Suur-Jyväskylän lehti 29.4.2025

Jyväskylän kaupunginvaltuustoon valittiin 63 jäsentä eli neljä valtuutettua vähemmän kuin aiemmin. Hyvä niin, joskin kuntalain mukainen minimi eli 59 valtuutettua olisi mielestäni riittänyt. Miksi? Siksi, että jo vuoden 2023 talousarvio pieneni edelliseen vuoteen verrattuna noin 570 miljoonaa euroa eli lähes 46 %, jolloin valtuutettujen vastuu ja työmäärä vähenivät samassa suhteessa.

Ja sitten otsikkoon. Mikä on suhteellisen vaalin heikkous? Se on se, ettei kaupunkilaisten äänestämät ehdokkaat – kannatuksesta huolimatta – yllä valtuuston jäseneksi. Mielestäni parempi vaalitapa olisi enemmistö eli henkilökohtainen vaali. Tällöin ehdokkaat valittaisiin valtuustoon heidän henkilökohtaisen äänimääränsä perusteella.

Jos näin olisi menetelty, niin Jyväskylän valtuuston voimasuhteetkin olisivat hieman muuttuneet. Kaksi valtuustopaikkaa olisivat menettäneet Vihreät sekä yhden paikan Demarit ja Keskusta.

Henkilökohtaisesta vaalitavasta olisivat hyötyneet ja valtuustoon nousseet Päivi Korpivaara (valitsijayhdistys), Joni Parkkonen (PS), Martti Lehto (kok) ja Toimi Kankaanniemi (PS).

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

US- ja PS blogit su 6.4.2025, Keskisuomalainen ke 9.4.2025 ja Keski-Uusimaa lehti 14.4.2025

Helsingin Yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen arvosteli Helsingin Sanomissa 6.4.2025 politiikkoja, jotka eivät pysty leikkaamaan eläkkeitä. Todella surullinen toive.

Määttänen on tainnut unohtaa, että työeläkkeitä on leikattu reippaasti jo kahdesti demaripäämisterien johtamien hallituksen toimesta. Ensimmäinen leikkaus oli jo vuonna 1977 Kalevi Sorsan johdolla ns. puoliväli-indeksi ja toinen leikkaus vuonna 1996 Paavo Lipposen hallituksen aikaansaama ns, taitettu indeksi.

Myös pääministeri Antti Rinne (sdp) leikkautti vuonna 2014 työeläkeindeksiä 1,1 %:sta 0,4 %: iin.

Lisäleikkauksia ei siis tarvita, koska ne eivät hyödytä valtion taloutta muutoin, kuin valtion maksamien eläkkeiden osalta (3,2 mrde) . Tosiallinen ”hyöty” jää neljälle suurelle eläkeyhtiöille, joilla menee tosi hyvin.

Suurten eläkeyhtiöiden sijoitustuotot olivat vuonna 2023 yhteensä 15 mrde eli keskimäärin 1,250 mrde/kk. Viime vuonna sijoitustuotot olivat jopa 23,2 mrde eli 1,9 mrde/kk. Haluan myös todeta, että 31.12.2024 olivat työeläkejärjestelmän eläkevarat 275 mrde eli yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen valtion tämän vuoden talousarvio (88,8 mrde).

Kun hallituksen eläkeuudistustyöryhmä teki päätöksen, jonka mukaisesti eläkeyhtiöt voivat ottaa entistä enemmän riskejä sijoitustoimintaansa, niin oletan tuottojen kasvavan entistä suuremmalla vuosivauhdilla.

Henkilökohtaisesti vierastan riskien lisäämistä, sillä jos ne epäonnistuvat niin menetykset ovat merkittäviä. Näin kävi viimeksi vuonna 2022, jolloin alijäämä oli 14,8 mrde.

Totean lopuksi, että meitä työeläkkeellä olevia kansalaisia on noin 1,6 miljoonaa, joista joka kolmannen saama eläke on alle 1 500 euroa kuukaudessa. Eläkkeiden leikkausten sijaan tulisi niitä päinvastoin korottaa. Tästä toimenpiteestä hyötyisi myös valtio lisääntyneiden verotulojen ja pienentyneiden sote-menojen muodossa.