Keski-Uusimaa lehti , ma 4.5.2020
Tapoihini ei kuulu olla erimieltä minua fiksumpien kirjoittajien kanssa, mutta nyt olen. Professori Mauri Airila kirjoitti kolumnissaan (K-U 19.4.2020), ettei työeläke ole myöhennettyä palkkaa. Höpö höpö. Siinä hän on oikeassa, että eläke määräytyy ihan eri tavalla kuin palkka. Mielestäni eläke on myöhennettyä palkkaa samaan tapaan kuin osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.
Taustaa mielipiteelleni. Nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin ajatus oli, että eläkettä maksetaan 40 prosenttia eläkkeelle jäämishetken palkasta. Samalla päätettiin, että työeläkettä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Vuoden 1975 alusta prosentti korotettiin 60 %:iin eläkkeellejäämishetken palkasta.
En minäkään ole kuullut eläkeläisten irtisanomisista, mutta eläkkeen maksun päättymisestä olen tietoinen. Sehän päättyy välittömästi, kun eläkeläinen poistuu keskuudestamme.
Siinäkin kirjoittaja on oikeassa, etteivät eläkkeet hyppele palkkojen tapaan. Totuus on se, että työeläkkeet ovat jääneet parikin kertaan paikoilleen, kun palkat ovat hyppelehtineet ylöspäin.
Ensimmäinen heikennys työeläkkeisiin tuli jo vuonna 1977, kun eläkkeitä ei nostettukaan samalla prosentilla kuin palkkoja. Toimittiin päinvastoin eli eläkkeitä leikattiin. Tällöin puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä. Toinen heikennys tuli vuoden 1996 alusta, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin ja jälleen eläkkeitä leikattiin.
Toistan jälleen kerran, että me työeläkkeellä olevat 1,5 miljoonaa kansalaista olemme todellakin vauhdittamassa kansantalouttamme. Meitä on valtion toimesta petetty raskaasti, sillä myöhennettyä palkkaamme eli eläkettämme on leikattu jo kahdesti. Eläkkeet eivät ole vuosikymmenien saatossa nousseet samalla prosentilla kuin palkat. Sen sijaan lähes miljoona työeläkeläistä maksaa edelleenkin sekä työeläke- että työttömyysvakuutusmaksua lähes 10 prosenttia korkeamman verotuksen muodossa kuin palkansaajat samasta tulosta.
Maksukykyä eläkeyhtiöillä kyllä olisi, sillä onhan yhtiöiden taseissa tälläkin hetkellä varoja reilusti yli 210 miljardia euroa. Ainut hyvä puoli asiassa on, että varat toimivat eräänlaisina finanssipolitiikan puskureina ja mahdollistavat valtion edullisen lainansaannin.
KAUKO
TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos