Keskisuomalainen to 18.7.2024, Aamulehti to 18.7.2024 ja Länsi-Savo to 18.7.2024
Onko nykymuotoinen suhteellinen vaalitapa demokraattinen, kun valitaan edustajia kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin, eduskuntaan ja Europarlamenttiin
Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Pohjois-Karjalan vaalipiiristä valittiin eduskuntaan kuusi edustajaa. Vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg sai vaalissa toiseksi eniten ääniä (7 804), mutta ei valtakirjaa eduskuntaan.
Sen sijaan neljä muuta ehdokasta merkittävästi pienemmillä äänimäärillä tulivat valituiksi, Viimeinen valittu sai Pohjois-Karjalan eduskuntavaaleissa tuolloin ”vain” 4 391 ääntä eli 3 413 ääntä vähemmän.
Europarlamenttivaaleissa kesäkuussa mepeiksi ylsivät kaksi vasemmiston ehdokasta Merja Kyllönen (27 072 ääntä) ja Jussi Saramo (4 918), kun ”rannalle jäivät” Eeva-Riitta Korhola (45 167 ) ja Sirpa Pietikäinen (34 987).
Olisiko 2020-luvulla syytä siirtyä puoluevallasta kansaisten valtaan eli eri instituutioihin valitaan aina vaaleissa eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Tästä olen saanut kokemusta Keski-Suomessa niin osuuspankin kuin osuuskaupankin edustajiston vaaleissa. Henkilökohtaisesti eniten äänejä vaaleissa saaneet on valittu edustajiston jäseniksi.
KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä