Keskisuomalaisen mielipidesivulla la 22.4.2017

Taina Hämäläinen Muuramesta oli oikeassa kirjoittaessaan 8.4. tällä palstalla otsikolla ”Väärää tietoa taitetusta indeksistä”.  Syy ei todellakaan ollut Esko Ahon hallituksen, vaan Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen.

Paavo Lipposen sateenkaarihallitus (sdp, kok, vas, vihr ja rkp) teki päätöksen ns. taitetusta indeksistä.

Ratkaisun piti olla tilapäinen, mutta se on ollut voimassa jo reippaat parikymmentä vuotta.

Tällä hallituskaudella ei muutosta tapahdu, koska eduskunnan kaikki ryhmät ovat niin sopineet.

Ihmettelen kuitenkin, että mikseivät sdp ja vasurit lunasta aiempia lupauksiaan indeksin poistosta, vaikka kyseiset puolueet käyttävät valtaa SAK:ssa, joka on merkittävä sopijapuoli kolmikannassa.

Nyt olisi korkea aika tehdä jotain, sillä muutoin saamme vain toivoa eläkeläisten ”kirosanan” taitetun indeksin, poistamista vielä seuraavat 20 vuotta.

Kauko Tuupainen

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, pe 31.3.2017

Alkuperäinen otsikko: ”Kukahan se on rahastanut?”

Seurasin Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokousta maanantaina 27.3. kotonani. Eräs keskustan kaupunginvaltuutettu, joka joulukuussa 2014 loikkasi perussuomalaisten valtuustoryhmästä, kritisoi voimakkaasti kokouspalkkioiden korottamista.

Tätä hän perusteli sitä sillä, että työssä olevien ja eläkeläistenkään tulot eivät ole kasvaneet. Perustelu ontui ainakin hänen kohdaltaan.

Miksi? Siksi, että kun on kahminut itselleen useita luottamustoimia, niin kyllä maksetuilla palkkiot riittävät.

Kyseinen valtuutettu halusi loikkauksestaan huolimatta säilyttää perussuomalaisilta saamansa mandaatit eli nauttia nauttia niin kaupunkirakennelautakunnan kuin maakuntavaltuuston ja Keski-Suomen liiton tarkastuslautakunnan maksamista palkkioista.

Kauko Tuupainen

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 6.3.2017

Ksml kertoi 2.3.2017 kuinka ”Yli neljännes pyöräilee Jyväskylässä vastoin sääntöjä”. Olen todennut saman jo toistakymmentä vuotta sitten. Teinkin 27.10.2003 valtuustoaloitteen otsikolla ”Kevyen liikenteen väylien merkitseminen selkeästi”.

Aloitteessa totesin mm., että ”Erityisesti kaupungin keskustassa on ollut ongelmia kevyen liikenteen sujumisessa, kun pyöräilijät käyttävät pelkästään jalankululle tarkoitettuja jalkakäytäviä”.

Esitykseni oli, että ”Niille väylille, joissa on sallittu sekä jalankulku että pyöräily, maalattaisiin katuun selkeästi asiasta kertovat merkinnät. Ne väylät, joissa merkintää ei ole, olisivat vain ja ainoastaan jalankulkijoiden käytössä”.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteen kokouksessaan 5.4.2004. Toivoisinkin, että ao. virkamiehet tutustuvat päätökseen ja toimivat sen mukaisesti.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, Kommentti ke 1.2.2017

Kansalaisaloite eduskunnan käsittelyyn

Viime kuukausina on käyty vilkasta keskustelua yksityisten eläkerahastojen varojen riittävyydestä tulevina vuosikymmeninä. Eräänä syynä on VT Kimmo Kiljusen masinoima kansalaisaloite, koskien työeläkeindeksin palauttamista palkkaindeksiksi. Kansalaisaloitetta käsiteltäneen eduskunnassa helmi-maaliskuulla.

Kaikki alkoi siitä, kun heinäkuussa 1962 voimaan tuli uusi eläkelaki, jonka mukaisesti työntekijöiden eläkkeitä korotettiin samalla prosenttiyksiköllä kuin palkkojakin. Ratkaisu korosti näkemystä, että rahastoitava eläkemaksu on myöhennettyä palkkaa, jolloin eläkeläisten ostovoima säilyisi eläkevuosinakin ansiotuloon verrattuna. Myöhennetty palkka on samankaltainen kuin esimerkiksi S-Kaupan bonukset, jotka ovat asiakkaille maksettavaa myöhennettyä alennusta.

Työeläkkeiden heikennykset

Ensimmäinen heikennys työeläkkeellä oleville tuli vuonna 1977, jolloin päädyttiin ns. puoliväli-indeksiin. Tällöin työeläkkeitä tarkistettiin siten, että korotuksessa huomioitiin 50 prosenttia palkkojen noususta ja toinen puoli perustui hintojen korotuksiin.

Toinen heikennys tapahtui, kun aiemmin voimassa ollut ns. heinäkuun 1. päivän indeksitarkistus poistettiin. Tarkistuksen määrä oli kaksi viidesosaa vuoden vaihteen arvioidusta indeksitarkistuksesta.  Tarkistus tehtiin vuosina 1977 – 1984 kahdesti vuodessa.

Kolmas heikennys tapahtui v. 1996, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin, jolloin työeläkkeiden tarkistus perustui 20 prosentin osuudella palkkojen korotuksiin ja 80 prosentin osalta hintojen tarkistuksiin.

Tästä on aiheutunut melkoinen vääristymä työeläkeläisten osalta. Tämä johtui siitä, että vv. 1996–2014 palkkataso nousi 88 % ja työeläkkeet vain 46 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys oli 42 prosenttiyksikköä.

Työeläkkeiden suuruudet

Työeläkeläisiä on noin 1,5 miljoonaa, joista enin osa eli 60 % on pienituloisia. Heidän kuukausittainen eläke on noin 1 500 euroa kuukaudessa. Työeläkkeiden tarkistuksia vastustavat kansanedustajat vetoavat siihen, että eniten korotuksista hyötyvät suurituloiset. 1,5 miljoonan eläkeläiseen verrattuna heitä on tosi vähän, sillä 10 000- 12 000 euroa kuukaudessa eläkettä saavia oli pari vuotta sitten noin 230 ja 12 001-39 000 e/kk saavia noin 100 henkilöä. Isotuloisia on siis marginaalisesti tosi vähän (n. 320) ja marginaaliverotus tasoittaa eläke-eroja merkittävästi.

KELAN maksaman takuueläkkeen (766,85 e/kk) piirissä on noin 103 000 eläkeläistä, joiden eläkkeitä ei siis makseta yksityisten eläkeyhtiöiden toimesta, vaan maksuista ja mahdollisista korotuksista huolehtii valtio. ”Huolehtia ”on ehkä liian positiivinen ilmaisu, koska eläke pieneni – hallituksen leikkauksista johtuen – tämän vuoden alusta 6,59 e/kk eli 760,26 euroon kuukaudessa.

Eläke-, sijoitus- ja korkotuloja enemmän kuin menoja

Rahastoissa oli viime vuoden lopulla työntekijöiden, työnantajien ja yritysten maksamaa sekä saatuja korko- ja sijoitustuottoja yli 180 miljardia euroa. Syynä kasvuun on se, että vain vuotta 2015 lukuun ottamatta vakuutusmaksut ovat kattaneet maksetut eläkkeet. Vuonna 2015 työeläkemaksuja saatiin lähes 25 miljardia euroa, kun eläkkeitä maksettiin noin 26 miljardia euroa. Siitä huolimatta eläkerahastot kasvoivat 7,4 miljardia euroa, kiitos ulkomaisten sijoitustuottojen. On siis turhaa höpinää, ettei työeläkeläisten asemaa voida korjata.

Eduskuntaryhmien tieto kateissa

Tunsin myötähäpeää perussuomalaisia kohtaan, kun he yhtyivät kokoomuksen ja keskustan näkemykseen, että ”Rahastojen tuotot ovat jo käytössä eläkkeiden maksussa. Jos rahastoja ryhdytään syömään nykyistä nopeammin, on edessä ennen pitkää eläkemaksujen korotus tai eläke-etuuksien pienentäminen”.

Muutama vuosi sitten Eläketurvakeskuksen ja Työeläkelaitoksen asiantuntijat laskeskelivat, että ns. puoliväli-indeksiin siirtyminen maksaisi ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa, kymmenen vuoden kuluttua 900 miljoonaa ja v. 2035 jopa 2,2 miljardia euroa.

Jokainen voi tarkistaa yksityisten eläkeyhtiöiden rahastojen kasvun Excel-taulukkolaskennan avulla. Otanpa esimerkin, jossa rahastojen pääoma on 180 miljardia euroa (v. 2017), sijoitusten vuosikorko vain 3 %. Rahastoista nostetaan vuosittain jopa 2 miljardia euroa eläkkeiden maksuun ja juoksutusaika vuoteen 2060. Tällöin rahastoissa on v. 2060 rahaa yli 489 miljardia euroa. Jos juoksutusaika jatketaan vuoteen 2100 asti, rahastoissa on 1 402 miljardia euroa.

On kuitenkin syytä muistuttaa, että molempien laskelmien lopputulema (489 ja 1 402 miljardia euroa) on nimellisarvo, koska rahan ostovoimaan vaikuttaa myös vuosittainen inflaatio. Toisaalta em. tiedoilla myös rahastojen pääoman ostovoimakorjattukin arvo kasvaa, edellyttäen, että inflaatio on keskimäärin kahden prosentin luokkaa kyseisinä ajanjaksoina.

Esimerkkinä sijoitustuottojen kasvun toteutumisesta olkoon vuodet 2012–2014 eli kolmen vuoden ajanjakso, jolloin rahastojen keskimääräinen korko oli 8,33 % ja vuosittainen sijoitustuotto yli 10 miljardia euroa.

Mitä olisi tehtävä Kimmo Kiljusen kansalaisaloitteen kanssa?

Ensinäkin täytyy muistaa, että KELA maksaa kansaneläkkeet ja takuueläkkeet, joista päätökset tehdään maamme hallituksen esityksestä eduskunnassa. Työeläkkeitä ei rahoiteta valtion talousarviosta, lukuun ottamatta maatalousyrittäjä-, merimies- ja yrittäjäeläkkeitä.

Kansalaisaloitteen vaatimus on mielestäni liian vaativa. Työeläkeläisten taloudellista asemaa voitaisiin parantaa nykyisestä ”hieman lyhemmin askelin”, askelin – joiden päämäärä olisi ns. puoliväli-indeksiin siirtyminen. Tämä tapahtuisi siten, että ansiotason nousun painoarvoa työeläkeindeksissä nostetaan aluksi 20 prosenttiyksiköstä 30 prosenttiin ja vuoden – parin kuluttua 40 prosenttiin jne. Tällöin saataisiin faktatietoa eläkeyhtiöiden vuosittaisten kustannusten lisääntymisestä. Lisäksi todentuisi oma näkemykseni siitä, ettei työeläkerahastojen varallisuus suinkaan vähene, vaan kasvaa tavalla, josta kirjoitin kappaleessa ”Eduskuntaryhmien tieto kateissa”.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, Jyväskylä

kauko.tuupainen@gmail.com

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 11.1.2017

Olin viime lauantaina seuraamassa SDP:n kolmen puheenjohtajaehdokkaan esiintymistä Jyväskylässä. Parhaiten Pekka Ervastin käsittelyssä pärjäsi istuva puheenjohtaja Antti Rinne.

Kysymykseeni, kuinka puheenjohtajaehdokkaat suhtautuvat lähes kaikkien työeläkeläisten ”kirosanaan” taitettuun indeksini ja VT Kimmo Kiljusen kansalaisaloitteeseen, sain ylimalkaisia vastauksia. Niistä huomasin, että kaikilta puuttui luotettavat taustatiedot asiasta.

Me eläkkeellä olevat tiedostamme, että taitettu indeksi on aiheuttanut melkoisen vääristymän työeläkeläisille. Tämä on johtunut siitä, että vuosina 1995 – 2014 palkkataso nousi 88 % ja työeläkkeet vain 46 %, joten eläkkeiden jälkeenjääneisyys oli 42 prosenttiyksikköä ja meno jatkuu.

Väitetään, että jos työeläkeläisten asemaa parannetaan, niin eläkerahastot hupenevat. Täyttä tosiasioiden vastaista puhetta. Entinen alakoululainenkin osasi laskea, että jos pääoma on 180 miljardia euroa, niin yhden prosentin tuotto vuodessa on 1,8 miljardia eli 1 800 miljoonaa euroa.

Viimeisen 50 vuoden aikana on rahastojen tuottoon jouduttu puuttumaan vain yhden kerran eli v. 2015, jolloin tuotoista ohjattiin eläkemaksuihin 300 miljoonaa euroa. Rahastojen pääomiin ei puututtu tuolloinkaan.

Kuuden yksityisen eläkeyhtiön hallintomenot ovat noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, johtuen siitä, että johtajien kuukausipalkka on kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa, eivätkä hallituksen jäsenetkään kokoustele ilmaiseksi. Kukapa sitä nyt ”omaa oksaansa” sahaisi eli rahastoja kasvatetaan tietoisesti oman edun nimissä.

Valtion nettovelka kasvaa tänä vuonna reilun 10 000 euroa minuutissa eli 600 tuhatta tunnissa. Se on paljon rahaa. Vielä suurempi on eläkerahastojen kasvu – yli 20 000 euroa minuutissa eli yli  1 200 tuhatta tunnissa. On siis turhaa höpinää, ettei työeläkeläisten asemaa voida parantaa.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

Jyväskylä

Keskustelu Tourulaan sijoitettavan avovankilan paikasta on kiihtynyt. Kulmakunnan asukkaat ovat keränneet kolmisentuhatta nimeä asiansa puolesta. Turhaa työtä. Puhun kokemuksesta. Se ei ole uutta, että Suomessakin on levinnyt lontoonkielinen sanonta ”Not in My backyard” eli ”Ei Minun takapihalleni”.  Kyse ei kuitenkaan ole takapihasta, vaan lähinnä tunteesta.

Kävin viime viikolla paikan päällä. Alue ei ole mielestäni puisto, vaan paremminkin puita kasvava risukko ja kaukana Tourulan asutuksesta.

Nimien keruu on aikaa vievää puuhaa. Me Kuokkalan terveysaseman säilyttäjät keräsimme 6 240 täysi-ikäisen allekirjoitusta, mutta turhaan. Kaupunginvaltuuston enemmistö ei asiaa noteerannut. Asiaa, jonka monet allekirjoittajat muistavat huhtikuun vaaleissa.

Valtiovalta on jo pari vuotta sitten tehnyt päätöksen, jonka mukaisesti Risen ja avovankilan toimet yhdistetään Jyväskylään. Päättäjillä oli siihen omat perustelunsa, joihin on tyytyminen.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 17.12.2016

Kari Halttunen kirjoitti (Ksml 14.12.), että populismi kukoisti Jyväskylän valtuustossa viime maanantaina, kun käsiteltiin Kuokkalan terveysaseman lakkauttamista. Hän oli oikeassa, mutta sekään ei auttanut, vaan valtuuston enemmistö ei välittänyt populismista tippaakaan. Samaan vastustaja joukkoon yhtyi valitettavasti myös ps-ryhmän enemmistö.

Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki ymmärrä sitä, mitä populismi tarkoittaa. Alun alkaen ”populismi” oli vuonna 1929 syntynyt ranskalainen kirjallinen suuntaus, joka kuvasi kansanelämää realistisena.

Populismi on kansan suosioon perustuva demokratiakäsitys, jonka vastakohta on elitistinen eli byrokraattinen demokratia.

Populistisen demokratian mukaisesti kansalaiset haluavat edustajikseen henkilöitä, jotka ajattelevat asioista samaan tapaan kuin he itse ajattelevat.

Kuokkalan terveysasemaa puolustaneet perussuomalaiset ajattelivat samalla tavalla kuin 6. 240 täysi-ikäistä, äänioikeutettua adressin allekirjoittajaa. He halusivat säilyttää terveysasemansa.

Kokouksessa mm. keskustan valtuustoryhmä vetosi hallintosäännön määräyksiin ja puolustivat sillä virkamiesten esitystä. Tästähän ei ollut kyse, vaan kaupunginvaltuuston yli kolme vuotta sitten eli 30.9.2013 tekemästä päätöksestä, jolla linjattiin palvelulinjauksia mm. perusturvan osalta vv. 2013–2016. Linjauksessa todettiin, että ”Alueellisia palvelukeskittymiä muodostuu Palokkaan, Vaajakoskelle ja keskustaan”. Kuokkalan terveysaseman lakkauttamisesta ei päätöksessä ollut riviäkään.

Esitin valtuuston kokouksessa asian palauttamista uuteen käsittelyyn eli ratkaistavaksi lopullisesti ensi vuoden tammikuun kokouksessa, mutta se ei kelvannut valtuuston enemmistölle.

Tänä aikana olisi voitu tarkistaa myös hallintosääntöä, johon virkamiehet ja kaupunginhallituksen enemmistö vetosivat. Tämä olisi ollut mahdollista, koska tein kokouksen lopussa valtuustoaloitteen hallintosäännön 6 §:n 5 momentin tarkistamisesta.

Perusteluksi aloitteessani totesin, että ”Voimassa olevan perustus- ja kuntalain mukaisesti kunnan hallinnon ja talouden kokonaisvastuu kuuluu valtuustoon valituille kuntalaisten edustajille, riippumatta siitä, miten toimintojen hoito on kunnassa organisoitu.Tällöin esimerkiksi koulujen ja terveysasemien perustaminen (kaavoitus, investoinnin rahoitus ja henkilöstön palkkaus) ja lakkauttaminen (kiinteistön myynti tai purku) on syytä pitää valtuuston päätösvallassa.”

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

…

Keski-Uusimaa lehti, mielipidesivulla ma 5.12.2016

Eduskunnan kyselytunteja voidaan seurata mm. YLE n kanavalta. Viime torstain kyselytunti oli mielestäni pohjanoteeraus. Miksi? Siksi, että eduskunnan puhemies Lohela joutui useaan otteeseen keskeyttämään kysyjän puheenvuoron, koska kysyjä ei ehtinyt sanoa sanottavaansa minuutissa.

Esitänkin puhemiehistölle, että nykykäytäntö muutetaan siten, että puheenvuoron saanut edustaja mainitsee ensin ministerin/ministerien nimen, kenelle hän kysymyksensä kohdentaa. Tämän jälkeen hän esittää kysymyksen ja vasta sen jälkeen ryhtyy – jäljellä olevan ajan puitteissa – perustelemaan kysymystään.

Toiseksi olen huomannut, että edustajat esittävät lähes saman sisältöisen kysymyksen toisensa perään ja ministeri vastaa jokaiselle erikseen lähes samalla sapluunalla. Kysymykset keskittyvät samoille ministerille koko tunnin ajan, jolloin kymmenkunta ministeriä jököttää aitiossa ”kuunteluoppilaina”.

Olisiko kulttuuria muutettava myös niin, että edustajat saavat kysyä aitiossa olevilta ministeriltä mitä tahansa ajankohtaista asiaa, jolloin debatista tulee katselijan/kuuntelijan kannalta merkittävästi mielenkiintoisempi.

Toivon vastaustanne tämän lehden mielipidesivulle.

KAUKO TUUPAINEN

Eläkeläinen, talousneuvos

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 26.11.2016

Tutkimusten mukaan avantouintia on eräänä terveydenhoitomuotona harrastettu Suomessa jo 1920-luvulta asti. Toki lumihangessa kieriskelyä – varsinkin saunomisen yhteydessä – harrastettiin jo 1700-luvulla.

Suomessa on tällä hetkellä yli 120 000 avantouimaria, joista naisia on 60 % ja miehiä 40 %.

Mikä tekee avantouinnista suositun? Syitä on monia. Eräät sanovat, että uinti viileässä vedessä vaatii rohkeutta eli itsensä voittamista. Monet toteavat, ettei vesi olekaan kylmää, vaan virkistävää, mihin eräs syy on karaistuminen. Uinnin jälkeinen keventynyt olo puolestaan johtuu verenkierron lisääntymisestä.

Myös erilaiset kolotukset, niska- ja hartiakivut, stressi, reuma, migreeni, iskiaskivut sekä satunnainen huonotuulisuus ja jopa mustasukkaisuuskin jäävät avantoon. Karaistumisesta johtunee, että avantouimarit vilustavat melko harvoin

.Tietoa avantouinnin merkityksestä ihmisen terveyteen ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn on tutkittu jo reilut kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Oulun Yliopiston dosentti Pirkko Huttunen tutki avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia avantouinnin harrastajiin. Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin satoja avantouinnin ystäviä. Heistä yli puolet koki stressinsietokykynsä parantuneen ja avantouinnin lisänneen energisyyttä.

Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta erilaisista sairauksista kärsivien on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä. Etenkin sydän- ja verenpaineoireista kärsivien on syytä jutella lääkärin kanssa.

Jo nyt, ennen järvien jäätymistä, on syytä aloittaa oman terveyden vaaliminen avantouinnin avulla.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 23.11.2016

Minua ihmetyttää,mikä kumma kävely- ja pihakatuvillitys kaupungin virkamiehiin on iskenyt.  Kävely- ja pihakatuja tulee jatkuvasti lisää kaupungin ydinkeskustaan vaikeuttamaan perinteistä jalankulku- ja ajoneuvoliikennettä, kustannuksista piittaamatta.

Esimerkiksi Väinönkadun muuttaminen kävelykaduksi välillä Hannikaisenkatu-Yliopistonkatu maksaa vuosina  2017–2018 noin 2,8 miljoonaa euroa. Tälle rahalle olisi tähdellisempääkin käyttöä kaupungin menotaloudessa.

Asemakaavamuutokset tuodaan kuntalain mukaisesti valtuuston päätettäväksi, mutta ilmeisesti pihakaturatkaisut viedään virkamiesten esityksinä lautakuntien ratkaistaviksi. Vastuu ja kritiikki päätöksistä jää kuitenkin valtuutetuille, jotka ovat syyttömiä tehtyihin päätöksiin.

Olen saanut henkilökohtaista palautetta mm. Kauppakadun pihakadusta välillä Kilpisenkatu-Vaasankatu. Mikä järki on rajoittaa jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden liikkumista kyseisellä katuosuudella.

Kritiikkiä olen saanut useilta kaupunkilaisilta, yrittäjiltä, autoilijoilta ja taksimiehiltä. Erityisesti pihakatujen erilaiset betoni- ym. esteet tuottavat harmia näkövammaisille.

Onko tarkoitus tappaa yritystoiminta Kauppakadun varrelta?  Autojen pysäköintiä on rajoitettu voimakkaasti, jolloin autoilijat, taksia käyttävät vanhukset ja liikuntavammaiset jäävät paitsi yritysten palveluista.

Kävely- ja pihakatusuunnitelmat on saatettava valtuuston päätettäväksi, koska valtuutetut saavat virkamiesten esityksistä haukut, vaikka päätöksenteko tapahtuu valtuustosalin ulkopuolella.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä