Keskisuomalisen mielipidepalstalla pe 15.01.2016

Vanha runonpätkä ”Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit` ei hanki”. Tämä sotien jälkeinen runonosa pitää paikkansa vielä tänäkin päivänä. Maassamme jyllää jälleen ns. oikeistopuhuri. Valtakunnan oikeistoenemmistöinen hallitus säätelee lakeja, mitkä kaventavat mm. eläkeläisten jokapäiväistä toimeentuloa ja paikallispoliitikot, ainakin Jyväskylässä, jatkavat samaa rataa.

Muuhun johtopäätökseen en voi tulla, kun lukaisin tiistain lehdestä kaupunginhallituksen äänestyspäätöksen ns. sote-maksujen korotuksista. Pahinta koko prosessissa oli, että samaiset oikeistolaiset, hyvätuloiset päättäjät niin perusturvalautakunnassa kuin kaupunginhallituksessakin salasivat korotusasiat kaupunginvaltuutetuilta ennen valtuuston talousarviokokousta.

Katsotaan mitä mieltä oikeusviranomaiset ovat virkavastuulla toimivien henkilöiden salailusta. Itse en sitä entisenä tilintarkastajana ja nykyisenä eläkeläisenä hyväksy.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta la 12.12.2015

Lukaisin eilisestä Keskisuomalaisesta Katri Niemisen tekemän uutisen Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksestä korottaa, äänestyksen jälkeen, ns. sote-asiakasmaksuja peräti 30 prosentilla. Äänestystulos näytti jälleen kerran menevän maamme hallituksen voimasuhteiden mukaisesti.

Ikävintä tehdyssä päätöksessä oli, ettei korotuksesta tai sen määrästä ollut riviäkään ensi vuoden talousarvioehdotuksessa, joten me valtuutetut emme olleet tietoisia asiasta. En sano, että kyseessä oli tietoinen salailu, mutta joku siinä kuitenkin mättää.

Valtuusto äänesteli kiinteistöverojen korotuksista, lasten subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, joten kyllä valtuuston olisi pitänyt ottaa kantaa myös sote-maksujen huikeaan korotukseen. Mutta, miten päätät, kun asia pimitetään valtuutetuilta.

Haluan tässäkin yhteydessä korostaa, että voimassa olevan kuntalain mukaisesti, valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että valtuustolle kuuluu kunnan toiminnan ja talouden kokonaisvastuu, riippumatta siitä, miten toiminnan hoitaminen on organisoitu. Perästä kuuluu.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

talousneuvos

Jyväskylä

Keski-Uusimaa-lehti ti 8.12.2015

Valtiovarainministeri Stubbin talouspoliittinen neuvonantaja, kansanedustaja Eero Lehti (kok.) otti tässä lehdessä 3.12. kantaa hallintarekisterin nykytilaan otsikolla ”Hallintarekisteri hakusessa”. Muutama kommentti kirjoituksen johdosta.

Viime eduskuntakaudella käsiteltiin asiaa sekä eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa että tarkastusvaliokunnassa. Verotusneuvos Markku Hirvonen totesi tuolloin valiokunnassa, että Suomen valtio menettää vuosittain lähes 800 miljoonaa euroa verotulojen kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden seurauksena.

Menetykset ovat pääosin seurausta arvopaperiomistuksen nimettömyydestä. Tällöin osakkeiden tosiasiallista omistajaa ei tarvitse selvittää osinkoja maksettaessa. Myöskään pörssissä toimivilta ulkomaisilta etävälittäjiltä ei vaadita tietoja suomalaisten asiakkaiden arvopaperikaupoista.

Hallintarekisterin laajentaminen palvelisi lähinnä finanssimaailman ja suurten sijoittajien tarpeita eli niitä, jotka haluavat pitää osakeomistuksensa salassa. Kyse ei ole pelkästään menetettävistä verotuloista, vaan osakeomistuksen salaaminen julkisuudelta edistää paitsi talousrikollisuutta myös korruptiota.

Julkisuudessa on todettu, että poliisiviranomaisella on erittäin kielteinen kanta hallintarekisterin uudistukseen, koska poliisi ei jatkossa pystyisi tunnistamaan suomalaista sijoittajaa eikä paljastamaan väärinkäytöksiä. Järjestäytyneet rikollisryhmät ovat jo nyt ”kieli pitkällä” odottamassa hallintarekisterin voimaantuloa. Siksi olen erittäin tyytyväinen rekisteriesityksen poisvetoon hallituksen toimesta. Kiitos kuuluu perussuomalaisten eduskuntaryhmälle, joka jo viime kaudella vastusti hallintarekisterin käyttöönottoa.

KAUKO TUUPAINEN
eduskunnan tilintarkastaja, talousneuvos
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehden kommenttipalsta, ke 18.11.1025

Viime maanantainen Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokous päätti äänestyksien jälkeen kurittaa jälleen kaupungin vähäosaisia korottamalla yleistä kiinteistöveroa maapohjan osalta 23,3 % ja rakennusten osalta 39,3 %.

Päättäjien enemmistölle ei riitä, että kaupungin asumiskustannukset ovat jo nyt maamme kalleimmasta päästä, niitä pitää edelleen kasvattaa. Perussuomalaisten ”punainen lanka” verotuksessa on, että veroja maksetaan tulojen mukaan. Tästä syystä esitin, että kiinteistöverojen nostoa hillitään 1,1 miljoonalla eurolla ja summa lisätään kunnallisveron tulokohtaan.

Eräs valtuutettu totesi, ettei näin voida menetellä, koska ”verotuloarvio pohjautuu valtakunnalliseen arvioon”. Kysynkin, että miten ”Isolla Kirkolla” voidaan tietää, miten eri kuntien verotulot muodostuvat? Lähes jokaisella Keski-Suomen kunnalla ovat verotulot erilaiset per asukas. Jyväskylän arvio ensi vuodelle on 3 620 e/asukas. Esimerkiksi Muuramen arvio on 3 844 e/as., Laukaan 3 462 e/as ja Uuraisten 2 816 e/as.

Talousarvio ja verotuloarvio ovat nimensä mukaisesti arvioita seuraavan vuoden tuloista ja menoista. Vasta tilinpäätös kertoo, miten arviot toteutuivat. Toin kokouksessa esille, että kunnallisverotulot toteutuivat vuosien 2012 – 2014 tilinpäätöksien mukaan yli 8 miljoonaa suurempana kuin ko. vuosien talousarviot. Tämä johtuu tulojen arvioinnin varovaisuusperiaatteesta, joten 1,1 miljoonan euron tarkistus ei olisi ollut huuhaata.

Kuten otsikossa totesin, kiinteistöverojen yltiöpäinen korotus tekee melkoisen loven vähäosaisten jokapäiväiseen toimeentuloon. Koskeehan korotus myös vuokra-asunnoissa asuvia kaupunkilaisia, kun sekä tontin että sillä sijaitsevan rakennuksen kiinteistöverot nousevat rutkasti.

Jyväskylässä asuu alle ns. köyhyysrajan (1 166 euroa/kk, brutto) noin 27 000 asukasta, joiden asumiskustannukset kasvavat entisestään. Eikö olisi parempi ratkaisu, että hyvätuloiset ottaisivat vastuuta kaupunkimme taloudesta, eikä vyöryttää maksuja niille, joiden tulot ovat minimaaliset.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 06.11.2015

Muistaakseni yli kolme vuotta sitten Eläketurvakeskuksen ja työeläkevakuutusyhtiöiden asiantuntijat olivat laskeneet, että puoliväli-indeksiin siirtyminen maksaisi ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa. Puoliväli-indeksin kustannukset olisivat kymmenen vuoden päästä yli 900 miljoonaa euroa ja vuonna 2035 jo 2,2 miljardia euroa.

Se on iso tukku seteleitä, mutta paljon rahaa on myös kiinni kuudessa yksityisessä eläkeyhtiössä eli – tällä hetkellä – noin 190 miljardia euroa.  Yhden prosentin vuosittainen korkotuotto ko. summalle on 1,9 miljardia ja kolmen prosentin korko 5,7 miljardia euroa vuodessa.

Yksityisten eläkeyhtiöiden sijoitustuotot ovat olleet vuosina 2012 – 2014 keskimäärin 8,33 prosenttia. Taitetun indeksin poistamiskustannukset voidaan siis rahoittaa eläkeyhtiöiden vuosittaisilla sijoitustuotoilla ja siitä huolimatta rahastojen kasvu jatkuisi erinomaisina.

Istuvan hallituksen tulisikin tarttua härkää sarvista ja korjata edellisen hallituksen ja eduskunnan tekemät vääryydet meitä eläkeläisiä kohtaan ja käynnistää operaatio taitetun indeksin poistamiseksi.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalainen to 8.10.2015

Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle antamassaan lausunnossa verotusneuvos Markku Hirvonen totesi muutama vuosi sitten, että valtio menettää vuosittain lähes 800 miljoonaa euroa verotuloja kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden seurauksena.

Menetykset ovat pääosin seurausta arvopaperiomistuksen nimettömyydestä. Tällöin osakkeiden tosiasiallista omistajaa ei tarvitse selvittää osinkoja maksettaessa. Myöskään pörssissä toimivilta ulkomaisilta etävälittäjiltä ei vaadita tietoja suomalaisten asiakkaiden arvopaperikaupoista.

Hirvosen mielestä vireillä oleva hallintarekisteröinnin laajentaminen on rakennettu palvelemaan finanssimaailman ja suurten sijoittajien tarpeita. Muutos palvelee siis niitä, jotka haluavat pitää osakeomistuksensa salassa. Tähän harkittuun mielipiteeseen on helppo yhtyä.

Kysymys ei ole pelkästään veromenetyksistä. Yritysten omistusten salaaminen julkisuudelta edistää talousrikollisuutta ja korruptiota.

Joitakin vuosia sitten mediassa kerrottiin, että poliisivireanomisella on erittäin kielteinen kanta uudistukseen. Poliisi ei pysty tunnistamaan suomalaista sijoittajaa eikä paljastamaan väärinkäytöksiä. Poliisin mukaan järjestäytyneet rikollisryhmät ovat jo nyt erittäin kiinnostuneita hallintarekisteröinnistä.

Samaan aikaan oli lehdissä maininta, että myös verottaja on todennut, että harva ulkomainen säilyttäjä tai etävälittäjä on oma-aloitteisesti antanut vuosi-ilmoituksen. Lisäksi eräs ongelma on ollut, ettei verottaja saa aina ilmoituksia saaduista osingoista.

Tehtiin niin tai näin, lopputulos on usein väärinpäin. Toivon kuitenkin, ettei osakeomistusten julkisuus heikkene jatkossakaan Suomessa ja että Timo Soini säilyttää kriittisen kantansa hallintarekisteriin.

KAUKO TUUPAINEN

eduskunnan tilintarkastaja,

talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalainen, to 24.9.2015

Suomi liittyi EU:n jäseneksi neuvoa antavan kansanäänestyksen ja eduskunnan päätöksen jälkeen 20 vuotta sitten. Tämän jälkeen Suomi on ollut – jäsenmaksun osalta – vuosittain ns. nettomaksaja EU:lle, vuosia 1996,1997 ja 2000 lukuun ottamatta.

Viime hallituskaudella eli vv. 2011 – 2014 Suomen nettomaksut olivat 2,723 miljardia euroa eli keskimäärin 680,8 miljoonaa euroa vuosi. Yksi syy Suomen korkeisiin nettomaksuihin on EU:n maksualennusjärjestelmä. Jäsenmaksuhelpotusta saa eniten Iso-Britannia, mutta alennusta maksetaan myös Saksalle, Hollannille, Itävalalle, Ruotsille ja Tanskalle. Kaikki nämä maat ovat Suomen tavoin nettomaksajia.

Suomi maksaa tänä vuonna Iso-Britannian alennuksesta 136 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset ovat vaatineet useaan otteeseentästä maksusta alennusta Suomelle. Kokoomuksen johtama hallitus ei ole tähän suostunut.

Olisiko nyt paikka uudistaa vaatimus, kun pääministeri on vaihtunut ja perussuomalaiset ovat hallituksessa?

KAUKO TUUPAINEN

eduskunnan tilintarkastaja (ps)

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 23.9.2015

Lomaraha tunnettiin aiemmin nimellä lomaltapaluuraha ja se otettiin käyttöön osana palkanansaitsijan palkkaa, jotta työntekijä palaisi lomaltaan takaisin saman työnantajan palvelukseen. Nyt työtilanne on aivan toinen ja työntekijät palaavat taatusti loman jälkeen entisiin työtehtäviin. Lomarahasta on tullut melkoinen kiista liittotasolla ja EK sekä maamme hallitus ovat vaatineet sen puolittamista.

Jotta lomarahakiista voitaisiin poistaa kertarysäyksellä, esitän seuraavan kaltaista menettelyä. Jos lomarahan suuruus on vaikkapa 1 200 euroa, niin se jaetaan kahdellatoista (12) ja saatu jakojäännös lisätään työntekijän kuukausittain maksettavaan palkkaan. Tällöin vuosiansio ja lopullinen verotus säilyvät muuttumattomina. Jatkossa nykyisen kaltainen lomaraha poistuisi. Menettely tekisi oikeutta nykyisille työntekijöille. Uusille työntekijöille vanhaa ”lomarahaetuutta” ei maksettaisi, jolloin päästäisiin hallituksen ehdottamiin säästöihin.

KAUKO TUUPAINEN

ex. kansanedustaja

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalainen, ke 17.6.2015

Jyväskylän Eläkkeensaajat ry:n puheenjohtaja, talousneuvos Matti Ojala otti tällä palstalla 13.6. kantaa nykyhallituksen toimiin otsikolla ”Eriarvoistaminen lisääntyy”. Teksti oli sisällöltään täyttä asiaa, joskin sen julkistaminen olisi pitänyt tapahtua jo neljä vuotta sitten.

Arvostan Ojalaa paitsi eläkeläisten etujen ajajana myös julkistaloutta ymmärtävänä eläkeläisenä, mutta räikeää puoluepolitikointia tulisi hänenkin välttää. Kaikki Ojalan luettelemat eläkeläisten etuja kaventavat asiat olisi voitu poistaa tai ainakin laittaa vireille jo edellisen hallituksen aikana, mutta näin ei suinkaan tapahtunut. Päinvastoin. Hallitus ajoi Suomen lähes konkurssin partaalle eduskunnan silloisen enemmistön tukemana.

Hallitus otti uutta nettovelkaa toimikautenaan 20 miljardia euroa eli keskimäärin 5 miljardia vuodessa. Lisäksi edellinen hallitus teki EU:n, EVM:n ja IMF:n kautta sitoumuksia mm. Kreikan lainoista kuuden miljardin verran, jotka lankeavat maksuun, jos Kreikka ei huolehdi omista velvoitteistaan. Hallitus ei myöskään lotkauttanut korviaan perussuomalaisten esityksille vaatia huojennusta EU:n jäsenmaksuihin Iso-Britannian tapaan. Suomen nettomaksut EU:lle olivat vv. 2011–2013 yhteensä 1,914 miljardia ja viime vuonna syyskuun loppuun mennessä 1,1 miljardia euroa eli neljän viime vuoden aikana yhteensä kolme miljardia euroa. Tällä rahalla olisi voitu korjata myös eläkeläisten ja vanhusten elinehtoja.

Edellisen hallituksen toimet ovat aiheuttaneet sen, että Suomi on koko ajan ollut ”vekselivetoinen”, josta johtuu, että velkamme tullee olemaan tämän vuoden lopulla 102 miljardia euroa eli 19 245 euroa per jokainen suomalainen. Kaikki ymmärrämme, että jos istuva hallitus haluaa laittaa maan talouden kuntoon, niin se vaatii pääministeri Sipilän mukaan ikäviä päätöksiä, jotta emme joutuisi sille kuuluisalle ”Kreikan tielle”.

Olen ymmärtänyt, että hallitusohjelmaa voidaan tarkistaa kuluvan hallituskauden aikana, jolloin otettaneen esille myös eläkkeellä olevien kansalaisten etujärjestöjen esittämät asiat sekä palata verotuksen oikeudenmukaisuuteen.

Toivottavasti myös Jyväskylän valtuutetut huomioivat tulevan syksyn budjettikokouksessa eläkeläiset ja vanhukset paremmin kuin mihin viime vuosina on päädytty.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen,

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylän Kuokkalasta