesta. Jätin ostoesityksen kirjallisena kaupunginkansliaan 1.10.2002, mutta vastausta en vieläkään ole saanut.

*                    Kun emme päässeet sopuun JYT:stä keksi joku silloisen hallituksen pöydän ympärillä olevista – luottamus- tai toimihenkilöistä – että heitetään ilmaan ”tosiasiana” ajatus oman voimalan rakentamisesta Keljonlahteen.  Ideana oli tällä tavoin kiristää Fortumia sopuun JYT- kiistassa. Sopuun ei tuolloin päästy, mutta kuten tiedetään, myöhemmät JE Oy:n hallitukset ovat lähteneet tosissaan kehittelemään ”leikkimielistä ideaa” ja tänä iltana olemme tosipaikan edessä.

Hyväksyn uuden voimalan rakentamisen, mutta alussa kertomani historian opettamana, vain kaupungin yksinomistukseen. Kun ”siipiveikkoja” on tulossa mukaan, niin miksi unohdamme Suomen ja Pohjoismaiden osaavimman energiayhtiön – Fortumin?  Eli kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta olisi syytä toteuttaa alkuperäinen Rauhalahti 2- suunnitelma ja rakentaa tuleva voimala nykyisen Rauhalahden voimalan yhteyteen.

Edellä olevan puheen piti kaupunginvaltuustossa 14.5.2007 valtuutettu Kauko Tuupainen (Perus-Ässä), kun KV käsitteli voimalaitosinvestointia. Tuupainen toimi JE Oy:n hallituksen puheenjohtajana v. 1997–2000