Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ti 04.11.2014

 Musiikkiterapia on tieteelliseen näyttöön perustuva hoitomuoto, jonka vaikuttavuudesta on julkaistu useita suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen tutkimuksia kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Musiikkiterapia toteutuu lääkärin lähetteellä ja sen kustantaa pääasiassa julkinen sektori, mm. Kansaneläkelaitos ja sairaanhoitopiirit.

Musiikkiterapia-alan juridinen asema on kuitenkin jäänyt jälkeen muusta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehityksestä, vaikka musiikkiterapeutit käytännössä noudattavatkin terveydenhuollon ammattihenkilöille asetettuja vaatimuksia. Koska musiikkiterapeutit eivät ole virallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä, he eivät saa potilasvakuutusta eivätkä vapautusta arvonlisäverosta.

1.5.2014 voimaan tulleen uuden terveyden- ja sairaanhoidon ALV-ohjauksen myötä musiikkiterapeutit uhkaavat joutua ALV-velvollisiksi. Mikäli näin tulee tapahtumaan, kymmenet tai jopa sadat musiikkiterapeutit joutuvat lopettamaan ammattinsa harjoittamisen. Tällöin satojen potilaiden hoito tulee keskeytymään musiikkiterapeuteista riippumattomista syistä.

Musiikkiterapian muotoja ovat esim. musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, improvisointi, liikkuminen musiikin mukana, laulujen tekeminen ja musiikkimaalaus.

Sovellusalueita ovat esim. psykiatria, kehitysvammaisten kuntoutus, neurologiset ongelmat, oppimisvaikeudet, muistisairaiden hoito, aivoinfarktipotilaiden kuntoutus, päihdekuntoutus, kivunhallinta ja saattohoito.

Musiikkiterapeutit ovat Kelan lakisääteisen kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajia. Mikäli he joutuvat maksamaan ALV:n, musiikkiterapia Kelan kuntoutuspsykoterapiana tulee todennäköisesti päättymään. Kelan maksama hinta on vakio (52,14 euroa), eikä Kelaa voi laskuttaa arvonlisäveron osuudella. Arvonlisävero pitäisi lisätä potilaan omavastuuosuuteen. Tällöin olisi kyse niin suurista summista, ettei potilailla ja heidän omaisillaan olisi mahdollisuuksia maksaa kyseisiä summia.

Edellä kertomani vuoksi olisi oikein ja kohtuullista, että musiikkiterapeuttien asema virallistettaisiin niin, että heistä tulee terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 15.10.2014 ja Keski-Uusimaalehden Puheenvuoropalstalla 17.10.2014

Kun olen saanut viime vuodet seurata – hyvinkin läheltä – istuvan hallituksen toimia, täytyy myöntää, että lyhytjänteisiä yrityksiä on sillä ollut aivan riittävästi. Valtion velkaantumista ei ole kyetty pysäyttämään. Velkaa oli valtiolla hallituskauden alussa 75,1 miljardia, kun sen määrä oli tämän vuoden elokuun lopussa 94,5 miljardia. Velka on kasvanut vajaa neljän vuoden aikana 19,4 miljardia euroa eli 26 prosenttia. Tulevaisuuskaan ei näytä hyvältä, sillä velan määrää noussee 102 miljardiin euroon vuoden 2015 lopulla.

Hallituksen toimenpiteet ensi vuoden talousarvion tasapainottamiseksi eivät saa kansan enemmistöä taakseen, oppositiosta puhumattakaan. Eläkeläisiä on ”lyöty korville” jo vuodesta 1977 alkaen, jolloin eläketulo leikkaantui puoliväli-indeksiin siirryttäessä. Toisen kerran ”tuli turpiin” vuonna 1996, jolloin siirryttiin ns. taitettuun indeksiin, jonka piti olla vain väliaikainen heikennys. Toisin kuitenkin on käynyt. Ennen viimeisiä eduskuntavaaleja lähes kaikki muut puolueet paitsi kokoomus ja rkp halusivat poistaa taitetun indeksin. Mutta kuinkas kävikään? Perussuomalisten esitys kaatui Eduskunnan äänestyksissä myös demarien ja vasemmiston vastustukseen.

Viimeisin eläkeläisiin kohdistunut heikennys oli eläkeindeksin leikkaus. 1,5 prosentin sijaan eläkkeitä korotetaan vain 0,4 prosentilla. Yksityiset eläkeyhtiöt säästävät toimenpiteestä johtuen eläkemaksujaan yli 270 miljoonaa euroa.

Puhetta on myös aiheuttanut hallituksen lapsilisiin kohdistunut 8 prosentin leikkaus, jossa hallitus säästää 110 miljoonaa euroa. Leikkaus kompensoidaan pieni – ja keskituloisille lapsiperheille myöntämällä heille verohelpotuksia kuntien- ja valtionverotuksessa. Ilmeisesti hallitus ei tiedostanut, että kunnat menettävät toimenpiteen johdosta verotulojaan 38 miljoonaa, seurakunnat 2 miljoonaa, Kela 3 miljoonaa ja itse valtiokin 28 miljoonaa. Eli eri instituutioiden verotulojen menetykset ovat 70 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään verohallinnolle aiheutuvat parin- kolmen miljoonan euron ylimääräiset tietohallinnon ohjelmointikulut ja monet byrokratian kustannukset, huomataan, että metsään mentiin.

Hallitus päätti suuressa viisaudessaan nostaa kuntien perimien kiinteistöverojen alarajoja. Tästä aiheutuu, että joka viides kunnanvaltuusto joutuu tekemään korotuspäätöksen, jonka avulla kuntien kassaan kilahtaa 48 miljoonaa euroa. Pesää rahoista ei kuitenkaan kunnille muodostu, koska valtio nappaa rahat itselleen, vähentämällä samaisten kuntien valtionosuuksia 48 miljoonalla eurolla.

Eli suo siellä – vetelä täällä, tuumii

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja ja

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväkylä

Keski-Uusimaa lehden Puheenvuoropalstalla 23.9.2014

Pahalta näyttää ainakin paperilla Suomen hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi. Budjetin loppusumma (53,705 miljardia euroa) on hieman pienentynyt tämän vuoden talousarviosta. Budjetin ulkoinen koko on sen sijaan paisunut 1 070 sivuiseksi. Paksuutta teoksella on 53 mm.

Talousarviosta keskusteltiin viime viikolla kolmena päivinä aamusta iltaan ja vääntö vähentyneistä määrärahoista siirtyy eduskunnan 16 valiokuntaan ja valtiovarainvaliokunnan kahdeksaan jaostoon ennen isoon saliin palautumista.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) on kertonut että lainaa otetaan ensi vuonna kolme miljardia vähemmän kuin tänä vuonna. Totuus kuitenkin on, että uutta lainaa otetaan (emissiotappiot mukaan lukien) 16,694 miljardia eli 1,1 miljardia vähemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Sen sijaan vanhojen lainojen kuoletuksiin, lyhennyksiin ja mahdollisiin pääomatappioihin varataan 12,226 miljardia euroa, mikä on 1,563 miljardia enemmän kuin tänä vuonna.

Ensi vuoden talousarvion mukaan valtion velka noussee 102 miljardiin euroon eli on lähes 19 000 euroa jokaista suomalaista kohden. Voimakas velkaantuminen vaarantaa luottoluokittelijoiden mukaan Suomen pysymisen AAA-luokassa. Toisaalta maamme työntekijät ovat maksaneet Suomen yksityisille eläkelaitoksille yhdessä työnantajien kanssa eläkemaksuja, joiden tasearvo on 170 miljardia euroa. Eli kun Suomen kansalaisilla on velkaa, heillä on myös säästöjä. Olenkin esittänyt Eduskunnassa, että laskentatapaa olisi syytä muuttaa siten, että eläkeyhtiöiden rahastot olisivat mukana luottoluokituksessa.

• * * * *

Fennovoiman merkittävä osakas on venäläinen Rusatom Overseas, jonka omistaa Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom. Viime viikolla ilmestynyt Karjalan Kuvalehti otsikoi sivuillaan ”Poliittinen hyökkäys Fortumia vastaan Venäjällä on alkanut”. Lehti toteaa sivuillaan, että ”Kun Putin on keskittänyt kaikki muut merkittävät alat omille holding-yhtiöille, miksi tärkeä sähköala jätettäisiin vierasmaalaisen haltuun? Venäjän sähköreformia sanotaan onnistuneeksi. Mitä paremmin sähköreformi onnistuu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä Putin kansallistaa myös Fortumin osuuden. Menestyksellä on siten huono ennuste”, kertoo Karjalan kuvalehti.

Haluankin herätellä kysymyksen, onko venäläisomisteinen yhtiö suomalaisille energiayhtiöille paras mahdollinen kumppani? Eli haluaako vieras toimia in bona fide? Lopuksi ”Jokerikysymys”: Tarvitaanko Suomessa lisää ydinvoimaloiden rakentamista?

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

v

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, to 17.7.2014 

Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle antamassaan lausunnossa verotusneuvos Markku Hirvonen totesi pari vuotta sitten, että valtio menettää vuosittain lähes 800 miljoonaa euroa verotuloja kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden seurauksena.

Menetykset ovat pääosin seurausta arvopaperiomistuksen nimettömyydestä. Tällöin osakkeiden tosiasiallista omistajaa ei tarvitse selvittää osinkoja maksettaessa. Myöskään pörssissä toimivilta ulkomaisilta etävälittäjiltä ei vaadita tietoja suomalaisten asiakkaiden arvopaperikaupoista.

Hirvosen mielestä vireillä oleva hallintarekisteröinnin laajentaminen on rakennettu palvelemaan finanssimaailman ja suurten sijoittajien tarpeita. Muutos palvelee siis niitä, jotka haluavat pitää osakeomistuksensa salassa. Tähän harkittuun mielipiteeseen on helppo yhtyä.

Kysymys ei ole pelkästään veromenetyksistä. Yritysten omistusten salaaminen julkisuudelta edistää talousrikollisuutta ja korruptiota.

Pari vuotta sitten mediassa kerrottiin, että poliisivireanomisella on erittäin kielteinen kanta uudistukseen. Poliisi ei pysty tunnistamaan suomalaista sijoittajaa eikä paljastamaan väärinkäytöksiä. Poliisin mukaan järjestäytyneet rikollisryhmät ovat jo nyt erittäin kiinnostuneita hallintarekisteröinnistä.

Samaan aikaan oli lehdissä maininta, että myös verottaja on todennut, että harva ulkomainen säilyttäjä tai etävälittäjä on oma-aloitteisesti antanut vuosi-ilmoituksen. Lisäksi eräs ongelma on ollut, ettei verottaja saa aina ilmoituksia saaduista osingoista.

Verohallinto on todennut, että tiukan pankkisalaisuuden maassa toimiva säilyttäjä kieltäytyisi toimittamasta hallintarekisterin hoitajalle verottajan vaatimia omistajatietoja.  Hiljattain tehdyn päätöksen mukaan, tämä ongelma poistunee.

Tehtiin niin tai näin, lopputulos on usein väärinpäin. Toivon kuitenkin, ettei osakeomistusten julkisuus heikkene jatkossakaan Suomessa.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, puheenvuoropalstalla ma 7.7.2014

Olen aina pitänyt kokoomusta taantumuksellisena oikeistopuolueena, jonka poliittisena tavoitteena on ollut ”mulle kaikki ja sulle loput”.

Nykyisen puheenjohtajan EU-kannatuksesta johtuen, kokoomus on menossa merimiestermiä käyttäen entistä enemmän ”tyyrpuurin puolelle”. Kun näin käy, se ajautuu lopulta karille ja seurauksena on äkkipysäytys.

Kokoomus luulee olevansa gallup-kannatuksen perusteella ryhmä, joka laittaa Suomen ja Suomen kuntien asiat kerralla kuntoon. Unohtaako kokoomus, että neljän suurten puolueen joukkoon mahtuvat myös demarit, keskustalaiset ja perussuomalaiset, joiden yhteiskannatus äänestäjien keskuudessa on merkittävästi suurempi.

Tuskin olen väärässä, kun totean, etteivät kaikki puolueet ole privatisoimassa eli yksityistämässä kunnallisia palveluja kokoomuksen tapaan. Myös kokoomuksen linjaus työtekijöiden viikkotuntimäärän pidentämisestä, palkkoja tarkistamatta, ei ole tätä päivää.

Yli 40 vuotta kunnallispolitiikassa mukana olleena, olen huomannut, että kuntien toimintoja yksityistämällä, saadaan vain hetkellinen hyöty. Yritysten hintataso lähtee välittömästi nousuun, kun kunta on lopettanut vastaavan toimintansa. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan yritystoiminnan tärkein metodi tuottaa omistajalleen voittoa.

Olen työskennellyt lähes 40 vuotta seurakunnan, peruskunnan ja kuntayhtymän palveluksessa ja todennut, että työtahti on melkoisesti kiristynyt menneiden vuosikymmenien aikana. Kunnan palkollisen ”käsi ei vapise tilipäivänä”, koska palkka on ansaittu useimmiten kovalla ja vaativalla työllä.

Nykyinen kuntien kunnallisveroprosentti ei tee oikeutta Suomen 1,5 miljoonalle työeläkeläiselle, jotka maksavat kunnallisveroa valtuuston päättämän prosentin mukaisesti. Työtä tekevät kansalaiset selviävät keskimäärin 5,5 prosenttiyksikköä pienemmällä verolla, koska he saavat tehdä tulonhankintaan liittyviä vähennyksiä.  Kyse on ns efektiivisestä veroprosentista. Tästä syystä olen eri yhteyksissä esittänyt, että kunnallisvero muutettaisiin progressiiviseksi valtionveron tapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että maksan esimerkiksi 30.000 euron ansiotulosta tai eläkkeestä saman verran kunnallisveroa, asunpa sitten Helsingissä, Järvenpäässä, Jyväskylässä tai Kittilässä.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväskylä

Perussuomalaisten verkkolehti ma 4.7.2014

 Suomessa on tällä hetkellä 1,5 miljoonaa eläkeläistä eli 25 % maamme väestöstä ”vauvasta vaariin”.  Tästä huolimatta heidän etujaan on Eduskunnassa ajamassa vain kymmenkunta eläkeläistä, joiden joukkoon minäkin kuulun.

Erään tutkimuksen mukaan ovat palkat nousseet viimeisen 15 vuoden aikana 70 %, mutta työeläkkeet vain 34 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on 36 prosenttiyksikköä.  Istuvan hallituksen pääministerit (Katainen & Stubb) pitävät huolen siitä, että eläkeläisiä kuritetaan jatkossakin.  Viimeinen ikävä temppu oli eläkeläisten eläkeindeksin leikkaus 75 %:lla. Tästä ei valtion kassaan kerry montaakaan lanttia, sillä lähes kaikki eläkeläiset saavat eläkkeensä yksityisiltä eläkeyhtiöiltä.

Yksityiset eläkeyhtiöt maksavat tänä vuonna eläkkeitä 27,4 miljardia euroa. Yhtiöt  säästävät yli 270 miljoonaa euroa leikkauksien johdosta. Tämä summa on pois eläkeläisten kulutuksesta. Tästä syystä valtio menettää eläkeläisten verotuloja 19 miljoonaa, arvonlisäveroja 50 miljoonaa ja kunnat sekä seurakunnat 80 miljoonaa eli yhteiskunta menettää verotuloja yhteensä lähes 150 miljoonaa euroa. Tätä tietoa eivät hallituspuolueiden edustajat ole ymmärrettävästi julkisuuteen kertoneet.

Eläkeläisten edustus Eduskunnassa on turvattava myös jatkossa. Olin edellisten vaalien aikaan lähes seitsenkymppinen, kun sain Keski-Suomen vaalipiiristä valtakirjan ”Isolle Kirkolle” ja pääsin avaamaan – Eduskunnan ikäpuhemiehenä  – kolme kertaa täysistunnon.  Viime helmikuussa avauksen suoritti Eduskuntaan varamiehen paikalta noussut 81-vuotias Jörn Donner.

Eläkeläisten asiat tuntevat parhaiten eläkkeellä olevat ehdokkaat.  Siksi myös perussuomalaisten on syytä asettaa heitä ehdolle kaikissa vaalipiireissä.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps),

valtiovarainvaliokunnan jäsen,

Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehden Puheenvuoro, to 10.4.2014

Hallituksen tavoitteena on ollut valtiontalouden tasapainottaminen vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus ei tule tässä tavoitteessaan onnistumaan. Yhtenä esimerkkinä olkoon valtion velan kääntyminen selkeään kasvuun. .

Valtiolla oli velkaa tammikuun lopussa 2011 yhteensä 62,8 miljardia euroa..  Tämän vuoden helmikuun lopussa velkaa oli 93,5 miljardia. Valtion velka on siis kasvanut lähes 50 prosenttia kolmen viime vuoden aikana.

Kenen lienee syy, mutta tosiasia on, etteivät julkisen talouden tulot riitä kattamaan julkisen talouden menoja. Kaikesta ei voi syyttää EU:ta, joten oman osansa saakoon myös maamme hallitus.

Hallituksen leikkaukset liittyen lapsilisiin ja eläkeläisten indeksiin, eivät ole ”tästä maailmasta”. Miksi? Siksi, että lapsilisien leikkaus kaventaa merkittävästi lapsiperheiden toimeentuloa ja eläkeindeksin leikkaus eläkeläisten jokapäiväistä elämää.

Meillä on yli 1,5 miljoonaa vanhuus-, työttömyys- ja työeläkkeellä olevaa kansalaista eli yli 25 prosenttia väestöstä.  Eläkeindeksin 75 prosentin leikkaus aiheuttaa melkoisen loven eläkkeisiin, koska eläkeindeksi nousee vain 0,4 prosenttia ja samanaikaisesti inflaatio on tänä vuonna 1,5 ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. Toisaalta eläkeindeksin leikkaus ei juurikaan vaikuta valtion kassaan, koska eläkkeiden maksajina ovat pääasiassa yksityiset eläkeyhtiöt.

 Onko päättäjiltä unohtunut, että viimeisen 15 vuoden aikana ovat ansiotulot nousseet 70 prosenttia, mutta eläkkeet vain 34 prosenttia.  Tämän päivän eläkeläiset ovat osaltaan olleet rakentamassa hyvinvointi- Suomea, jota hallitus nyt rapauttaa.

Hallitus kertoo selonteossaan vähentävänsä kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita siten, että kuntien toimintamenot vähenevät miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Tämä vähennys ei kuitenkaan edesauta kuntien heikkenevää taloustilannetta, koska samalla vähennetään kuntien valtionosuuksia samaisella miljardilla.

Esitän harkittavaksi niin hallituspuolueiden kuin myös opposition edustajille kaksi todellista rakennemuutosta tulevalle hallituskaudelle. 

Ensinäkin kaikki sosiaaliset edut lapsilisistä toimeentuloturvaan voidaan lopettaa, kun siirrytään kansalaispalkkaan, joka on saajalleen veronalaista tuloa ja jota maksetaan kehdosta hautaan. Tämä rahoitetaan säästyvillä palkka- ja kiinteistökuluilla, jotka aiheutuvat nykykäytännöstä.

Toinen esitykseni liittyy kunnallisverotukseen, joka pitäisi muuttaa valtioverotuksen tapaan progressiiviseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 40.000 euron vuositulosta tai eläkkeestä maksetaan kunnalle yhtä paljon veroa, asuinpa sitten Järvenpäässä, Helsingissä tai Kittilässä. On väärin, että valtuuston päättämän halvimman ja kalleimman kunnallisveroprosentin ero Suomessa on jopa viisi prosenttiyksikköä.

Hallituksen tapa kyykyttää kiinteistöjen omistajia, on väärä. Hallitus nostattaa kiinteistöverojen alarajaa, jolloin kunnanvaltuuston on pakko tehdä oma korotuspäätöksensä.  Tämä lisää kunnan tuloja, mutta valtio alentaa peruspalvelujen valtionosuutta vastaavalla euromäärällä. Tämä on sitä Jyrki Kataisen kvintetin nollasumma peliä.

 KAUKO TUUPAINEN

Kirjoittaja on osin Järvenpäässä asuva jyväskyläläinen kansan-

edustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Suur-Jyväskylän lehti, ke 19.3.2014

Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan sisältyvät maininnat mm. työllisyyden lisäämisestä, yritystoiminnan elvyttämisestä ja harmaan talouden torjunnasta, Nyt on hallituspuolueilla näytön paikka edistää kaikkia kolmea tahoa.  Tein viime viikolla lakialoitteen parturi-kampaajien arvonlisäveron pudottamiseksi nykyisestä 24 prosentista kymmeneen prosenttiin.

Perusteluina totesin, että Suomessa on tällä hetkellä noin 12.000 järjestäytynyttä parturi-kampaamoalan yrittäjää. Viime vuonna yrittäjien määrä väheni yli tuhannella, kun monet yrittäjät lopettivat toiminnan. Syynä oli korkea arvonlisäprosentti.

Yrittäjä joutuu laittamaan arvonlisäveroprosentin suoraan perimäänsä hintaan, jolloin perittävä taksa nousee.  Tämä on aiheuttanut sen, että asiakkaiden käynnit ovat harventuneet ja liikevaihto on pudonnut. Myös helmikuun alusta voimaan tullut, ns. kuittipakko on ollut osasyynä alan yrittäjien vähentymiseen.

Suomen Hiusyrittäjät ry:n  tietojen mukaan myös ns. harmaa talous on voimakkaassa kasvussa, jopa 60 % liittoon kuulumattomista alan yrittäjistä myy palvelujaan pimeästi. Jos tämä pitää paikkansa, olen todella huolestunut. Eihän tämänkaltainen toiminta ole kenellekään eduksi, jääväthän mm. lakisääteiset maksut hoitamatta.

Olisikin oikein ja kohtuullista, että parturi-kampaamoalan arvonlisävero laskettaisiin kymmeneen prosenttiin, jolloin alan yritystoiminta elpyisi, harmaatalous minimoituisi ja Suomen työttömyysluvut tippuisivat merkittävästi.

 KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 5.3.2014

Kauan sitten, 19.5.2003 tein valtuustoaloitteen, että Jyväskylä tutkisi mahdollisuuksia hakeutua ns. pormestarimallin kokeilukaupungiksi. Kirjoitin  (Ksml 18.2.2010), että kansanvaalilla valittu pormestari olisi suoraan poliittisessa vastuussa kaupunkilaisille, kun esimerkiksi kaupunginjohtajalla on vain virkavastuu. Pormestarista tulisi samalla kaupunkilaisten ykkösedustaja kaupungin hallinnossa.

Pormestarilla olisi oikeus ja velvollisuus saattaa julkiseen keskusteluun asiakysymyksiä ja tuottaa niihin erilaisia vaihtoehtoja. Nykykulttuurissa kaupunginhallituksen valmisteluun tulevat asiat vain virkamiesjohdon kautta, jolloin “epämukavat” asiat saattavat maata johdon pöytälaatikossa pitkiäkin aikoja.

Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla (1.3.2004) valtuusto totesi asian olevan yhä “keskushallinnon valmistelussa”. Myöhemmin (14.3.2005) valtuusto totesi, vuonna 2004 päättäneensä kaupungin hallinnon uudistamisesta, joten ”aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin”.

Aiemmat paikalliset demarikellokkaat vastustivat aloitetta toteamalla, että jos kaupunkilaiset saavat valita pormestarin, niin valituksi tulee joku turhanpäiväinen julkkis, jolloin mennään ojasta allikkoon.  Ei nähty metsää puilta.

Ideani oli tuolloin ja on vieläkin, että valtuustoryhmät asettavat oman ehdokkaansa pormestariksi.  Tämän jälkeen valtuusto asettaa heistä esimerkiksi kolme eniten ääniä saanutta ehdokkaiksi, joista kaupunkilaiset valitsevat oman suosikkinsa pormestariksi. Pormestarin toimikausi olisi rajallinen, 5-7 vuotta, jonka jälkeen vakanssi olisi katkolla. 

Kansanvaali ei olisi mikään uusi menettely Suomessa, sillä onhan Tasavallan Presidenttikin valittu tehtäväänsä kansalaisten toimesta ja seurakuntien kirkkoherrat jo vuosikymmenet. Jo mainitussa kirjoituksessani nelisen vuotta sitten arvelin, että sopiva ajankohta Jyväskylässä voisi olla ”Markku Anderssonin eläkkeelle jäämisajankohta eli 3- 4 vuoden kuluttua”.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keski-Uusimaan lehden lukijan kynästä 02.03.2014

Järvenpääläinen VT Sampsa Saralehto kirjoittelee tällä palstalla aktiivisesti asiallisia ”Puheenvuoroja”. Jokin viikko sitten hän otti kantaa minunkin mielipiteeseeni ja totesi jotain tähän tapaan: ”Turha on puskista huudella, kun perussuomalaisille ei kelvannut hallitusvastuu”.

Asia oli viimeksi esillä viime viikon Eduskunnan kyselytunnilla, jolloin PS:n puheenjohtaja Timo Soini kertoi syyn hallituksesta poisjäämiseen. Syynä oli selkeä näkemys, jonka mukaisesti ”Eteläisen Euroopan `hulttiomaiden` tukemiselle pitää laittaa stoppi”. Pääministeriehdokas Jyrki Katainen ilmoitti tuolloin, että ”saatte äänestää hallituksessa kahdesti tukipäätöstä vastaan, mutta sen jälkeen on pysyttävä yhteisrintamassa”.

Perussuomalaisille on aina kuulunut vaalilupauksista kiinnipitäminen ja kun takkia ei haluttu kääntää – vasemmiston tapaan – jäimme pois hallitusneuvotteluista. Kansa on tämän hyväksynyt, koska olemme edelleen gallupeissa kolmen suurimman puolueen joukossa.

Viime viikolla Saralehto otti kantaa valtion ja kuntien yhtiöiden hallintoon. Olen tässä asiassa hänen kanssaan samaa mieltä.  Valtiohallinnon yhtiöistä minulla ei ole kokemusta, mutta kuntien yhtiöistä sitäkin enemmän.

Toimin takavuosina vasta perustetun Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana yhden vaalikauden. Hallitukseen kuului tuolloin seitsemän omistajan (kaupunki) edustajaa ja neljä vuokralaisten edustajaa.

Nelivuotiskauden jälkeen minut valittiin toisen vastaperustetun Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi, johon myös kuului myös 11 jäsentä. Totesin jo tuolloin, että tulosvastuullisen osakeyhtiön hallitus ei ole mikään valtuuston alainen lautakunta eli jäseniä hallituksissa on puolet liikaa. Olen edelleenkin samaa mieltä.  Miksi? Siksi, että useimmilta jäseniltä puuttuu kompetenssi toimia hallituksen vastuullisena jäsenenä.

On valitettavaa, että kunnallisten yhtiöiden hallituksiin valitaan henkilöitä, jotka ovat jääneet rannalle, kun kansa on valinnut valtuuston jäsenet. Tämä ei saa ollaan mikään valintaperuste, mutta tähän ovat varsinkin ns. vanhat puolueet syyllistyneet. Jouduin aikoinaan ojentamaan hallituksen jäseniä mm. siitä, että mitä hallituksessa puhutaan ja päätetään, niin niitä ei teillä ja turuilla kerrota.

Kotikyläni – Jyväskylän kaupungin konserniin kuuluu tällä hetkellä 23 osakeyhtiötä, 30 tytäryhtiötä ja 6 säätiötä eli yhteensä 59 yhteisöä. Se, että ovatko henkilövalinnat näiden yhteisöjen hallintoon aina onnistuneet, siitä ollaan eri mieltä. Pahinta minusta on se, että kansalaisten valitsema valtuusto on ulkona kaikesta yhtiöitä koskevasta päätöksenteosta, ellei joku valtuutettu ole päässyt hallitustyöhön mukaan.

 KAUKO TUUPAINEN

Järvenpäässä osin asuva jyväskyläläinen kansanedustaja ja

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)