Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 14.9.2011

Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä eli 25 prosenttia väestöstä.  Heistä reipas miljoona on työeläkkeellä. Eläkkeiden maksuun tarvittavia varoja on tällä hetkellä kahdeksan eläkeyhtiön rahastoissa sijoitusvarallisuutena noin 130 miljardia euroa.

Eläkerahastojen sijoitustuotto aika-akselilla 1.7.2010 – 30.6.2011 vaihteli siten, että huonoimman rahaston tuotto oli ”pakkasella” eli – 0,7 prosenttia ja parhaimman (Eläke-Varma) tuotto + 1,3 prosenttia. Keskimäärin rahastojen tuotto oli kyseinä ajanjaksona vain + 0,3 prosenttia.  Näin ollen inflaatio nakertaa jatkuvasti rahastojen pääomaa. Eläkerahastojen sijoitustoiminnan olisi oltava takuuvarmaa.

Suomen valtion talousarvio on tänä vuonna hieman yli 50 miljardia euroa, mutta velkaa valtiolla on vuoden lopulla  80 miljardia ja rapiat päälle. Korkoja maksaa valtio tänä vuonna yli1,9 miljardia euroa.

Olisiko maan hallituksen muutettava (tarvittaessa) voimassa olevaa lainsäädäntöä siten, että valtio maksaa velkansa pois ja ottaa tulevaisuudessa tarvitsemansa lainat eläkerahastoilta? Tällöin rahastojen sijoitustuotto paranisi takuuvarmasti ja valtio saisi luottonsa nykyistä edullisemmalla korolla. Kyselee

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja, (ps)

valtiovarainvaliokunnan jäsen

Jyväskylä

Keskisuomalaisen Kolumni su 21.8.2011

Valtion tämän vuoden varsinainen talousarvio on 50,3 miljardia euroa. Loppusumma noussee lisätalousarvioiden hyväksymisen myötä.  Velkaa valtiolla tullee olemaan tämän vuoden lopussa noin 80 miljardia euroa eli 14.806 euroa jokaista suomalaista kohden. Se on paljon, kun vertaa sitä peruskuntien velkamääriin per kunnan asukas.

Velan määrää ei vähennä se, että sitä otetaan eräiden suoritustilassa olevien eteläisen Euroopan maiden pystyssä pitämiseen. Suomen osuus Kreikan tuesta on – tällä hetkellä – lähes 1,5 miljardia euroa. Talouslehti Financial Timesin mukaan ”Kreikan vararikko on väistämätön.  Onhan maan velka yli 150 prosenttia BKT-arvosta ja lainojen korot ja vuotuinen alijäämä yli 25 prosenttia”. . Kreikan konkurssin lähenemisen tiedostavat jo maan kansalaisetkin, sillä he ovat pankkien romahtamisen pelossa tyhjennelleet pankkitilejään ja ostaneet rahoillaan kultaa, jonka arvo on jatkuvassa nousussa. Viime vuonna nostoja tehtiin 30 miljardin ja tämän vuoden alussa kahden miljardin euron edestä.  

Suomalaisille ei ole kerrottu, että EU:n jäsenmaiden, IMF:n ja EKP:n avustukset suoritustilaan joutuneille valtioille eivät mene kyseisille maille ja heidän kansalaisilleen, vaan lähinnä Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian pankeille, jotka ovat kriisimaita lainoittaneet.  Samalla on turvattu pankkien omistajien osingot.

Valtion ensi vuoden ja tulevien vuosien talousarvioihin liittyen on erinomainen asia, että hallitus on ottanut yhteyttä SAK:n ja työnantajien johtoon yhteisen sovun löytämiseksi tuleviin palkkaratkaisuihin. On syytä ”elää maassa – aiemmin voimassa olleen – maan tavalla”. Valitettavasti EK ei ole täkyyn tarttunut.

Olen lueskellut hallituksen vuoden 2012 ohjelmaa. Ainut merkittävä ja samalla hyvä asia on harmaan talouden torjuntaan osoitettu 20 miljoonaa euroa, jolla saadaan tulopuolelle 300 miljoonaa euroa. Lähes kaikki muut hallituksen keksimät tulolisäykset perustuvatkin kansalaisten monipolviseen kurittamiseen. Olisi ollut mielestäni järkevämpää, että veroja kerätään verovelvollisten maksukyvyn mukaan, eikä esitetyillä tasaveroon verrattavilla tavoilla.

Ensi vuoden talousarvion sisällöstä tullee melkoinen vääntö ensin valtiovarainvaliokunnan eri jaostoissa sekä myöhemmin itse valiokunnassa ja sen jälkeen istuntosalissa. Esimerkiksi hätäkeskusuudistus puhuttanee muitakin kuin meitä keskisuomalaisia kansanedustajia.

Asiaan liittyen olen pariin otteeseen keskustellut ”melkein naapurin miehen” eli Mauri Pekkarisen kanssa siitä, että ministerin toimivaltaa tulisi muuttaa nykyisestä. Esimerkiksi hätäkeskusten paikkakysymys olisi tullut, aluejaon lisäksi,  päättää valtioneuvostossa, eikä jättää sitä yhden ministerin päätettäväksi.Julkisuudessa on arvosteltu sitäkin, etteivät perussuomalaisista kansanedustajista kukaan vastannut YLE:n poliittisen toimituksen (STT-lehtikuva) esittämään seitsemään kysymykseen.  Minäkään en – tapojeni vastaisesti – vastannut, koska ne olivat mielestäni liian tunkeilevia ja loukkasivat siten edustajien yksityisyyttä. Ei ole mielekästä, että arvostamani YLE hakemalla hakee ”riidanjyväsiä” perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Haluankin tässäkin yhteydessä todeta, ettei ryhmässä ole erillisiä kuppikuntia ja Timo Soinillakin on vain yksi ääni.  Lisäksi Timo toimii puolueen puheenjohtajana, ei eduskuntaryhmän, joten häneen kohdistuvat kysymykset tulee esittää puoluehallitukselle, ei eduskuntaryhmälle.

KAUKO TUUPAINEN,  kansanedustaja (ps)

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 9.7.2011

Mikä into Suomella on edelleen rahoittaa suoritustilassa olevaa Kreikkaa?  Onhan sinne jo lapioitu riihikuivaa velkarahaa 788 miljoonaa euroa ja lähes toinen mokoma on luvattu maksaa myöhemmin. Valtiovarainvaliokunnassa vierailleet useat asiantuntijat ovat todenneet, että Kreikka maksaa uusilla lainoilla ainoastaan vanhojen lainojen erääntyneet korot ja lyhennykset. Kokonaisvelkamäärä ei siis vähene.

Eikö Suomen hallitus vieläkään tajua, että Kreikan totaalinen konkurssi on edessä heti kun EU-maiden, IMF:n ja EKP:n tuki loppuu. Euroopan keskuspankkia (EKP) kutsutaan jo nyt roskapankiksi, sillä se on viime vuosina ostanut Kreikan ja eräiden muiden maiden liikkeelle laskemia europondeja useiden kymmenien miljardien arvosta. Velkakirjojen arvo on EKP:n taseessa kutistunut 40 – 60 prosenttiin nimellisarvostaan.

Mikään EU-maa ei tunnusta vastuutaan siitä, kun Kreikka pääsi mukaan EU:n talous- ja rahaliittoon, vaikka sen julkisen sektorin alijäämä oli suurempi kuin ”sallittu” kolme prosenttia. Osasyynä oli myös väärennetty valtion kirjanpito, jota entisenä tilintarkastajana kutsuisin kirjanpitorikokseksi. Kreikan tapauksessa rikollinen toiminta palkitaan EU:n ja IMF:n lisälainoilla eli avustuksilla (110 miljardia euroa), joita tuskin koskaan saadaan takaisin.  Viimeisin tukipaketti vastaa Suomen valtion kahden vuoden talousarviota eli melkoisesta rahamäärästä on kyse.

”Vielä koittaa toinenkin aika” sanotaan eräässä työväenlaulussa, jonka vasemmistopuolueet (SDP ja vas.) sekä uusin työväenpuolue (KOK) tulevat aikanaan toteamaan. Siinä vaiheessa, kun Suomessa huomataan kuinka suuri eräiden konkurssiin menneiden EU-maiden hintalappu on Suomelle, on turha selitellä, ”että kyllähän minä, mutta ne pojat”. Lopullinen totuushan on, että Suomen kansa eli veronmaksajat joutuvat kiristämään vyötään, kun on pakko huolehtia Suomen eduskunnan enemmistön tekemistä hölmöistä päätöksistä.

KAUKO TUUPAINEN

valtionvarainvaliokunnan jäsen

kansanedustaja (PS)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 29.6.2011

Olen saanut palautetta – mallasjuomien ystäviltä – että sana ”sixpack” on väärä nimi istuvalle hallitukselle, koska se politisoi oluen maineen.  Olen samaa mieltä.  Osuvampi nimi olisi – jos on pakko nimitellä – ”Kuuden Kopla”. Istuvathan hallituksessa samat ”sateenkaarihallituksen” puolueet (sdp, kokoomus, vasemmisto, vihreät ja rkp), jotka saivat aikaan ns. taitetun indeksin vuonna 1996.

Vaalilupauksista huolimatta, ”taitetun indeksin” poistamiseen liittyviä toimenpiteitä, ei istuvan hallituksen ohjelmasta löydy. Tiedän, että taustalla on ns. kolmikannan (valtio, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt) sopimus.  Perustuslain 2 §:n 1. momentin mukaan ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”.  Eduskunnalla on siis lopullinen päätösvalta, joten toivon hallitukselta esitystä ”taitetun indeksin” poistamiseksi. Koskeehan asia yli miljoonaa työeläkeläistä Suomessa.

Eräs hallituksen jäsen on todennut, että hallitusohjelmasta löytyy merkittävä kädenojennus köyhille. Olen sen ohjelmasta löytänyt, mutta ojennettu käsi ei anna köyhille mitään, vaan päinvastoin ottaa heiltä:

– Valtionosuuksien vähentäminen peruskunnilta aiheuttaa 631 miljoonan euron vajeen kuntien tuloihin.

– Hyvää tarkoittavasta kunnallisveron perusvähennyksestä aiheutuu kuntien tuloihin 200 miljoonan euron lovi.

Edellä kertomani hallituksen esitykset aiheuttavat kaikissa peruskunnissa joko kunnallisen veroprosentin tai kunnan perimien taksojen ja tariffien voimakkaan korotuksen. Tämä on siis hallituksen ”ojennettu käsi”, mikä kouraisee syvältä myös köyhän kuntalaisen kukkaroa.

Oman kotikyläni – Jyväskylän – osalta on arvioitu, että valtionosuusprosentti alenee noin 2,7 yksikköä ja merkitsee rahassa noin 15 miljoonaa euroa.

Perusvähennys on kunnallisverotuksessa tehtävä verovähennys, mikä aiheuttaa Jyväskylälle lähes miljoonan euron vajeen verotuloihin. Hallituksen ”verokikkailun hintalappu” Jyväskylässä on siis lähes yhden veroprosentin luokkaa (16 Me).

Kun tähän lisätään kiinteistöveron alarajan nosto, polttonesteiden veronkorotus ja sanomalehtien tilausten arvonlisävero on moni pienituloinen, opiskelija tai työtön kuntalainen todella tiukoilla.

Kuntalaisella menee hyvin, jos kunnalla menee hyvin.  Jyväskylän kaupungilla ei mielestäni mene hyvin.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (PS),  Jyväskylä

.

Helsingin Sanomat, mielipidepalsta ma 23.5.2011

Hallitusneuvotteluja vetävä Jyrki Katainen (kok) on asettanut yhdeksi Portugalin lainan ehdoksi, että yksityisten lainanantajien on pysyttävä maassa.. Millä ihmeen määräyksellä Suomi voi pakottaa sijoittajia tekemään tappiollista toimintaa lähes suoritustilassa olevassa maassa?  Jokainen järkevä sijoittaja ottaa rahansa pois Portugalista niin pian kuin se on mahdollista.

On sanottu, että Suomi antaa lainaa vain vakuuksia vastaan.  Mistä kummasta Suomi löytää Portugalista omaisuutta, jota ei vielä ole kiinnitetty? Jäljellä taitaa olla vain Portugalin Parlamenttitalo ja pätkä moottoritietä.

On myös sanottu, että EU:n maiden, IMF:n ja EKP:n antamat lainat saavat takaisinmaksussa ensisijaisen aseman verrattuna yksityisten sektorin lainoihin. Onko tämä mahdollista, kun tiedämme, kuinka yksityinen pankkisektori on nykyisin tarkkana omien sijoitustensa suhteen?

SDP:n idea kansallisesta ja kansainvälisestä rahoitusmarkkinaverosta on mielestäni kuolleena syntynyt ajatus. Vero olisi ns. tasavero ja rasittaisi kaikkia kansalaisia kohonneina taksoina.  Kärsijöinä olisivat kaikki pankkien asiakkaat ja erityisesti velalliset varallisuuteen katsomatta.

KAUKO TUUPAINEN. kansanedustaja (PS)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen kolumni-palsta su 22.5.2011

Olen käynyt neljä vuotta kansakoulua ja tuolloin opin, että jos minulla oli hallussani 50 rahaa, saatoin ostaa niillä jotain kivaa. Jos minulla ei ollut rahaa, vaan velkaa 80 rahaa, en kyennyt ostoksiani tekemään, vaikka mieli olisi tehnyt.

Suomen valtion talousarvio on tänä vuonna 50 miljardia euroa (mrd.) ja rapiat päälle.  Velkaa Suomella tullee olemaan tämän vuoden lopussa 80 mrd. eli 14.806 euroa per jokainen suomalainen – vauvasta vaariin. Jyväskylän kaupungilla oli viime vuoden lopussa velkaa lähes 257 miljoonaa euroa eli 1.962 euroa jokaista kaupunkilaista kohden. Valtuutetut ovat huolissaan kaupungin velan kasvusta, mutta kansanedustajien enemmistö ei välitä tuon taivaallista valtion jatkuvasta velkaantumisesta.

Muuhun johtopäätökseen en voi tulla, kun olen muutaman viikon ajan seurannut eduskuntaryhmien käsityksiä ns. Portugali-paketista. Vuosi sitten (12.5.2010) hyväksyi Suomen eduskunta osaltaan Kreikan tukemisen.  Tukipaketin määrä oli 110 mrd., josta Suomen osuus 1,6 mrd.  Viime vuoden joulukuun 2. päivänä eduskunta hyväksyi Irlannin tukipaketin (85 mrd.), josta Suomen osuus 0,495 mrd. Nyt taitetaan peistä Portugalin tukemisesta 78 miljardilla, josta Suomen osuus 1,440 mrd. riihikuivana rahana ja 11,1 mrd. vakuuksina ja takauksina.

Perussuomalaiset ilmoittivat jo ennen vaaleja, halunsa lopettaa suomalaisten veroeurojen lapioimisen Euroopan ”tuhlaajapojille”.  Tästä lupauksesta pidettiin kiinni poliittisen rehellisyyden nimissä. Seurauksena oli hallituskelpoisuuden menettäminen. Nyt poliittiset vastustajat sanovat meidän pettäneen äänestäjämme.  Samankaltainen huuto olisi kuulunut, jos olisimme menneet hallitukseen hupuloimaan miljarditolkulla rahojamme ”hulttiomaiden” syövereihin, varsinkin kun avustaminen tapahtuu velkarahalla.

Kuinka moni kansanedustaja tiedostaa, että Suomessa asuu noin miljoona suomalaista köyhyysrajan alapuolella (1.080 euroa/kk)?  Moniko edustaja on tietoinen työttömien sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien jokapäiväisestä elämänmenosta?  Ei pelkän kansaneläkkeen varassa elävilläkään elämä kovin ruusuista ole. Työeläkeläisillä menee hivenen paremmin, joskin ns. taitettu indeksi kaventaa heidänkin eläkkeen ostovoimaa päivä päivältä.

Ovatko päättäjät tietoisia, että työttömien peruspäiväraha on viimeisen 15 vuoden aikana jäänyt jälkeen 25 % ja toimeentulotuki 30 % ansiotason yleisestä kehityksestä? Kuinka moni kansanedustaja tiedostaa, miten tullaan toimeen 411 eurolla kuukaudessa? Onko hyväksyttävää se, että viimeisen 15 vuoden aikana palkat ovat nousseet 70 % ja eläkkeet vain 34 % eli eläkeläisten ostovoima on jäänyt jälkeen 36 % työtä tekevien ostovoimasta.

 Mm. näihin asioihin minä ja muut perussuomalaiset lupasimme puuttua tulevalla eduskuntakaudella ja pidämme lupauksestamme kiinni. Sen sijaan en ole luvannut, että epäkohdat poistuvat toimestani, koska ei yksi edustaja tai eduskuntaryhmä tee päätöksiä, vaan se vaatii aina enemmistön. Tiedän, että Kokoomus, Sdp, Vasemmisto, Vihreät ja Rkp saivat aikaan ns. taitetun indeksin vuonna 1996. Onneksi vasureiden kanta on nyttemmin muuttunut.

Eräiden lähes suoritustilaan itsensä saattaneiden euromaiden avustusten minimointi on perussuomalaisille kynnyskysymys.  Avustuksiin tarvittaville miljardeille olisi käyttöä myös Suomessa mm. edellä kertomieni epäkohtien poistamiseksi.  Käsitystämme ei lievennä se, että Kreikkaan ollaan rakentamassa, myös Suomen tuella, yli 90 miljoonan euron Formularataa. 

Portugalin valtion tuella eräs portugalilainen yhtiö kaavailee usean miljardin hintaisen sellutehtaan rakentamista Uruguayihin. Maassa toimii jo jättimäinen suomalaisen UPM Kymmenen omistama sellutehdas. Lisäksi suomenruotsalainen Stora Enso on rakentamassa maahan chileläisen Arauco-yhtiön kanssa toista sellutehdasta.  Kilpailu siis kovenee ja pienen valtion (3,4 miljoonaa asukasta) eukalyptuspuuvaranto on rajallinen. Aika näyttää, kuinka tehtaat pärjäävät, vai menevätkö EU-maiden mahdolliset tukirahat taivaan tuuliin?

KAUKO TUUPAINEN

Suur-Jyväskylän lehti ke 4.5.2011

Monet kanssaihmiset ovat eduskuntavaalien jälkeen kyselleet, että miten menee? Olen vastannut, että entistä lujempaa.

Sain vaali-iltana ja seuraavana päivänä lähes 200 tekstiviestiä ja pitkälti toistasataa sähköpostia, jotka liittyivät erimuotoisiin onnentoivotuksiin. Onnittelujen suuresta määrästä johtui, etten ehtinyt heti niihin vastaamaan, vaikka parhaani teinkin. Kiitoskahveilleni Kuokkalan Konditoria-kahvilassa 20.4.osallistui 188 henkilöä. Lausunkin vielä tässä yhteydessä kiitokset kaikille äänestäjille, talkoolaisille ja muille perussuomalaisten Ek-vaaliehdokkaille myötäelämisestä ja tuesta.

Minusta tuli vaalien jälkeen eduskunnan vanhin edustaja eli ikäpuhemies.  Tässä roolissa sain tehtäväkseni avata ensimmäisen uuden eduskunnan täysistunnon. Monet kyselivät, että jännittääkö tuleva tehtävä? Vastasin, ettei lainkaan, sillä kun on ollut 40 vuotta eriasteisissa luottamustehtävissä ja luku- sekä puhetaito ovat tallella, niin enköhän hommasta selviä.  Kuvittelin tuossa vaiheessa, että saan pitää räväkän puheen, mutta katin kontit. Ikäpuhemiehen avaussanojen pituus eduskunnassa rajoittui kolmeen aa-neloseen. Teksti oli etukäteen tarkoin nuotitettu ja siitä ei saanut poiketa. Eduskunnan puhemiesten valinta sujuikin jouhevasti (1 tunti 40 minuuttia) ja kaiken piti olla putkessa. Toisin kuitenkin kävi.

Seuraavan päivänä eli torstaisen valtiopäivien avaustilaisuuden jälkeen minulle soitti Iltasanomien toimittaja ja kysyi, että mitä minulla on eräitä naiskansanedustajia vastaan.  Sanoin, ettei mitään ja kysäisin, että miksi tällainen kysymys, niin hän vastasi, että ”olin tietämättäni arvostellut kahta naiskansanedustajaa äänestyksen aikana suorassa radiolähetyksessä”.

Syyksi paljastui, että pääsihteeri Seppo Tiitisen lukiessa edustajien nimiä, oli avustajani, lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukankaan mikrofoni jäänyt vahingossa auki. Tästä tietämättä juttelin hänen kanssaan käynnissä olevaan vaaliin liittyvistä asioista ja lausahdin, että ”Äänestys tapahtuu joutuisasti ja on hyvä, että kansanedustajilla on myös fyysistä työtä, kävellessään istuinpaikaltaan vaaliuurnalle”. Totesin IS:n toimittajalle, että tarkoitin lausumalla kaikkia edustajia – myös itseäni.  Tästä huolimatta Iltasanomien nokkela toimittaja oli poiminut lausumastani ”hälyuutiseensa” pari-kolme sanaa ja tehnyt minusta mokaajan. Toivottavasti ”uutinen” tuotti lehdelle sen tarvitsemaa lisäarvoa.

Eduskuntatyö on osaltani alkanut vauhdikkaasti.  Monet ovatkin jo ehtineet varoitella minua ”polttamasta kynttilää molemmista päistä”. Varoituksen sanat ovat paikallaan.  Siksi aion jatkossakin käydä kuntosalilla ja jatkaa lähes päivittäistä lenkkeilyä metsäpoluilla.

KAUKO TUUPAINEN

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 4.5.2011

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on useaan otteeseen vakuutellut, että sijoitukset eräisiin EU:n – lähes suoritustilaan joutuneisiin – maihin on Suomelle hyväksi korkotuottojen muodossa.  Onko se sitä, kun velkarahan korko on pääsääntöisesti korkeampi kuin sijoitusten tuotto? Ottaahan Suomi ”sijoittamansa” rahat velaksi rahamarkkinoilta.

Katainen on myös todennut, että ”sijoitustoiminta on pienempi paha kuin riskeerata suomalaisten eläkesäästöt, työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus”. Saatatko asian huonommin perustella?

Eläkeläisenä on huolestunut eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnasta.  Eikö olisi järkevämpää, että Suomen valtio maksaisi pois kaikki velkansa (28.2. velkaa oli 72,851 miljardia euroa) ja ottaisi luotot suomalaisilta eläkeyhtiöiltä, jolloin lainojen korkomenot jäisivät Suomeen ja eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan riskit minimoituisivat.?  Kyselee

KAUKO TUUPAINEN, eläkeläinen

Jyväskylä

Jyväskylän Kaupunkilehti, la 16.4.2011

 Olen viimeisen kolmen kuukauden ajan kiertänyt Keski-Suomea perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa ja kuunnellut satoja kommentteja Suomen tilasta ja suomalaisten elinehdoista velkaisessa maassamme.

Perimmäinen viesti on, niin pohjoisessa kuin eteläisessä Keski-Suomessa, muutoshalukkuus vallitsevaan valtakunnan politiikkaan. Suuret puolueet (kok, sdp ja kesk) myötäjuoksijoineen ovat hallinnoineet vuosikymmenet valtakuntaa, erilaisin kombinaatioin, mutta muutosta parempaan ei ole saatu aikaiseksi. Ei ole siis ihme, että olalle taputtajia on maakuntakierroksilla riittänyt ja muutosta nykymenoon vaadittu. Monet ovat todenneet, että kymmeneen vuoteen ei ole äänestämässä käyty, mutta nyt mennään. Mistä sitten kiikastaa? Ainakin seuraavat asiat ovat nousseet agendalle.

”Taitettu indeksi” on useimmille eläkeläisille kirosana.  Sitä ei ole – lupauksista huolimatta – saatu istuvien hallituksien toimesta poistetuksi. Sotaveteraanit, Lotat ja kotirintamanaiset muistetaan vain juhlapuheissa. Arkielämässä isänmaamme kivijalan rakentajat on lähes tyystin unohdettu. Omaishoitajia on maassamme yli 300.000, mutta vain noin 11 % eli 3.400 saa 300 – 500 euron ”suuruista” verollista kuukausipalkkaa ympärivuorokautisesta työstään.  Palkkiot tulisi maksaa kaikille ja mieluiten verottomana.

Opiskelijat vaativat oikeutetusti opintotuen sitomista indeksiin.  Vaikka minun koulunkäyntivuosinani ei kyseistä tukea tunnettu lainkaan, olen opiskelijoiden vaatimusten takana.

Lisääntyvästä työttömyydestä johtuen toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on kasvanut Keski-Suomessa.  Jyväskylässä talouksia on noin 7.000. Perheet ovat toivoneet, että lapselle kuuluvaa lapsilisää ei saa vähentää perheen saamasta toimeentulotuesta.  Mielestäni vaatimus on oikeutettu. Jos hyvin toimentuleva perhe saa lapsilisät lyhentämättömänä, niin miksi ne pitäisi poistaa köyhiltä.  Minä vaan kysyn?

Kauko Tuupainen, Perussuomalaisten K-Suomen piirijärjestön

II varapuheenjohtaja, Jyväskylä