Suur-Jyväskylän lehti, ke 05.02.2014

Hiljattain kerrottiin mediassa, että Suomen maksut EU:lle kasvavat entisestään. Tämä johtuu EU:n tilinpidon uudistuksesta käsitellä tutkimus- ja kehittämismenoja. Menot ovat tähän asti kirjattu ns. juokseviin menoihin, mutta jatkossa ne kirjataan investointimenoiksi. Kirjausmuutos lisää Suomen EU-menoja 35 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan EU:n varat olivat 154 miljardia euroa ja velat 194 miljardia eli tase oli ”pakkasella” 40 miljardia. Kun tähän lisätään EU:n komission tekemät jäsenmaita koskevat sitovat investointipäätökset 200 miljardia, on vajausta EU:n kassassa noin 240 miljardia euroa.

EU:n tämän vuoden budjetti on 2,5 kertaa suurempi kuin Suomen valtion talousarvio eli noin 135 miljardia euroa.  Se on jäsenmaiden vaatimuksesta 8 % pienempi kuin viime vuonna, joten yhtälö varojen ja vastuiden suhteen on mahdoton.  Kuinka EU pystyy kattamaan 240 miljardin euron vajeen, jos sen vuosibudjetti jatkuvasti pienenee?  Vastaan, ettei mitenkään. Jos EU olisi osakeyhtiö, olisi se suoritustilassa, matkalla kohti konkurssia.

Hallituspuolueiden edustajat kertovat mielellään Suomen saamista EU-avustuksista. Totta on, että saamme EU:lta avustuksia eri kohteisiin, mutta ne kaikki ovat suomalaisten veronmaksajien rahoittamia.  Miksi? Siksi, että vuonna 2011 oli Suomen nettomaksu EU:lle 652 miljoonaa euroa, 2012 oli nettomeno 659 miljoonaa euroa ja viime vuonna noin 700 miljoonaa eli kolmen viimeisen vuoden nettomaksut EU:lle olivat 2 miljardia euroa.

Minultakin on tivattu neuvoja taloutemme tasapainottamiseksi. Olen sanonut, että perussuomalaiset ovat niitä valmiita antamaan, jos hallitus suostuu ns. parlamentaariseen työskentelyyn, jossa oppositio on tasavertaisesti mukana. Tämä ehdotus ei ole kokoomukselaiselle pääministerille kelvannut. Yksittäisen edustajan puheille ei ymmärrettävästi annata samaa painoarvoa kuin eduskuntaryhmän esitykselle, joten se siitä.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 27.1.2014

Arvostamani toimittaja Katri Nieminen analysoi Keskisuomalaisessa 20.1.2014 tulevan Suur-Jyväskylän (?) valtuuston kokoonpanoa otsikolla ”Demareiden valta-asema säilyisi uudessa Jyväskylässä”.

Juttu perustui faktoihin, jotka eivät kuitenkaan olleet tästä ajasta.  Viimeisimpien sekä Ylen että Hesarin teettämien galluppien perusteella demarit tullevat menettämään valta-asemansa tulevissa kunnallisvaaleissa. Kun näin käy niin Suomen Keskusta ja Kokoomus lisäävät eniten kannatustaan myös Jyväskylässä. Selkeää nostetta on myös Perussuomalaisilla.

Syynä demareiden kannatuksen vähenemiseen ei ole pelkästään äänestäjien pettäminen valtakunnan tasolla, vaan myös kuntatasolla. Jostain syystä töpeksinnästään huolimatta kokoomus säilyttänee äänestäjien tuen. Onko syynä massiivinen henkilömainonta, vai mikä, sitä en tiedä.

Oma ennusteeni tulevan uuden yhdeksän kunnan valtuuston kokoonpanoksi on seuraava: keskusta 15 valtuutettua, kokoomus 14, demarit 12, perussuomalaiset 11, vihreät 6, vasemmisto 5 (vaaliliitossa skp:n kanssa 6) ja kristilliset 3 valtuutettua. Toki vaali kertoo lopullisen paikkajaon.

Surkeinta Suur-Jyväskylän muodostamisessa on kunnallisdemokratian voimakas näivettyminen. Valtuustopaikastaan ovat varmoja vain Jyväskylän valtuustossa istuvat kansanedustajat, jos ovat ehdolla tulevissa vaaleissa. Sen sijaan 216 nykyvaltuutettua eri valtuustoissa menettäisi paikkansa.

En tässä yhteydessä ota enemmälti kantaa tulevan (?) Suur-Jyväskylän muihin heikkouksiin, joita on kasapäin. Halusin lähinnä kertoa, että melkoinen mullistus tulee käymään poliittisissa voimasuhteissa uudessa valtuustossa, jos se joskus näkee päivänvalon, jota en suinkaan toivo.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 15.1.2014

Keskisuomalaiset opposition kansanedustajat äänestivät Jyväskylä – Tampere rataosan parantamiseen tarvittavan 10.000.000 euron määrärahan puolesta.. Heidän lisäkseen esitystä kannattivat perussuomalaisten eduskuntaryhmä sekä vasenryhmän ja keskustan kaksi edustajaa Keski-Suomen ulkopuolelta.  Tästä huolimatta esitys kaatui eduskunnan täysistunnossa äänin 135 – 43. Ratahankkeen vastustajiin lukeutuvat kaikki keskisuomalaiset hallituspuolueiden edustajat.

Junamatka Jyväskylästä Tampereen kautta Helsinkiin kestää nykyisin runsaat kolme tuntia, ellei tapahdu myöhästymisiä. Jyväskylän ja Oriveden välinen osuus on yksiraiteinen ja mutkaisuutensa vuoksi nopealle liikenteelle sopimaton. Raideliikenne ei pysty riittävässä määrin kilpailemaan matka-ajassa ja -kustannuksissa henkilöautoliikenteen kanssa eikä myöskään voi tarjota kansainvälisille yrityksille ja tutkimusyhteisölle välttämättömiä nopeita ja varmoja yhteyksiä Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Kokoomus – johtava populistipuolue

Kokoomus on edustajiensa suulla esittänyt lehdistöön kohdistuvan arvonlisäveron alentamista 5 prosenttiyksiköllä.  Vaatimus on mielestäni kannatettava. Totean kuitenkin, että niin sanotun johtavan hallituspuolueen, kokoomuksen johdolla, hallitus heikensi talousongelmien kanssa taistelevien sanomalehtien asemaa vuosi sitten.  Tämä tapahtui siten, että sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksuista ryhdyttiin perimään 9 prosentin arvonlisäveroa. Tämä temppu aiheutti muun muassa useille maakuntalehdille usean tuhannen lehtitilauksen peruuntumisen.  Tiedossani on, että sanomalehtien levikistä 90 prosenttia muodostuu lehtitilauksista. Kun arvonlisävero menee suoraan sanomalehtien tilausmaksuun, ymmärrän niitä vähävaraisia, jotka ovat peruuttaneet lehden tilauksen.

Edellä esittämäni perusteella totean, että kokoomuksesta on tullut tällä tempullaan hallituksen johtava populistipuolue.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen Mielipidesivulla ma 13.01.2014

Olen saanut pariin-kolmeen otteeseen ansiotonta arvonnousua Keskisuomalaisen verkkosivuilla, koskien Vihtavuoren ruutitehtaan pelastamista. Pitää paikkansa, että kävin tutustumassa ruutitehtaan tilanteeseen pari vuotta sitten avustajani kanssa, jolloin minullekin selvisi asian vakavuus.

Totta on myös se, että sovin Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön ja Timo Soinin kanssa, että Vihtavuoren tehtaasta saatiin kriittinen vetoomus Turun telakkaa koskevan epäluottamuslauseeseen yhteyteen. Ideana oli tehtaan toiminnan jatkuminen ja työpaikkojen säilyminen. 

Tässä yhteydessä sovin edustaja Sinuhe Wallinheimon kanssa, että hänellä hallituspuolueen jäsenenä ovat paremmat mahdollisuudet toimia Vihtavuoren tehtaan puolesta, jolloin siirryin taka-alalle unohtamatta kuitenkaan asiaa. 

Viime viikkoina on verkkosivuilla erään nimimerkin toimesta korostettu osaani tehtaan pelastamisessa.  Haluan kuitenkin fair play-hengessä todeta, että Sinuhen panos tehtaan eteen on merkittävästi suurempi kuin allekirjoittaneen.

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehden mielipidesivulla ma 30.12.013

Lähinnä eläkeläisiä jatkuvasti puhuttanut ns. eläkekatto ei saanut tukea eduskunnan loppuvuoden äänestyksissä. Tekemäni talousarvioesitys kaatui selvin numeroin 132 – 40 eduskunnan täysistunnossa. Eläkekaton takana olivat perussuomalaiset ja vasenryhmän kaksi edustajaa sekä keskustasta Antti Kaikkonen.

Eläkeläisten eläkekatto vaikuttaa olevan suomalaisille iäisyyskysymys. Eläkekatto on tänä vuonna voimassa kaikissa Euroopan maissa paitsi Suomessa, Virossa, Tanskassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Portugalissa.

Mikä olisi sopiva eläkekaton euromäärä Suomessa? Sveitsissä se on 5.700 euroa/kk, Saksan vanhoissa osavaltioissa 5.800 ja uusissa 4.900 euroa, Norjassa 6.400 euroa ja Ruotsissa 4.190 euroa/kk. Suomessa eläkekatto voisi asettua 4.000 – 5.000 euron haarukkaan.

Vaikka suuria yli 10.000 euroa kuukaudessa eläkettä saavia eläkeläisiä ei Suomessa ole kovinkaan paljon verrattuna 1,5 miljoonaan työeläkeläiseen, olisi myös Suomeen syytä säätää laki eläkekatosta, sanoo Tuupainen. 

Eläkekatoksi hän esitti 4.000 euroa kuukaudessa., jolloin se olisi ”kilpailukykyinen” Pohjoismaiden maksamiin eläkkeisiin.

KAUKO TUUPAINEN (ps)

kansanedustaja

Järvenpää/Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 19.12.2013

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.5.2012 yksimielisesti ostaa VAPO Oy:n omistamat Mustankorkea Oy:n osakkeet 8,4 miljoonalla eurolla. Osakeoston kaupunki rahoittaa samansuuruisella uudella lainalla.

Yhtiö perustettiin vuoden 1997 lopulla ja se aloitti toimintana 1.1.1998.  Perustamisvaiheessa toimin erään suuren valtuustoryhmän puheenjohtajana ja ajatukseni oli tuolloin, että Jyväskylä yhdessä Jyväskylän mlk:n, Laukaan ja Muuramen kanssa olisivat toimineet perustettavan jäteyhtiön omistajina. Sainkin asian kerran palautettua valtuustosta, mutta minua suuremmat voimat eli kokoomus kumppaneineen hyväksyivät yhtiön perustamisen, Vapo:n saadessa osake-enemmistön (55 %) yhtiöstä

Ideani oli, että jos yhtiön on pakko jakaa osinkoa, ne hyödyttäisivät Jyväskylää ympäristökuntineen. Toisin kuitenkin kävi. Vapo enemmistöosakkeena korjasi vv. 2008–2012 suurimman potin (4,621 miljoonaa euroa) jaetuista osingoista. Osinkoja kyettiin jakamaan, koska kaupunkilaiset maksoivat ne ylisuuressa jätehinnoittelussa.

Miksi puutun asiaan nyt, enkä aiemmin? Siksi, että ihmettele n, miksi Vapo haluaa luopua osakkeistaan?  Mustankorkea:n hyvät vuodet ovat takanapäin ja edessä on kustannuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi jätteenkäsittelyn hintaan. Tällä hetkellä jätteiden käsittelyn pääasiallinen tapa on ollut vähäkustanteinen kaatopaikkaläjitys.  Jatkossa nykyisestä kaatopaikkasijoittamisesta ollaan luopumassa kokonaan vuonna 2016. Tuolloin astuu voimaan biojätteen ja käsittelemättömän jätteen loppusijoituskielto.

Ymmärtääkseni lainmuutos aiheuttaa sen, että Mustankorkea:n tuloksentekoperuste muuttuu täysin. Nykyinen monopoliasema muuttuu kilpailuksi muiden yhtiöiden kanssa. On mahdollista, ettei kuntaenemmistöinen yhtiömme välttämättä pärjää muiden kuntayhtiöiden kanssa, koska sillä ei ole jätteelle muuta käsittelyä, kuin kompostointi – sekin vain biojätteelle.

Näyttääkin siltä, että kaupungin tulisi harkita kaavaillun osakekaupan peruuttamista.  Miksi?  Siksi, että kaatopaikan jälkihoito tullee vaatimaan melkoiset kustannukset ja tuloksenteko tulevaisuudessa on lainsäädännöstä johtuen entistäkin tuskallisempaa. Ilmeisesti Vapo:n juristit ovat tämän tiedostaneet ja pyrkivät Mustankorkea:n osakkeista eroon eli eivät halua ryhtyä kaatopaikan jälkihoidon maksajiksi.

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu
kansanedustaja (ps)
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 27.11.2013

Istuvan sateenkaarihallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut.  Talouspolitiikan kulmakivet: velkaantumisen taittaminen, työllisyysasteen nosto kontra työttömyyden lasku, eivät näillä näkymillä tule onnistumaan.

Veropolitiikan osalta totean, että hallituksen esitys alentaa voimassa olevaa yhteisverokantaa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin, on valtion kassan kannalta merkittävä virheratkaisu. Yhteisöverokannan alentaminen koskee osakeyhtiöiden lisäksi myös muita yhteisöjä kuten osuuskuntia. Tällöin verotuksen painopiste siirtyy edellä mainittujen yhteisöjen jakaman voiton verotukseen.

Perussuomalaiset ovat  esittäneet, että yhteisverokannan lasku 22 %:iin olisi riittänyt, jolloin olisimme asettuneet naapurivaltion – Ruotsin tasolle. Säästyneitä varoja olisimme käyttäneet Pk-yritysten tukemiseen.

Parempaa harkintaa olisimme toivoneet myös hallituksen päätökseen, poistaa yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus. Hallituksen päätös veti maton alta useilta matkailualan yrityksiltä, joiden toimeentulo – sesonkiajan ulkopuolella – on paljolti riippuvainen yritysvieraille tapahtuvasta myynnistä.

Hallitus on näpäyttänyt useaan otteeseen myös mm. parturi- ja kampaamoalan yrittäjiä jatkuvilla arvonlisäveron korotuksilla.  Alle 10 prosentista ALV nostettiin ensin 23 %:iin ja tällä hetkellä se on 24 %.  Ymmärrettävästi kaikki alan yrittäjät eivät voi korottaa hintojaan jatkuvasti, vaan ALV:n korotus on poissa yrityksen katteesta.

Osinkoverotuksen kiristäminen heikentää merkittävästi osakesijoittamisen sekä -säästämisen houkuttelevuutta.  Verotuksen kiristyminen kotimaisten yksityishenkilöiden osalta suosii yhtiömuotoista omistamista ja omistusten ketjuttamista yhtiöiden välityksellä.  Ulkomaiset omistajat ovat paremmassa asemassa kuin kotimaiset yksityishenkilöt.  Jos tarkoituksena on edistää suomalaisten yhtiöiden pääomien vahvistamista, niin tällä sitä ei ainakaan saada aikaan.  Osinkoveron kiristäminen tekee sijoittamisen kotimaisiin pörssiyrityksiin vähemmän houkuttelevaksi kuin aiemmin.

Osinkoverotuksen osalta tulisikin harkita lähdeverotyyppistä mallia, jossa veropohja aidosti olisi kattava.  Selvästi pienemmällä veroprosentilla saataisiin parempi verokertymä, jos kaikki omistajat olisivat samalla viivalla. Ulkomaiset omistajat ja institutionaaliset sijoittajat eli eläke- ja vakuutusyhtiöt sekä erilaiset sijoitusrahastot  maksaisivat saman veron, esim. 5 % kuin kotimaiset säästäjätyyppiset osakkaat.  Osinkoveron kiristämisellä rokotetaan osakesäästäjiä.

Yritysten verokannan lasku suosii suuryrityksiä, joiden omistus on yleensä edellä kertomaani instituutionaalista ja ulkomaista. Vähiten hyötyvät yritykset, joissa on paljon pienomistajia, joihin osinkoveron kiristys kohdistuu.

Suomen kotitalouksissa on varallisuutta yli 140 miljardia euroa, josta erilaisina talletuksina on noin 80 Mrde. Hallituksen tulisi osinkoverotuksella kannustaa kotitalouksien rahaa siirtymään pörssiin ja erityisesti suomalaisiin yrityksiin – näin tuettaisiin kotimaista osakesäästämistä ja kotimaisen yritystoiminnan kasvua. 

KAUKO TUUPAINEN
kansanedustaja (ps)
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, ti 26.11.2013

Jyväskylän kaupungin talousjohtaja Ari Hirvensalo kommentoi 22.11. tällä palstalla vaatimustani, että liikelaitosten toiminta tulisi tehdä läpinäkyväksi. Kyseessä oli Talouskeskus liikelaitoksen vuosina 2011 – 2012 syntynyt 2,135 miljoonan euron tappio, joka kirjattiin kaupungin vuoden 2013 talousarviomuutoksessa satunnaiseksi tuloksi ja menoksi. Käytin edellisessä mielipidekirjoituksessa kirjauksesta termiä ”suhmurointi”.

Vaikka valtuusto hyväksyikin menettelyn kokouksessaan 4.11., en henkilökohtaisesti vieläkään ole samaa mieltä menettelyn läpinäkyvyydestä ja kirjanpidollisesta menettelystä.  Tietojeni mukaan kaupunginhallituksen jäsenille ei selvitetty toimenpidettä, kuten olisi pitänyt. Kyseessä oli Talouskeskus liikelaitoksen taseen kaunistelu 2,135 miljoonalla eurolla, jonka veronmaksajat viime kädessä maksavat.

Toisaalta ihmettelen liikelaitoksen johdon asiantuntemusta, kun tappiota syntyy kahtena perättäisenä vuotena miljoonatolkulla. Miksei ”hälytyskellot soineet” kenelläkään? Epäselväksi jää edelleenkin se, kuka antoi mahtikäskyn hoitaa asia tavalla, jota en voi hyväksyä? Saatan palata asiaan tämän vuoden tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä kevätkesällä 2014.

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu (ps)
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ti 12.11.2013

Viikko sitten käsitteli Jyväskylän kaupunginvaltuusto kuluvan vuoden talousarvion muutoksia. Taloussuunnitelmaosiossa kiintyi huomioni ”Satunnaisiin menoihin” kirjattuun 2,136 miljoonan euron kuluerään sekä samansuuruiseen ”Satunnaiseen tuloon”.

Perehdyttyäni lähemmin kirjaukseen, minulle selvisi, että kyse on kaupungin Talouskeskus- liikelaitoksen kahden vuoden (2011 ja 2012) kumulatiivisesta tappiosta, joka em. tavalla poistettiin kaupungin kirjanpidosta. Ihmettelin asiaa valtuuston kokouksessa, mutta en ollut tyytyväinen virkamiehen antamaan vastaukseen.

Kysynkin näin julkisesti, mistä ”suhmuroinnissa” on kyse? Olen tottunut kirjanpitolain mukaiseen käytäntöön, että yrityksen ja liikelaitoksen tilikauden aikainen voitto lisätään Taseen Omaan pääomaan ja tappio vähennetään Omasta pääomasta. Näin ei kuitenkaan ole toimittu, vaan 2,136 miljoonan euron tappio on hoidettu ”sisäisin tasejärjestelyin” veronmaksajien piikkiin.

Ihmettelyäni lisää sekin, että kaupungin vuoden 2012 hyväksytyssä tilinpäätöksessä (sivu 174) todetaan asiasta mm. seuraavaa: ”Talouskeskus-liikelaitoksella on kumulatiivista alijäämää 2.135.711,01 euroa. Alijäämän kattamiseksi on laadittu ja hyväksytty taloussuunnitelmassa 2013–2015 toimenpiteitä, jotka toteuttamalla alijäämä tulee katetuksi taloussuunnittelukauden aikana.”

Talouskeskus-liikelaitoksen asiakkaina ovat olleet vuoden 2012 lopussa seuraavat yhteisöt: Jyväskylän kaupunki ja sen konserniyhtiöt, Hankasalmen kunta, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jykes Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiöt sekä Jyväskylän seudun hankintarenkaan jäsenet.  Muuramen kunnalle tuotettiin kesällä 2012 palkkahallinnon palveluja.

Haluan myös tietää, miten liikelaitoksia valvotaan kaupunginhallituksen toimesta.  Mielestäni ei ole oikein, että kaupungin liikelaitokset saavat – eräiltä osin – elää ”kuin pellossa” välittämättä liiketoiminnan tuloksesta. Eli jos liiketoiminta ei pidä päällään, niin ”nou hätä”, kyllä omistaja ja viime kädessä kaupungin veronmaksajat maksavat viulut.

KAUKO TUUPAINEN

ex. tilintarkastaja,

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidesivulla pe 20.9.2013

Suomen talouden tunnusluvut pysyttelevät edelleenkin miinuksella. Talous ei kasva, koska vienti ei vedä, mutta tuonti lisääntyy.  BKT laskee jatkuvasti paitsi em. syistä myös siksi, että BKT:hen vaikuttavat julkinen ja yksityinen kulutus ovat alamaissa ja investoinnit kautta Suomen jäissä. Kun tähän lisätään yrityselämän lähes päivittäiset irtisanomiset, niin ei todellakaan hyvältä näytä.

Hallituksessa olevat ns. työväenpuolueet ovat vaatineet taloudellista elvytystä ja oikeistopuolueet rakenteellisia uudistuksia, mutta mitään näkyvää ei ole saatu aikaiseksi.  Minä kaipaan molempia, koska budjettielvytys vaikuttaa maamme talouteen lyhyellä ja rakenteelliset uudistukset pitkällä aikavälillä.

Hallitus ei ole ehtinyt perehtymään perussuomalaisten viiden paketin ohjelmaan, johon kuuluu kasvupaketti, työllisyyspaketti, veropaketti, energiapaketti ja hyvinvointipaketti.

Em. ohjelmassa esitetään mm. voimakasta lisäystä maamme maantie- ja rautatieverkostojen kunnossapitoon sekä koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten rakennusten homekorjauksiin.

Maamme tieverkoston kunnossapito pelkästään uusasfaltoinnin osalta vaatisi 4.000 kilometrin korjausasfaltointia, mutta rahat riittävät vain puoleen siitä, eli 2.000 km:n osalta asfaltti poistetaan ja siirrytään takaisin sorapintaisten, pölyävien ja kuoppaisten teiden ihanuuteen.

Homekorjauksiin tarvitaan vuosittain vähintään 200 miljoonaa euroa, mutta budjetissa osoitetaan tarkoitukseen vaivaiset 50 miljoonaa. Suoritettujen hometutkimusten perusteella on tosiasia, että kymmenet tuhannet koululaiset ja opiskelijat altistuvat päivittäin kosteus- ja homeongelmista. Tämäkään tieto ei ole tavoittanut sateenkaarihallituksen jäseniä.

Sanomattakin on selvää, että peruskorjaukset ja uudisrakentaminen tulevat taantuman aikana merkittävästi edullisemmaksi kuin korkeasuhdanteen aikana.

Tästä syystä hallituksen olisi lisättävä esitettyjä vähäisiä määrärahoja tuntuvasti.

Perussuomalaiset edustajat ovat jo aiemmin antaneet tukensa PK-yritysten kasvulle ja työllistämismahdollisuuksille. Olemme mm. esittäneet, että arvonlisäveron alaisen liiketoiminnan alaraja olisi 20.000 euroa ja yritysverotuksessa siirrytään PK-yritysten osalta Viron-mallin mukaiseen verotukseen. 

Vaihtotaseen nostamista plussan puolelle heikentää merkittävästi hallituksen päätökset energiaverosta. Niiden korotuksista pitäisi luopua ja päinvastoin veroja tulisi alentaa. Energiaverojen alennus vaikuttaisi positiivisesti logistiikkakustannuksiin – asumiskustannuksista puhumattakaan.

Hallitus tullee ensi vuonna onnistumaan valtion velkataakan keventämisessä, mutta vastaavasti kuntien velat kasvavat, koska ne joutuvat velanoton avulla kompensoimaan valtionosuuksien menetykset.

Hallituksen ministerit ovat puhuneet teillä ja turuilla nykybudjetin leikkaustarpeista, mutta kohteet ovat jääneet useilta osin epäselväksi. Yksi leikkauskohde voisi mielestäni olla nykymuotoinen kehitysapu, johon käytetään riihikuivaa rahaa miljardi euroa ja rapiat päälle.

Ministerien tulisi tiedostaa, että esimerkiksi Somalian avusta merkittävä osa menee heimopäälliköiden ja muiden rötöstelijöiden taskuihin.  Esittäisinkin, että rahan sijasta kehitysapuna annettaisiin enenevässä määrin suomalaisten yritysten tuotteita, joka osaltaan lisäisi suomalaisten työllistymistä.

Esitän hallituksen harkittavaksi todellisia rakennemuutoksia.  Sellainen olisi vaikkapa kansalaispalkka, jota maksettaisiin kaikille suomalaisille kehdosta hautaan. Menettelyn ansiosta voitaisiin tyystin lopettaa lapsilisät, työttömyyskorvaukset ja muut sosiaaliset edut eli vältyttäisiin kalliilta byrokratialta ja pitkässä juoksussa säästettäisiin myös palkkakustannuksissa.

Toivon myös, että kansalaisten enemmistön suosittelema pakkoruotsin poisto toteutuu lähivuosina ja kunnallisverotuksen osalta siirrytään progressiiviseen verotukseen, mikä tekisi kansalaisille oikeutta. Verot tulojen mukaan, on perussuomalaisten vaatimus, jota lämpimästi kannatan.

Olen tehnyt asiasta 4.9.2013 toimenpidealoitteen, josta ilmenevät myös perusteluni progressiiviseen kunnallisverotukseen siirtymisestä.

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

valtiovarainvaliokunnan jäsen

Jyväskylä