(Keskisuomalainen puheenvuoro 5.7.2006)
Kunnanjohtaja Ahti Puumalainen (Juuka) otti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 2.7.2006 kantaa kuntauudistukseen väittämällä, ettei kuntauudistus tuo apua kuntien perusongelmiin. Hän perusteli kantaansa pitkäaikaisella (yli 30 vuotta) kunnanjohtajakokemuksellaan.
Suur Jyväskylän lehti 14.6.2006
Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Markku Arposen mukaan ”oikeusistuin ei voi tehdä ratkaisujaan sillä perusteella, suuttuuko joku tuomiosta tai nouseeko asiasta mediassa kohu”, (Keskisuomalainen 6.1.2004). KHO:n ratkaisusta 6.6.2006, koskien ex. kaupunginjohtaja Pekka Kettusen saamaa aiheetonta, ylisuurta erorahaa, on noussut jälleen melkoinen kohu. Näppituntumani on, että ”paljon melua – vähän villoja”.
Keski-Suomen VIIKKO-lehdessä 8.6.2006
Viime päivinä on sanansäilän käyttö kohahduttanut tasavaltamme kansalaisia ja – täällä Jyväskylässä – kaupunkilaisia. Valtakunnallista julkisuutta sai kansanedustaja Heidi Hautala (vihr.) puheillaan eduskunnan juhlaistunnossa. Täällä kotinurkillani on Jyväskylän Energia Oy:n toimitusjohtaja Juha Lappalainen ja yhtiön entinen myyntipäällikkö Aarre Päri saaneet mielipiteillään maakunnan kansanedustajat tolaltaan. Itse – jonkinlaisena kynänkäyttäjänä – edustan näkemystä, että Suomen Perustuslain ”sananvapauspykälän” (13 §) mukaisesti ”Jokaisella on sananvapaus.
(Keskisuomalainen 19.4.2006)
Olin 11.4.2006 Korpilahdella kuuntelemassa JP Alasen selvitystä koskien Korpilahden ja Jyväskylän kuntaliitosta. Tilaisuudessa oli ”suuren urheilujuhlan tuntua” vain sillä erotuksella, että korpilahtelaiset ovat totisen paikan edessä eli tienhaarassa.. Kaatuako talousvaikeuksiin ”saappaat jalassa” vai jatkaako elämistä tutuilla kotikunnailla osana isompaa peruskuntaa?
(Julkaistu Helsingin Sanomien Mielipidepalstalla ke 5.4.2006 ja Keski-Suomen Viikossa 13.4.2006)
Turpeen tuki on tukea maamme omavaraisuudelle Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen esitti tällä palstalla 30.3.2006 mielipiteensä turpeen tuesta ja edusti näkemystä, että ”turpeen tuella estetään bioenergian yleistymistä kaukolämpösektorilla”. Hän myös kertoi, että ”kuluttajat joutuisivat sähkölaskunsa kautta edistämään kasvihuonekaasupäästöjen kasvattamista”. Kirjoittajan mielipide oli kaikilta osin hyvin yksiniittinen ja avautui täysin vasta allekirjoituksen yhteydessä. Suomessa on kauan puhuttu puusta – ”vihreästä kullasta”, mutta viimeaikoina on kiinnitetty enenevää huomiota myös toiseen rikkauteemme suohon – tuohon ”ruskeaan kupariimme”.
Kirjoitus julkaistu : Helsingin Sanomat 5.4.2006
Turpeen tuki on tukea maamme omavaraisuudelle Suomessa on kauan puhuttu puusta – ”vihreästä kullasta”, mutta viimeaikoina on kiinnitetty enenevää huomiota myös toiseen rikkauteemme suohon – tuohon ”ruskeaan kupariimme”. Ei liene salaisuus, kun totean, että turvetalouden välitön vuosittainen työllisyysvaikutus on reilusti yli 3.000 henkilötyövuotta ja välillinen vaikutus merkittävästi enemmän.
Haen oikaisua Jyväskylän kaupunginhallituksen päätökseen 6.2.2006, § 68: ”Hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011”
Perusteluksi esitän, että Jyväskylän kaupunginhallitus on kyseisellä päätöksellään ylittänyt toimivaltansa sitoessaan ”kaupungin kädet” pitkälle tulevaisuuteen.
(Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 13.1.2006)
Jonkin vuoden veran alla ollut Jyväskylän Konserttitalon/-salin sijoituspaikka puhuttaa jälleen. Asiasta keskusteltiin viimeksi kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 10.1.2006, jolloin lautakunta hyväksyi ”Lutakon kulmauksen yleissuunnitelman”.
Kolumni Keski-Suomen Viikossa 24.11.2005
Tasavallan Presidentti Tarja Halosen (TH) suosio on edelleenkin melkoisen suuri. Sitä ei käy kiistäminen, MUTTA siihen ei pidä tuudittautua. Edistyksellisten voimien yhteistoiminta orastaa, se on hyvä juttu. Me täällä Kuokkalssa (Jyväskylän yli 16.000 asukkaan kaupunginosa) olemme perustaneet ikioman TH:n Valtuuskunnan saadaksemme äänestysikäiset liikkeelle myös ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän aikana. Kukaan ei mene läpi pelkällä gallup-menestyksellä, ääniäkin tarvitaan. Toivon edelleenkin, että kaikkiin niihin Keski-Suomen kuntiin, joissa SDP:llä on puolueosasto, perustetaan vastaava toimielin, joka hoitelee mm. vaalimainosten levityksen jokaiseen kunnan alueella olevaan torppaan. Me teemme niin, jopa ikioman lehden avulla. Lisäksi järjestämme jo neljännen Speaker´s Corner tapahtuman ”ajan hengessä” lauantaina 10.12.2005 klo 13.00 Kirkkopuiston kulmassa. Aiheena presidentin vaalit.
Puhuttaa täällä Kuokkalassa pari muutakin asiaa. Kaupunginvaltuuston enemmistö rakentaisi tulevan suurvoimalan Keljonlahteen ja tielaitos yhdessä kaupungin kanssa ”Kuokkalan kehätien”.
Ratkaisu voimalasta syntynee valtuustossa ensi maanantaina. Henkilökohtaisesti minua harmittaa se, että vaikka tietoa on jaettu sekä paikallisen energiayhtiön että Fortumin toimesta, niin erillisissä informaatiotilaisuuksissa kuin tuhdin tietopaketinkin avulla, valtuutetut eivät ole sisäistäneet voimalakysymystä. Lisäselvityksiä vaaditaan asioista, jotka ilmenevät aineiston sivuilta.
Kuokkalan kehätätie on ollut kulmakunnan asukkaille samanlainen iäisyyskysymys kuin kirkko ja kirjastokin. Kirkko sentään on jo suunnitteilla arkkitehtikilpailun tuloksena, mutta kirjastorahat odottavat vielä kauan budjettikirjaan pääsyä. Sen sijaan yli 20 vuotta jäissä olleen kehätien rakentamisrahat ovat löytyneet, mutta nyt muutama innokas ”uudisasukasperhe” on lähtenyt taistoon tiehanketta vastaan. Perusteluna on ollut, että ”heillä ei ollut tietoa tielinjauksesta” alueelle muuttaessaan. Saattaa niinkin olla, mutta ns. kehätievaraus on ollut kaupungin kaavoissa jo 25 vuotta. No tämäkin paikallinen kiista ratkennee ensi vuoden aikana.
Lopuksi toivon yhtä asiaa: ”Anna yläkerran isäntä lunta tupaan tai paremminkin maahan”, jotta pimeä syksy muuttuisi valkeaksi alkutalveksi. Toivotan myös onnea ja menestystä – entisen asuinkuntani – Suolahden 100-vuotialle työväenyhdistykselle.
KAUKO TUUPAINEN
kirjoittaja on monialavaltuutettu Jyväskylästä
Keskisuomalaisen verkkosivut: Puheenvuorot 7.9.2005
Sekä Jyväskylän kaupungin että maalaiskunnan taloudet ovat epätasapainossa, kun niitä arvioidaan vuoden 2004 tilinpäätöslukujen avulla. Veroprosentti on molemmissa sama eli 18,5 %. Veroja sekä valtionosuuksia kertyi yhtä paljon. Nettovelkaa oli kaupungilla 99 euroa enemmän per asukas kuin maalaiskunnalla, mutta vastaavasti korko- ja osinkotulot olivat maalaiskuntaa suuremmat.