PS-ja Uuden Suomen blogit, pe 24.5.2024
Useat oppositiopuolueiden edustajat ovat arvostelleet istuvan hallituksen velanottoa ja todenneet sen vaalilupausten vastaiseksi.
He ovat unohtaneet kertoa, että edellinen – demarivetoinen – hallitus otti yli 10 miljardia euroa enemmän velkaa kuin kaksi edellistä hallitusta (Katainen & Sipilä) yhteensä.
Täytyy myös muistaa, että Kataisen hallituksen aikana oli ns. finanssikriisi.
Kun en ole enää Eduskunnan ja Suomen Pankin tilintarkastaja, enkä osallistu tarkastusvaliokunnan kokouksiin, on pakko uskoa mm. Helsingin Sanomien tutkivaan journalismiin.
Lehdessä todettiin 23.8.2023 monipuolisen grafiikan lisäksi mm. seuraavaa:
”Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat syyttäneet Sanna Marinin hallitusta holtittomasta rahankäytöstä. Hallitus taas on toistuvasti perustellut velanottoa poikkeuksellisilla kriiseillä eli koronaepidemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan.
Kuitenkin yli 10 miljardia euroa hallitus on eduskunnan siunauksella käyttänyt aivan muihin kohteisiin. Pidättäytymällä osasta päätösperäisistä menolisäyksistä, hallitus olisi siis voinut halutessaan vähentää velanottoa.
Ei ole myöskään lainkaan selvää, että kaikki pandemian ja Venäjän hyökkäyksen vuoksi tehdyt menolisäykset olisivat olleet välttämättömiä. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat itsekin todenneet, että jälkikäteen tarkasteltuna esimerkiksi kunnille ja yrityksille myönnetyt tuet saattoivat olla paikoin tarpeettoman avokätisiä”.
Edellä kertomani on siis lainaus HS:n sivulta. Olen asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä, kun he ovat todenneet, että Marinin hallitus oli heittänyt vaalikauden menokehykset romukoppaan.
Valtion velanoton vähentämistä, ei ole edistänyt esimerkiksi ex. kansanedustaja Paavo Arhinmäen sanat: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”
Edellisen hallituksen holtitonta velanottoa avitti myös se, että lainaa saatiin jopa miinuskorolla. Korkomenot olivat vuonna 2022 ”vain” 0,8 miljardia, kun ne nyt ovat 3,2 miljardia euroa.
Orpon johtama hallitus joutuu – tästäkin syystä – ottamaan lisävelkaa kohonneiden korkojen maksuun, unohtamatta Hyvinvointialueiden vaatimaa miljardien lisärahoitusta.