PS- ja Uusi Suomi, blogit to 26.9.2024, Keski-Uusimaa lehti, ke 2.10.2024

Viime viikkoina on noussut jälleen puheenaiheeksi, että eläkelaitoksille annettaisiin mahdollisuus ottaa nykyistä enemmän sijoitusriskiä. Olen asiasta eri mieltä.

Työeläkerahastojen suuruus oli viime vuoden lopussa 254,9 miljardia euroa (mrde). Eläkevarat ovat satunnaisista syistä tippuneet – vuosien saatossa – kolme kertaa, jolloin alijäämää syntyi 26,3 mrde.

Satunnaisista alijäämistä huolimatta ovat työeläkevarat kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 mrde viime vuoden lopun 254,9 miljardiin euroon eli 28 vuoden aikana keskimäärin 7,8 mrde vuodessa. Viime vuonna olivat eläkevarojen sijoitustuotot jopa 15 mrde eli yli miljardin kuukaudessa. Minusta se on riittävä tuotto eli lisäriskejä ei ole syytä ottaa.

Osakemarkkinat ovat nyttemmin lievässä nousussa ja oletan sen vaikuttavan positiivisesti myös eläkevarojen sijoitustuottoihin. Olen tietoinen, että eläkelaitosten varoista yli puolet (52 %) on sijoitettu lähinnä pörssiosakkeisiin, mutta tästä huolimatta ei ole syytä hötkyillä, eikä varsinkaan miettiä ailahtelevien riskisijoitusten riskien määrän kasvattamista.

”PS:n ja Uuden Suomen blogit, to 5.9.2024, Keski-Uusimaa lehti , su 8.9.2024

Eräs järvenpääläinen opposition edustaja esitti Keski-Uusimaa lehdessä 2.9.2024 kaksi keinoa sote-kriisin ratkaisuksi, muun muassa lisärahoitusta HVA:lle.  Otan niihin kantaa oman näkemykseni perusteella.

Hän syytteli hallitusta, koska se ei ole esittänyt ratkaisua ongelmien ratkaisemiseen. Mielestäni edellinen hallitus ”ei nähnyt metsää puilta” päättäessään sote-uudistuksesta.

Demarivetoinen hallitus ei kyennyt arvioimaan uudistuksen todellisia kustannuksia, vaan jätti lisärahoituksen seuraavalle hallitukselle. Kunnilta siirtyi HVA:n palvelukseen noin 170 000 työntekijää, joiden palkkojen harmonisoinnin kustannus tuli maksamaa lähes miljardi euroa.

Olen ymmärtänyt, että hallituksessa olevat perussuomalaiset pitivät jo talousvaliokunnan kokouksessa – huhtikuussa 2021 – hyvinvointialueiden määrää (21) liian suurena ja kustannusten määrästä ei – vaikutusarvioiden puuttuessa – tulevina vuosina ollut hajuakaan.

Perussuomalaisten mielestä olisi hyvinvointialueet pitänyt rakentaa ensisijaisesti Yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille ja niiden lisäksi vain pari-kolme muuta aluetta.

Jos kyseisiä alueita olisi merkittävästi vähemmän, niin syntyisi melkoinen säästö ylimitoitetuissa hallintokuluissa, kuten korkeapalkkaisten virkamiesten ja valtuustoryhmien lukumäärässä sekä ryhmärahoissa. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan HVA:ssa on ryhmäraha muistaakseni 5 000 euroa per valtuutettu. 

Demokratia ei mielestäni vähene, vaikka hyvinvointialueiden määrää vähennetään, sillä valtuutettujen sijaan päätösvalta on nykyisinkin johtavilla virkamiehillä ja HVA:n hallituksilla.

Minusta yksityisten terveystalojen käyttö ei ole pahasta, sillä niiden asiakkaat eivät ole lisäämässä kunnallisten terveysasemien pitkiä jonoja. Ymmärrettävästi yksityisten terveystalojen hinnoittelu on merkittävästi korkeampaa kuin kunnallisten terveysasemien, joissa lääkärien pakeille pääsee 23 eurolla. Mielestäni tämä on merkittävä tuki meille vähävaraisille kuntalaisille, jonka valtio kustantaa.

Olen osaltani pohtinut maakuntaveroa, joka on järkevää, jos samalla kevennetään kansalaisten valtionverotusta.

Siinä kirjoittaja on oikeassa, että edelliseltä hallitukselta puuttui osaaminen ja valtion finanssipolitiikan ymmärrys. Tätä mokaa istuva hallitus paikkaa – opposition räksytyksestä huolimatta – toteuttaen sanontaa: ”Hiljaa hyvää tulee”.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä
www.tuupainen.net

Suur-Jyväskylän lehti, ke. 4.9.2024

Jyväskylä tulouttaa – tänä vuona – konserniinsa kuuluvilta yhtiöiltä osinkotuloja 12,4 miljoonaa euroa (Me). Hyvä niin, mutta sisältyykö siihen  ns. piiloverotusta? Tätä on minulta kysytty ja olen vastannut, että mielestäni sisältyy.

Suurimmat osingot eli 10 miljoonaa euroa maksaa – tänä vuonna – kaupungin omistama energiayhtiö ALVA Oy. Yhtiön erinomaisen tulokseen ovat vaikuttaneet ensisijaisesti yhtiön sähköntuottajana saama korkea hinta tukkusähköstä parina kriisivuonna. Myös Keljonlahti tuotti poikkeuksellisen hyvin.

ALVA Oy oli kaukolämmön hinnassa – jokin aika sitten – toiseksi halvin suurten kaupunkien joukossa, tällä hetkellä keskitasoa. Yhtiön sähkön ja veden hinnoittelu on ollut myös keskivertoa edullisempaa koko Suomessa. Nämä ovat syyt yhtiön erinomaiseen tulokseen ja osinkojen maksukykyyn.  

Haluan kuitenkin – jälleen kerran – muistuttaa, että kun ALVA Oy maksaa osinkoja omistajalleen 10 Me, niin yhtiö joutuu keräämään sitä varten asiakkailtaan lähes 16 Me, kun huomioidaan valtiolle menevät verot. Verojen osuus on tarkoittamaani piiloveroa valtiolle, jonka kuluttajat maksavat energian hinnassa.

Ihmettelen, mikseivät eduskunnan oppositiopuolueet ole valtuustossa puuttuneet asiaan. Onhan sähkön, veden, kaukolämmön ja muut yhtiön palvelut samanhintaisia niin köyhälle kuin rikkaallekin. Oppositiopuolueilla on kaupunginvaltuustossa selkeä enemmistö eli 42 valtuutettua.

Mielestäni olisi ”vähäväkiselle” kaupunkilaiselle edullisempaa maksaa kaupungin kuluja verotuksen kautta kuin yhtiöiden periminä taksoina ja tariffeina. Tiedostan, etteivät ”parempipalttoiset” eli hyvätuloiset valtuutetut tähän suostu.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä