Suur-Jyväskylän lehti, ke 9.11.2016

Kuntalain muutoksesta johtuen peruskuntien taloutta ei tarkastella vuoden 2017 jälkeen  ainoastaan kunnan tilinpäätökseen kautta, vaan kaikkien kunnan toimintojen summana eli konsernitilinpäätökseen perustuen.

Jyväskylän kaupunki on ”yksityistänyt” useita toimintojaan 21 osakeyhtiöön, 32 tytäryhtiöön ja kuuteen säätiöön. Lisäksi olemme enemmistön omaavana maksumiehenä kolmessa kuntayhtymässä.

Tämä tarkoittaa sitä, että kuntalaisten valitsemilla valtuutetuilla ei ole sanansijaa yhtiöissä, elleivät ole mukana yhtiöiden hallituksissa.

Jyväskylän kaupungin talous on kohtuullisen vakaalla pohjalla ja entistä parempaan ollaan menossa. Velkaa oli viime tilinpäätöksessä ”vain” 403 miljoonaa euroa, mutta kun huomioidaan kaupunkikonsernin velan määrä 1 081 miljoonaa euroa eli 7 868 euroa jokaista kaupunkilaista kohden, on tilanne toinen.  Kun tiedostetaan taseiden ulkopuolinen korjausvelka noin 158 miljoonaa euroa, on syytä huoleen.

Kuntien talousarvioiden laadinnan perusperiaate on ollut jo vuosia se, että ensin katsotaan kuntien kaikki tulot, joihin menot sopeutetaan. Lisäksi on hyväksytty periaate, että investointeja rahoitetaan pitkäaikaisilla lainoilla. Tarvittaessa talousarvion menojen ja tulojen erotus katetaan kuntalaisilta perittävällä verolla.

Viime vuosina Jyväskylä on ryhtynyt ”apinoimaan” osakeyhtiöitä eli tulouttamaan yhtiöistään osinkoja kaupungin menojen katteeksi. Tämän vuoden budjetissa osinkojen määräksi on arvioitu 2,4 miljoonaa euroa ja ensi vuodeksi yli kolme miljoonaa euroa. Hyvä niin, muttei kuitenkaan hyvä.

Kun Jyväskylän Energia Oy maksaa omistajalleen osinkoja yhden miljoonan, niin kaupunkilaiset (asiakkaat) maksavat kaukolämmöstä, vedestä ja sähköstä yli 1,5 miljoonaa euroa, koska reilu kolmannes perittävästä taksasta ja tariffista tilitetään valtiolle erilaisina veroina. Tämä ei tee oikeutta pienituloisille, koska hintalappu yksikköhintojen osalta on sama köyhälle ja varakkaalle. Sama tasataksa on kiinteistöveron perinnässä. Tätä ei tule unohtaa talousarviosta päätettäessä. Siksi olisi reilumpaa kattaa menoja kuntaverolla osinkojen ja kiinteistöveron noston sijaan. Onhan niin, että suurituloinen maksaa myös kunnallisveroa enemmän kuin pienituloinen, joten kyse on myös solidaarisuudesta vähäväkistä kansanosaa kohtaan.

Erityisesti olen huolissani kaupungin vesijohtojen ja viemärien korjausvelasta, jota Jyväskylän Energialle on sälytetty 72 miljoonaa euroa. Olisi järkevämpää, että yhtiö saisi käyttää miljoonansa verkoston kunnostamiseen, sen sijaan, että se jakaa tuloksestaan kaupungille osinkoja.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalainen ja Keski-Uusimaalehti, ti 25.10.2016

Otin Keskisuomalaisessa 14.8.kantaa EU:n uskottavuuteen otsikolla ”Vieläkö talouspetokset jatkuvat EU:ssa?” Sain ympäripyöreän vastauksen Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluomalta 5.10.

Luottamukseni EU:n toimintaan ja tilintarkastukseen horjuu edelleenkin. Tällä ei tietenkään ole mitään merkitystä, mutta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uuden presidentin Klaus Heiner Lehnerin lausumalla sitä on.  Hän varoitti hiljattain, että ”Euroopan toimielimet ovat jossain määrin menettäneet EU:n kansalaisten luottamuksen”. Hän totesi mm., että ”Ihmiset eivät voi edes alkaa luottaa EU:n toimintaan, jos he eivät usko, että pidämme hyvää huolta heidän rahoistaan ja pidämme kunnolla kirjaa siitä, miten sen teemme”.

Olin viime tiistaina (18.10.) eduskunnan Pikku-parlamentissa kuuntelemassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Ville Itälän selontekoa otsikolla ”Euroopan Unionin tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2015 vuosikertomus”.

Esityksestä ilmeni mm., että EU:n maksamien avustusten ja tukien virhetaso oli hieman laskenut, ollen kuitenkin  viime vuonna 5,5 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin Suomen valtion ensi vuoden nettovelka. Sain Itälältä vastauksen kysymykseeni, että kuinka paljon on saatu takaisin väärin perustein suoritettuja maksuja? Vastaus oli, että 3,1 miljardia euroa. T.s. 2,4 miljardia EU:n jäsenmaiden maksuja jäi siis perimättä takaisin viime vuonna.

Petoksista on raportoitu EU:n petostentorjuntavirasto OLAFIa.  Toivon, että Heinäluoman johtama tarkastusvaliokunta paneutuu ”rötöstelyyn” jämäkästi ja valvoo osaltaan, ettei suomalaisten maksamia veroeuroja (vv. 2010–2015 nettomaksut olivat noin 3,5 miljardia) mene ”vääriin taskuihin”.

KAUKO TUUPAINEN

tilintarkastaja, talousneuvos

Jyväskylä

Ilkka-lehden mielipidepalstalla pe 30.9.2016  ja Keskisuomalaisessa ti 4.10.2016

Olen aiemmin todennut, että nykymuotoinen eduskuntatyö – suomalainen parlamentarismi – on tiensä päässä. Mikään ei ole muuttunut vuosien saatossa. Eduskuntaryhmien edustajat paasaavat samaa palturia vuodesta toiseen, riippuen siitä, ovatko he hallituksessa vaiko oppositiossa.

Otanpa nykymenosta muutaman esimerkin.  Käsitellessään Matti Vanhasen hallituksen esitystä vuoden 2011 talousarvioksi, oppositiossa olleet vasemmistopuolueet arvostelivat  sitä, että kunnat eivät saaneet riittävästi valtionavustuksia. Demarit esittivät budjettiin 300 miljoonaa lisätukea kunnille. Vasemmistoliitto pani paremmaksi esittäessään lisätuen määräksi 731 miljoonaa euroa.

Päästessään seuraavana vuonna Kataisen Sixback- hallitukseen vasemmistopuolueet leikkasivat kuntien valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Ääni muuttui siis kellossa, kun siirryttiin oppositiosta hallitukseen. Vuonna 2013 vasemmistopuolueiden turvin leikattiin valtionosuuksia vielä lisää 756 miljoonaa euroa.

Samoin kävi eläkeläisten osalta. Nykyoppositiossa demarit puheenjohtajansa johdolla arvostelevat hallituista eläkeläisten etuuksien leikkaamisesta. Kukaan ei halua muistaa valtiovarainministeri Rinteen (sdp) aikaa, jolloin eläkkeitä piti korottaa 1,5 prosenttia, mutta korotus jäikin 0,4 prosenttiin. Valtio ei hyötynyt ratkaisusta, mutta yksityiset eläkeyhtiöt säästivät 270 miljoonaa euroa.

Samainen hallitus, jossa vasemmistopuolueet olivat mukana, leikkasi lapsilisiä kahdeksan prosenttia eli 110 miljoonaa euroa. Onko oppositiolta unohtunut sekin, että silloinen hallitus nosti kiinteistöverojen alarajoja siten, että joka viides kunnanvaltuusto joutui tekemään korotuspäätöksen, josta johtuen kuntien kassaan kilahti 48 miljoonaa euroa. Kunnat eivät kuitenkaan hyötyneet rahoista sentin senttiä, koska valtio nappasi rahat itselleen, vähentämällä kuntien valtionosuuksia 48 miljoonalla eurolla.

Istuva oppositio arvostelee hallitusta myös lisävelan määrästä.  Onko unohtunut, että hallitus, jossa vasemmistopuolueet olivat mukana, kykeni lyhentämään valtion velkaa vuoden 2014 talousarviossa vain 10,7 miljardia euroa, kun ensi vuoden talousarviossa lainojen kuoletukset, takaisinmaksut, mukaan lukien mahdolliset pääomatappiot ovat 18,3 miljardia euroa. Istuva hallitus lyhentää siis valtion lainoja lähes 8 miljardia enemmän kuin edeltäjänsä.

Edellä olevilla esimerkeillä haluan kertoa, että politiikkojen toiminta eduskunnassa on yhtä ja samaa vuodesta toiseen. Ääni kellossa muuttuu sen mukaan, ollaanko mukana hallitustyössä, vaiko sen ulkopuolella. Olisiko aika siirtyä aiemmin esittämääni ”kaikkien puolueiden hallituksiin” eli samaan käytäntöön kuin peruskunnissa on. Ainakin paatosmainen palturin puhuminen minimoituisi.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 8.9.2016

Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja otti 6.9. kantaa tuleviin kuntavaaleihin ja totesi mm., että ”perussuomalaiset olivat viime kuntavaalien suuria voittajia”.

Tieto pitää paikkansa, sillä esimerkiksi Jyväskylässä persut saivat viisi lisäpaikkaa valtuustoon, kun kaikkien muiden puolueiden paikkaluku valtuustossa väheni.

Pääkirjoitustoimittaja on myös siinä oikeassa, että perussuomalaiset suhtautuvat kuntavaaleihin vakavasti.

Puolue panostaa vaalityöhön viime kertaiseen tapaan merkittävän määrän euroja ja syytä onkin, sillä erittäin huono valtakunnallinen hallitusohjelma ei ole puolueen kannatusta lisännyt – päinvastoin.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että kuntavaalit ovat ensisijaisesti henkilövaalit. Kaupunginvaltuuston päätökset syntyvät pääasiassa yhteisen näkemyksen pohjalta, kiitos kaikkien merkittävien puolueiden hallitusyhteistyön.

Eduskunnan hallitus-oppositio tapaista räksytystä ja kiusantekoa ei ainakaan Jyväskylässä ole ilmennyt.

Toki persujen valtuustoryhmä on joutunut ajoittain olemaan eri mieltä kuin valtuuston suuret ryhmät, mutta se ei ole vaikuttanut yksittäisten valtuutettujen toimintaan, eikä syrjintään.

Ryhmän tekemiin valtuustoaloitteisiin on saatu tukea myös muista ryhmistä, eräänä esimerkkinä viime valtuustossa tehty aloite ”Parkkipaikkojen lisätarpeesta Harjun Stadionin läheisyyteen”.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 18.8.2016

Dosentti, teologi Tapio Lampinen otti kantaa (Ksml 15.8.) Valtiontalo-kiinteistön hankinnasta Jyväskylän kaupunkiseurakunnan käyttöön.  Mielipiteessään Hän ihmetteli sitä, että ”Luottamushenkilöt ovat eniten vastustuskannalla”. Hän nimesi allekirjoittaneen yhdeksi ärhäkkääksi vastustajaksi, kun nostin asian esille Keskisuomalaisen paperilehdessä heinäkuun lopulla.

Lampinen epäili, että kyseessä on minun ja muiden kaupunginvaltuutettujen virheiden peittely. Hänenkin pitäisi tutkia asiaa, ennekuin alkaa hutkia. Itse asiassa kaupungin kiinteistöasioiden eli julkisten rakennusten hallinnointi kuuluu kaupungin Tilapalvelulle ja sen johtokunnalle, ei siis kaupunginvaltuustolle.

Toiseksi Valtiotalon huonokuntoisuus on kaikkien valveutuneiden valtuutettujen tiedossa. Kolmanneksi on arvioitu, että rötiskön peruskorjaus maksaa 10 miljoonaa euroa, ei siis kymmeniä, kuten Lampinen tekstissään vihjailee eräiden valtuutettujen sanoneen.

Valtiontalon purku tai peruskorjaus oli tekemäni aloitteen pohjalta esillä kaupunginvaltuustossa 29.9.2014, mutta lähinnä valtuuston kokoomus-, demari- ja vasemmistoryhmä estivät aloitteen ”jatkojalostuksen” eli palautuksen äänin 47 – 20.

Olen Lampisen kanssa samaa mieltä siitä, että ”päätöksentekijä joutuu tekemään päätökset sen hetkisen parhaan tiedon valossa”, siksi lähestyin seurakunnan luottamushenkilöitä ”avoimella kirjeelläni”. Perimmäinen tarkoitukseni oli, ettei yksikään kirkkovaltuutettu voi sanoa, ettei tuntenut asiaa ja sen taustoja päätöksentekohetkellä.

Oma ehdotukseni on, kun tiedän, että kaupungin asukkaista kuuluu ev.lut. kirkkoon lähes 80 prosenttia, että seurakunnan virkamies- ja poliittinen johto ottaa yhteyden kaupungin vastaaviin henkilöihin. Miksi? Siksi, että seurakunta saattaisi pitää jatkossa niin kirkkovaltuuston kuin -neuvostonkin sekä muiden toimielinten kokoukset kaupungintalon kokoustiloissa. Onhan kyseessä lähes samojen veronmaksajien ”omistamista” tiloista.

Uskon ja toivon, että kokoustilojen vuokrista päästään yhteisymmärrykseen. Tällöin myös keskustan alueseurakunta saa tarvitsemansa tilat. Seurakunnan hallinto kyettäneen hoitamaan Vanhassa Pappilassa sekä ruutukaava-alueen vapaissa vuokratiloissa-.

KAUKO TUUPAINEN

ev.lut. srk:n jäsen

kaupunginvaltuutettu (ps)

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla su 31.7.2016

Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto tullee syksyllä käsittelemään ns. Valtiontalokiinteistön osittaista ostoa seurakunnan toimintaa varten.

Toimittuani yli 40 vuotta kirkkovaltuuston jäsenenä, nostan varoittavan sormeni pystyyn, kun istuva valtuusto pohtii miljoonien eurojen sijoittamista valtiontalorötisköön. Kokemukseen perustuen totean, ettei seurakunnan kannata harrastaa kiinteistöbisnestä. Miksi? Siksi, ettei se ole siinä ennenkään onnistunut. Yhtenä hyvänä ”huonona” esimerkkinä olkoon takavuosina tehty ”Kauppakatu 11 eli Hospitsi-kiinteistön” myynti KOASille pilkkahintaan.

Valtiontalo on rötiskö perustuksista kattoon. Yksi maamme parhaimmista asiantuntijoista, Ramboll Finland Oy, totesi lausunnossaan 2.9.2014 mm. seuraavaa: ”Rakennuksen perustukset ja runkorakenteet ovat pahasti vaurioituneet sen vieressä tehtyjen rakennustöiden yhteydessä 1970-luvun alussa. Tällöin Valtiontalon maavaraiset perustukset painuivat, rakennuksen seinät kallistuivat ulospäin ja muurattuihin seiniin sekä välipohjiin syntyi runsaasti halkeamia.

Valtiontalon perustukset painuivat lisää rakennettaessa Soneran toimistotaloa 2000-luvun alussa, minkä vuoksi juhlasalin pääty kallistui entistä enemmän ulospäin. Olemassa olleet halkeamat levenivät ja seiniin sekä välipohjiin syntyi uusia halkeamia.

Naapuritonttien rakentamistöiden yhteydessä tehdyt kaivannot ovat ulottuneet selvästi Valtiontalon perustamistason alapuolelle, minkä vuoksi löyhät maakerrokset ovat häiriintyneet, mistä on seurannut perustusten painuminen.

Rakennuksen sortumisen estämiseksi tehtiin sekä Vapaudenkadun että Kilpisenkadun suuntaisen siiven päätyihin vuonna 1973 väliaikaiseksi tarkoitetut tukirakenteet. Vaurioiden laajenemisen estämiseksi tehtiin keväällä 2003 Vapaudenkadun puoleiselle sivulle lisätuentoja.

Rakennus on ollut tyhjänä – käyttökiellosta johtuen – 1.7.2010 alkaen.”

Kaupunkiseurakunta tiedostanee, että Kiinteistöyhtiön osakkaana eli omistajana se on osaltaan vastuussa kiinteistön vuosittaisesta kunnossapidosta ja huollosta. Edellä kertomaani Ramboll Finland Oy:n lausuntoon perustuen olen vakuuttunut, että kiinteistöä joudutaan lähes vuosittain joiltakin osin ”remontoimaan” ja se ei ole halpaa hommaa.

KAUKO TUUPAINEN

Ex. kirkkovaltuutettu, eläkeläinen

Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti to 11.8. ja Keskisuomalainen su 14.8.2016

Olen aikoinaan todennut, että ”EU:ssa on eletty kuin pellossa useita vuosia”. Varojen hoito on ollut holtitonta ja korruptiota ei ole saatu loppumaan. Valvontaviranomaiset ovat salailleet talouspetoksia vuodesta toiseen ja jopa avustaneet väärinkäytösten peittelyssä.

EU:n tilintarkastaja Maarten Engwirda, hollantilainen EU:n tilintarkastuslaitoksen (ECA, European Court of Auditors) jäsen kertoi jo vuonna 2012, että EU:n varojen väärinkäytöksiä on lakaistu maton alle tilintarkastuslaitoksen toimesta, vaikka kyseisen instanssin kuuluisi valvoa varojen käyttöä ja paljastaa väärinkäytökset.

Brittilehti The Telegraph on julkistanut, että EU:n vuotuiset kirjanpidot eivät koskaan saaneet ”terveen papereita”.  Tämä johtui siitä, että EU:n entinen liikenneministeri, virolainen Siim Kallas otti yhteen ECA:n kanssa, kun tilintarkastajat käyttivät hänen mielestään liian tiukkoja standardeja tilintarkastuksissa. Kallasia syytettiinkin tilintarkastajien painostamisesta ja vaatimuksista salata ikäviä paljastuksia.

EU:n entinen päätilintarkastaja Britannian MEP Marta Andreasen erotettiin jo vuosituhannen alussa EU:n toimesta, kun hän oli tuonut julkisuuteen totuuden EU:n varojenkäytöstä.

Käsitykseni mukaan rötöstely jatkuu EU:ssa edelleenkin. Ovathan EU:n tilintarkastajat kritisoineet ja evänneet vastuuvapauksia vuosittain, mutta mitään ei ole tapahtunut. Tai tarkasti ottaen on tapahtunut. EU:n komissio on päättänyt, että tilintarkastuksia tehdään jatkossa vain viiden vuoden välein, jolloin ei tarvitse vuosittain selitellä tehtyjä mokia (lue: rötöksiä).

Suomi on ollut nettomaksaja EU:lle vv. 2010–2014 yli kolme miljardia euroa eli keskimäärin 600 miljoonaa euroa/vuosi.

Tiedustelenkin Eduskunnan asettaman tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluomalta: Mikä on EU:n tilintarkastuksen taso tällä hetkellä ja kuka valvoo Suomen valtion puolesta jäsenmaksujemme käyttöä EU:ssa? Toivon vastausta tämän lehden palstoille.

KAUKO TUUPAINEN

aiempi kansanedustaja ja

tilintarkastaja

talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla pe 1.7.2016:

Mitä kuuluu Kreikkavakuuksille valtiosihteeri Hetemäki? Nelisen vuotta sitten keskusteltiin julkisuudessa silloisen valtiovarainministerin hankkimista vakuuksista, koskien Kreikalle myönnettyä toista tukipakettia. Asia tuli julkiseksi vasta KHO:n kumottua valtiovarainministeriön salaamispäätöksen.

Tällöin ilmeni, ettei kyseessä ollutkaan Kreikan ja Suomen valtion välinen sopimus, vaan Suomen ja neljän kreikkalaisen pankin kanssa tehdystä ”poliittisesta sitoumuksesta”. Vakuuden (925 miljoonaa) tuli kattaa – muistini mukaan 2,2 miljardin laina siten, että se tuottaisi kolmen prosentin vuosituotolla 30 vuoden aikana 1,3 miljardia euroa.

Epäilen, ettei tähän lopputulemaan päästä, joten kysyn valtiosihteeri Martti Hetemäeltä tämän hetken tilannetta asian suhteen.

KAUKO TUUPAINEN

talousneuvos

Jyväskylä

 Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 20.6.2016

Useat asiantuntijat ovat kertoneet, että kuuden yksityisen eläkerahaston varat eivät riitä taitetun indeksin poistamiseen. He väittävät, että rahastot tyhjenevät v. 2060, jos niitä käytetään indeksiremonttiin. Olen asiasta tiukasti eri mieltä.

Suomessa on tällä hetkellä lähes 1,5 miljoonaa työeläkeläistä, joiden eläkkeet maksetaan pääasiassa kuuden yksityisen eläkelaitoksen (rahaston) toimesta. Yhtiöiden yhteinen tasearvo on n. 183 miljardia euroa (Mrde).

Rahastojen sijoitustuotot olivat vv. 2012-2014 eli kolmen vuoden aikana keskimäärin 8,33 % eli yli 13 Mrde vuodessa.

Kolme vuotta sitten Eläkevakuutuskeskuksen ja Työeläkelaitoksen asiantuntijat laskeskelivat, että ns. puoliväli-indeksiin siirtyminen maksaa ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa (Me), kymmenen vuoden kuluttua 900 Me ja v. 2035 jopa 2,2 Mrde.

Laskeskelin eläkevarojen riittävyyttä seuraavilla argumenteilla: pääoma 180 Mrde, vuosittainen sijoitustuotto ”vain” 5 % ja rahaston vuosittainen käyttö eläkkeiden maksuun maksimissaan 5 Mrde. Juoksutusaika vuoteen on 2060 asti. Tarkoituksenani oli tietää rahastojen tasearvo v. 2060?

Lopputulemaan pääsin seuraavasti: laskennan lähtökohta on tämä vuosi, jolloin rahaa on 180 Mrde, josta käytetään vuoden aikana 5 Mrde eläkkeiden maksuun ja sijoitustuotto lasketaan 5 %:n korkokannalla tilillä olevien talletusten vuoden alimman arvon mukaan eli ensimmäisenä vuonna 175 Mrde. Ensimmäisen vuoden korko on tällöin 8,750 Mrde. Korko lisätään pääomaan, jolloin vuoden 2016 lopussa rahastoissa on rahaa 183,750 Mrde.

Vuoden 2017 alkupääoma on laskelmassa 183,750 Mrde. Kun tästä vähennetään jälleen eläkkeiden maksuun 5 Mrde ja lisätään 5 %:n sijoitustuotto, niin vuoden 2017 lopussa tileillä on 187,688 Mrde.

Kun edellä olevan laskelman lähtökohta oli vuoden 2016 alku ja laskenta etenee kertomallani tavalla, niin rahastojen pääoma on vuoden 2060 lopussa noin 779 Mrde.

On kuitenkin syytä muistaa, että laskelman lopputulema (779 Mrde) on nimellisarvo, koska rahan ostovoimaan vaikuttaa myös vuosittainen inflaatio.

Toisaalta em. tiedoilla myös rahastojen pääoman ostovoimakorjattukin arvo kasvaa, edellyttäen, että inflaatio on keskimäärin alle 2 % ko. ajanjaksona.

Toivon, että jos asiantuntijat ovat laskelmastani eri mieltä, niin kertokaa se.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 9.5.2016

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps) otti kantaa taitetun indeksin poistamiseen Keskisuomalaisessa 6.5.2016. Muutama kommentti kirjoituksen johdosta.

Ex. ministeri Jutta Urpilaisen (sd) selvitystä viime eduskuntakaudella en ole nähnyt, mutta ministeri Paula Risikon (kok) teettämään raporttiin ”Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraporttiin” olen tutustunut.

Työryhmä päätyi siihen, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia.

Raporttiin liittyi kolmen jäsenen (Matti Hellsten EETU ry, Jouni Mykkänen EETU ry ja Sirkka-Liisa Tarjamo VEK ry) eriävät mielipiteet. Heidän mielestä, ”jos minkäänlaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, jatkuu eläkkeensaajien aseman heikkeneminen suhteessa palkansaajiin nykyistä tahtia myös tulevaisuudessa.”.

He esittivät, että eläkkeiden tarkistuksessa siirryttäisiin indeksiin, jossa palkkatason muutoksen paino on 30 % ja hintatason nousun paino 70 %. Minusta ehdotus on hyvä siirryttäessä kohti puoliväli-indeksiä.

Taitetun indeksin poistoa vastustetaan sillä, että suuria työeläkkeitä saavat hyötyvät enemmän kuin muut eläkkeensaajat.

Täytyy kuitenkin muistaa, että pari vuotta sitten saamani tiedon mukaan 10 000 – 12 000 euroa kuukaudessa saavia eläkeläisiä oli noin 230 ja 12 001 – 39 000 e/kk saavia vajaa 100 eläkeläistä.

Meitä työeläkeläisiä on Suomessa lähes 1,5 miljoonaa, joten isotuloiset ovat marginaaliryhmä ja verotus tasoittaa eläke-erojakin merkittävästi.

Korostan, että työeläkkeiden tarkistus valtion talousarviomenoihin on vähäinen, koska pääosa eläkkeistä maksetaan yksityisten eläkeyhtiöiden toimesta, joilla on siihen varaa.

Pelkän kansaneläkkeen varassa oli viime vuoden lopussa 103 245 eläkeläistä. Heidän vuosittaiset korotukset hoidetaan KELAN toimesta.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

Jyväskylä