Keskisuomalaisen mielipidepalsta pe 30.10.2009

Valtuusto päätti viime maanantaisessa kokouksessaan hyväksyä Tanhukaaren (Kuokkala) ja Kangasvuoren täydennyskaavat äänestyksen jälkeen. Tanhukaaren hyväksymistä vastusti 18 ja Kangasvuoren kaavaa 11 valtuutettua.

Yritin neljän muun valtuutetun tukemana nostaa myös ns. Valkeamäen osayleiskaavan Jyväskylän maankäytön toteutusohjelmaan vv. 2010–2012, mutten siinä onnistunut.  Haluankin kysyä näin julkisesti, että mikä kaavassa mättää?

Kaava-alue sijoittuu Ruokepuolisen etelä- ja Keuruuntien länsipuolelle.  Alue rajoittuu etelässä Mustalammen asuinalueeseen.  Valkeamäki siirtyi kaupungin omistukseen v. 1991 ja maksoi 26 miljoonaa markkaa (4,4 miljoonaa euroa).  Maa-alue on ollut kaupungin omistuksessa 18 vuotta, tuottamatta mitään.  Melkoista yhteisten varojen väärinkäyttöä.  Jos kaavoitetut tontit myytäisiin halukkaille pienrakentajille ja urakoitsijoille, paranisi kaupungin kassatilanne 50 miljoonalla eurolla.

Valkeamäen kaava-alueelle on esitetty rakennusoikeutta noin 600.000 k-m2 ja asuntoja 8.000 – 10.000 asukkaalle.  Omakotitontteja on kaavassa noin 1.300 kpl sekä rivi- ja pienkerrostaloihin tulisi yli 2.000 asuntoa.  Lisäksi alueelle rakentuisi kerrostaloja noin 30.000 k-m2:n verran.

Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä kesä-heinäkuussa 2007 ja saadusta palautteesta on laadittu yhteenveto, mutta sitä ei ole vielä käsitelty, koska hanke lyötiin jäihin.  Koko alue mahtuu myös eräänä kriteerinä pidetyn 10 km:n säteen piiriin kaupungin keskustasta ja alueen asukkaat voivat hyödyntää paikallisliikenteen palveluja.

Tiedostan, että kunnallistekniikka maksaa maltaita, mutta nyt olisi edullista rakentaa ja samalla työllistää työmiesten lisäksi myös kone- ja autoalan yrittäjiä. Alueelta keskustaan rakennettava runkoviemäri palvelisi myös Köhniön, Kypärämäen, Killerin, Keltinmäen, Keljon keskuksen ja Palokan viemärien uusimistarvetta, jolloin sen kustannukset eivät kaatuisi yksinomaan Valkeamäen piikkiin.

Mielestäni olisi merkittävästi järkevämpää rakentaa kaupunkia alueittain, kuin pieniä asuinplänttejä kaavoittamalla asuttujen alueiden välisille viher- ja metsäalueille.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylän Kuokkala

Keskisuomalainen pe 25.9.2009:

Jyväskylän kaupunginhallitus jatkaa kaupungin omistaman energiayhtiön kurittamista.  Muuhun johtopäätökseen en voi tulla, kun lueskelin kaupungin kolmannesvuosiraporttia vuodelta 2009. Taloudellinen kurittaminen alkoi jo vuoden 1996 lopulla, jolloin energialaitos yhtiöitettiin. (lisää…)

Jyväskylän kaupunkilehti ke 19.08.2009

Jyväskylän kaupunginhallitus päätti 14.4.2009 ”perustaa alaikäisten turvapaikan saaneiden perheryhmäkodin (Säynätsaloon), mikäli TE-keskus vastaa kiinteistön selvitys- ja perustamiskustannuksista. Lisäksi kaupunginhallitus päätti korottaa pakolaiskiintiötä 50:stä 75:een ja saattaa asian tiedoksi kaupunginvaltuustolle.” (lisää…)

suur-jyväskylän lehti, ke 19.8.2009

Tasavaltamme hallituksen jäsenen toimesta on asetettu työryhmä pohtimaan mm. nykyistä kunnallisverotuskäytäntöä. Syytä onkin, sillä nykyinen verotus on kaukana verovelvollisten oikeudenmukaisesta verottamisesta.  Verot tulee suunnata kuntalaisille heidän todellisen maksukyvyn mukaan. (lisää…)

Kolumni Palokka-lehdessä 12.2.2009

Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja joukko virkamiehiä majoittui viikko sitten Hämeenlinnan Aulanko-hotelliin pitämään 2-päiväistä seminaariaan. Syksyllä tekemäni esitys – seminaarin pitämisestä lähempänä Jyväskylää – ei saanut muilta valtuustoryhmiltä kannatusta. Perustelu oli, etteivät valtuutetut malta pysyä seminaaritiloissa, vaan hoitelevat työ- ja perheasioitaan, jolloin ”opetus” kärsii.

(lisää…)

Palokka-lehden kolumni 8.1.2009

Jyväskylän maalaiskuntalaisista ja korpilahtelaisista tuli vuoden vaihteessa kaupunkilaisia. Samanaikaisesti siirtyivät Korpilahden kunnan pitkäaikaiset lainat (24 miljoonaa euroa) uuden kunnan taseeseen ja maalaiskunnan homekoulujen peruskorjaaminen suurkunnan maksettavaksi.

Edellä mainitsemistani asioista huolimatta pidän kokonaisuutta hyvänä, joskin ilman ”pakkoliitettyä” Korpilahtea tulos olisi ollut vieläkin parempi. Varsinkin, kun korpilahtelaisten enemmistö olisi halunnut säilyttää itsenäisyytensä ja luottaa omaehtoiseen hallinnointiin. Osin tästä syystä äänestin kaupunginvaltuustossa Korpilahden ja Jyväskylän kaupungin kuntaliitosta vastaan viime vuonna. Sen sijaan kaupungin ja maalaiskunnan liitoksesta olen puhunut ja kirjoittanut jo parin vuosikymmenen ajan, osin itsekkäistäkin syistä.

(lisää…)

Korpilahti-lehti 31.12.2008:

Kokoomuksen korpilahtelainen kaupunginvaltuutettu Markku Aarnos otti tässä lehdessä 17.12.2008 kantaa edustamani valtuustoryhmän käyttäytymiseen luottamuspaikkojen jaossa. Hän totesi, että ”Pienen, mutta sitäkin äänekkäämmän särön sopuiluun sai aikaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä, joka olisi halunnut enemmän paikkoja, kuin heille oltiin suomassa.”

(lisää…)

Palokka-lehti 20.11.2008:

Kuntavaalit on jälleen kerran pidetty. Uuden Jyväskylän äänioikeutetuista kävi äänestämässä 60,2 prosenttia. Onko se paljon vai vähän, siihen en ota muuta kantaa kuin ”innostus olisi saanut olla suurempikin”.

Uusi – laajennettu – kaupunginvaltuusto on jo aloittanut toimintansa. Seuraava – mielestäni tärkein – kokous pidetään 1.12.2008, jolloin käsitellään ensi vuoden talousarviota. Kaupunginjohtajan budjettiesitys on 835 miljoonaa euron suuruinen, josta käyttötalousmenojen osuus on 745 miljoonaa eli lähes 90 %. Valitettavasti investointeihin on esitetty ”vain” rapiat 74 miljoonaa euroa, jolla ei merkittävästi ns. liennytystä suoriteta.

(lisää…)

Suur-Jyväskylän lehti 8.11.2008:

Sarjassamme ”Jyväskylän kaupungin päättömiä kauppoja” on vuorossa Jyväskylän mlk:n ja Korpilahden vesilaitosten myynti Jyväskylän Energia Oy:lle 73,6 miljoonan euron kauppahinnalla. Kauppavoittoa saa kaupunki 41,4 miljoonaa euroa.

(lisää…)