Miksi erosin valtuustoryhmästä ja Sdp:stä?

Olen ollut Sdp:hen kuuluvan puolueosaston ”Kuokkalan Sosialidemokraatit ry:n” jäsen ja kunniapuheenjohtaja viimeiset 20 vuotta. Jäsenyydestä erosin johtokunnan kokouksessa 29.11.2006. Sdp:n jäseneksi liityin Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n kautta 1.3.1967 eli suuren puolueen jäsenenä olin lähes 40 vuotta.

Syynä puolueesta eroamiseeni oli, että erottuani Jyväskylän Sos.dem. valtuustoryhmän jäsenyydestä 13.11.2006 perustin oman ”Suomalaisten perusdemarien, Spd-valtuustoryhmän” ja en halunnut turhaa kirjeenvaihtoa puolueosaston ja kunnallisjärjestön välille

Syyt valtuustoryhmästä eroamiseeni olivat moninaiset. Yleisesti ottaen Sdp:n valtuustoryhmä oli unohtanut äänestäjänsä, ”laittaessaan kaupungin taloutta kuntoon” oikeiston ehdoilla.

Alla on muutamia erooni vaikuttaneita syitä:

Viimeisen kahden vuoden aikana olin liian usein erimieltä Sdp:n valtuustoryhmän enemmistön kanssa asioista, jotka koskettivat omaa taustaryhmääni eli ”vähäväkistä kansanosaa”.

Kuokkalan terveysaseman laboratoriotoiminnot oli siirretty kaupungin ”ruutukaavaan” eli Yliopistonkadulle, vaikka Kuokkalan sosiaali- terveysasemaa oli vasta muutama vuosi sitten laajennettu. Tästä sain runsaasti palautetta niin Nenäinniemen, Sippulanniemen kuin lähempänäkin asuvilta henkilöiltä. Myös eri kaupunginosissa olevat neuvolapalvelut ovat – vastoin asukkaiden tahtoa – lakkautuslistalla.

Kuokkalan ja muidenkin terveysasemien lääkäreitä oli irtisanoutunut viroistaan tai saanut virkavapautta työtehtävistään siten, että parhaimmillaan (lue: huonoimmillaan) kaupungilla oli kahdeksan omalääkärin vajaus. Pääsyynä oli toimialajohtajan heikkous henkilöstöjohtamisessa. Tälle asialle ei ryhmän johto ”korvaansa lotkauttanut”, vaan lääkäripula jatkui pitkälle syksyyn.

Myös koulujen lakkauttamisilla (mm. Jokivarsi) oli Sdp-ryhmän enemmistön tuki ja siunaus. Kukaan ei halunnut tiedostaa sitä tosiasiaa, että uusia asuinalueita syntyy lähivuosina Kuokkalaan (mm. Salmiranta ja Väinölä), jolloin uudetkin alaluokkalaiset tarvitsevat opinahjon itselleen.

Peruspalveluihin kuuluvia lähikirjastoja oltiin lakkauttamassa Kypärämäestä ja Lohikoskelta, vaikka alueiden asukkaat pitivät niitä tärkeinä. Myös Kuokkalassa (Polttolinjalla) ovat lähikirjastoa varten ostetut tilat olleet valmiina jo viisi vuotta, mutta henkilöstön palkkaamiseen ja kirjoihin eivät rahat tunnu riittävän.

Samoin urheiluseurojen avustukset ovat viimeisen 15 vuoden aikana lähes puolittuneet, vaikka kenttä- ja salimaksut ovat nousseet melkoisesti. Seurat ovat joutuneet vyöryttämään lisääntyneitä kustannuksia lasten vanhempien maksettavaksi. Tästä on aiheutunut se, että moni vähävarainen perhe on joutunut ottamaan lapsensa pois liikuntaharrastuksista, koska vanhempien rahat ovat rajalliset.

Vastaavalla tavalla ovat eläkeläiset joutuneet maksumiehiksi, kaupungin nostettua kokoontumis- ja harrastustilojen vuokria (mm. Sepänkeskus) hulvattomasti.

Viimeisin pisara poliittisen toiminnan uskottavuudesta oli se, ettei demariryhmästä löytynyt rohkeutta tarkistaa veroprosenttia 0,25 yksiköllä, joka olisi tuonut kaupungin kassaan lisärahaa 2,7 miljoonaa euroa ”puhtaana käteen”. Tällä rahalla olisi voitu säilyttää niitä peruspalveluja, joita minä ja koko muu demariporukka olimme vaalien alla äänestäjille luvanneet.

Kaupunginvaltuuston enemmistö on kuitenkin nähnyt viisaaksi ”pakkonaittaa” Korpilahden kunnan – vastoin asukkaiden tahtoa – Jyväskylään tulevan valtuuskauden alusta. Tällöin ei merkitse mitään se, että kaupungin velkamäärä kasvaa ainakin 18,5 miljoonaa euroa. Onhan Korpilahdella jo nyt pitkäaikaista lainaa 15 miljoonaa euroa. Ensi vuonna aloitettava Tikkalan koulun rakentamisen hinta on 3,5 miljoonaa euroa ja valtionapuja ei kohteeseen saada.

Edellä kerrotuissa ja monissa muissakin asioissa olen ollut erimieltä demarien valtuustoryhmän kanssa. Kun ei ole tyylikästä jatkuvasti olla eri mieltä asioista enemmistön kanssa, niin katsoin viisaammaksi jättäytyä sivuun. ”Ei tupata, kun ei tykätä”, voisin asiani tiivistää..