Palokka-lehti 24.1.2008
P.J. Hannikaisen ”otsikkolaulun” sanoituksessa todetaan mm. ”On pimeä korpi ja kivinen tie ja usein se käytävä liukaskin lie”. Nämä sinänsä kauniit laulun sanat tulivat mieleeni, kun keskustelin viime viikolla erään palokkalaisen avantouintiaktiivin kanssa Palokan koulu- ja koululaisten asioista.
Totesimme, että vaikka tämänhetkisen talven pitäisi olla parhaimmillaan, niin vesisateet ja pimeys ovat jokapäiväinen ja -iltainen ilmiö. No, miten tämä liittyy Palokan koululaisiin? Siten, että monet heistä ovat tyystin unohtaneet ykkös- ja kakkosluokkia lukuun ottamatta heijastimen käytön.
Harvoin näkee myös koululaisten polkupyörissä valoja, joten heidän ja jalankulkijoiden erottuminen sateisessa pimeydessä on vaikeaa. Onko kyse kolmos- ja ylempien luokkien ”mamistelunpelosta”, kun heijastimia ei haluta vaatteissa pitää?! Kokemuksesta tiedän, että heiluva heijastin on melkoisesti näkyvämpi – auton tuulilasin takaa – kuin vaatteisiin kiinteästi ommeltu.
Kunpa lapset ja nuoret, aikuisia unohtamatta, saataisiin ymmärtämään, ettei suojatie ja ”suojelusenkeli” suojele paljoakaan, jos jalankulkijaa tai pyöräilijää ei erota vastaan tulevan liikenteen tai katuvalojen häikäisyn johdosta. Keskustelkaapa kotona ja koulussa tästäkin asiasta.
Täällä kunnanrajan takana on pohdiskeltu myös Palokan lukion siirtämistä Mankolan tiloihin Mannilaan. Koska en kuulu ”sisäpiiriin” en tiedä mitä asialle kuuluu, vai onko se kokonaan haudattu liitosneuvottelujen ajaksi. Ainoa merkittävä puute Mankolan kiinteistössä ovat liikuntatilat, sillä niitä ei ole lainkaan. Muutoin rakennus, sen tilat ja ympäristön viihtyvyys vaikuttavat erinomaisilta. Hän, joka tuntee tai tietää asiasta, kertokoon siitä meille muillekin.
Vesa Välilä, Erkki Huusko, Matti Pöppönen ja monet muut aktiivit kuntalaiset ovat käväisseet kansalaisdemokratian alkulähteillä kerätessään 1 600 kuntalaisen henkilötiedot ammatteineen ja osoitteineen adressiin, jossa vaaditaan ”neuvoa antavaa kansanäänestystä maalaiskuntaan”. Heidät kaikki ja jopa minut – kuntarajan takaa – on leimattu ymmärtämättömiksi konservatiiveiksi, jotka vastustamme globaalia kehitystä kaikin keinoin. Osaltani siitä ei ole kysymys.
Olen ollut itsekkäästä viimeisen 20 vuoden ajan kuntien (Jkl ja mlk) yhdistämisen kannalla, mutta keinot, joilla kaupunki on liitosasiaa menneinä vuosina ajanut, ovat olleet liian aggressiivisia ja virheellisiä. Nyt virkamiesten sijaan päättäjät ovat käyneet rakentavia neuvotteluja kuntarajan yli ja lopputulema häämöttää. Siitä huolimatta olisi ennen lopullisia päätöksiä syytä kuunnella kunnan asukkaita ja heidän mielipiteensä asiasta.
Valtuutettujen ei tule olla fariseuksen tapaisia omahyväisiä, muita halveksivia parempia ihmisiä, vaan kuntalain hengen mukaisesti kuntalaisten etuja ja toiveita ajavia sekä kansalaisdemokratiaa toteuttavia päättäjiä. Nämä ”vaatimukset” jäävät toteuttamatta, jos päättäjillä ei ole varaa kuunnella kuntalaisia ja järjestää neuvoa antavaa kansanäänestystä. Toisaalta se olisi hyvä kenraaliharjoitus tulevia kunnallis- ja seurakuntavaaleja varten.