Keskisuomalainen to 18.7.2024, Aamulehti to 18.7.2024 ja Länsi-Savo to 18.7.2024

Onko nykymuotoinen suhteellinen vaalitapa demokraattinen, kun valitaan edustajia kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin, eduskuntaan ja Europarlamenttiin

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Pohjois-Karjalan vaalipiiristä valittiin eduskuntaan kuusi edustajaa. Vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg sai vaalissa toiseksi eniten ääniä (7 804), mutta ei valtakirjaa eduskuntaan.

Sen sijaan neljä muuta ehdokasta merkittävästi pienemmillä äänimäärillä tulivat valituiksi, Viimeinen valittu sai Pohjois-Karjalan eduskuntavaaleissa tuolloin ”vain” 4 391 ääntä eli 3 413 ääntä vähemmän.

Europarlamenttivaaleissa kesäkuussa mepeiksi ylsivät kaksi vasemmiston ehdokasta Merja Kyllönen (27 072 ääntä) ja Jussi Saramo (4 918), kun ”rannalle jäivät” Eeva-Riitta Korhola (45 167 ) ja Sirpa Pietikäinen (34 987).

Olisiko 2020-luvulla syytä siirtyä puoluevallasta kansaisten valtaan eli eri instituutioihin valitaan aina vaaleissa eniten ääniä saaneet ehdokkaat. Tästä olen saanut kokemusta Keski-Suomessa niin osuuspankin kuin osuuskaupankin edustajiston vaaleissa. Henkilökohtaisesti eniten äänejä vaaleissa saaneet on valittu edustajiston jäseniksi.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

PS-Blogi pe 12.7.2024

Suomalaiseen poliittiseen kulttuurin on joitakin aikoja sitten pesiytynyt uusia sanoja eli laitavasemmisto ja -oikeisto. Kysynkin, että mistä on kyse?

Aloitin jalkapallon potkimisen jo 12 vuotiaana ja tällöin puhuttiin sekä vasemmasta että oikeasta laitahyökkääjästä. Nämäkin termit ovat näköjään siirtyneet politiikan kentille, toki hieman muuttuneena. 

Vanhan koulukunnan edustajana olen edelleen sitä mieltä, että maamme poliittinen kenttä on jakautunut edelleenkin vain kolmeen ryhmään eli vasemmistoon, keskustaan ja oikeistoon.

Mielestäni vasemmistoon kuuluvat SKP, Vasemmistoliitto ja SDP. Keskustan muodostavat Suomen Keskusta, Liberaalipuolue, Kristilliset ja Perussuomalaiset sekä oikeistopuolueisiin lasken RKP:n, Kokoomuksen ja Liike Nytin .

Puoluepoliittisen kokemukseni (lähes 60 vuotta) perusteella olen edelleenkin – edellä kertomani – ”kolmikannan” kannattaja.  Perusuomalaiset eivät ole ex. puheenjohtaja Timo Soinin mukaan – poliittisesti – sen enempää vasemmalla kuin oikeallakaan, vaan pääsääntöisesti oikeassa ja askeleen edellä muita puolueita. Olen samaa mieltä.

PS-puolueen sääntöjen 2 §:n mukaisesti puolue puolustaa niitä väestöryhmiä, joiden sosiaalisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat. Samaan hengenvetoon totean, että näistä tavoitteista on jouduttu hallitussopimuksessa osin tinkimään, mutta paikallistasolla niistä tullaan – tulevissa kuntavaaleissa – taatusti pitämään kiinni.

Kauko Tuupainen

PS-Blogi, ma 1.7.2024

Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa äänioikeutettua työeläkeläistä, joista 48,3 % (lähes 725 000) saa eläkettä alle 1 500 euroa/kk.

Perussuomalaisten sääntöjen 2 §:n mukaisesti puolueen tarkoituksena on huolehtia muun muassa lapsiperheistä, eläkeläisistä ja työttömistä. Lehtitietojen mukaan ovat terveydenhuollon taksat nousemassa, jolloin kyseiset väestöryhmät joutuvat entistä suuremmassa määrin taloudellisiin vaikeuksiin.

Toisaalta olen tietoinen, että neljän eläkeyhtiön omistamat varat olivat viime vuoden lopussa 254,9 miljardia euroa eli lähes kolme kertaa enemmän kuin valtion tämän vuoden talousarvio. Varallisuuden kasvu viime vuoden aikana oli miljardi euroa kuukaudessa eli yhteensä 12,5 miljardia euroa

Varallisuutta ovat 27 viimeisen vuoden aikana kasvattaneet sijoitustuotot, joiden osuus kasvusta on ollut samana ajanjakona keskimäärin 8,1 % vuodessa, ollen viime vuonna peräti 15 miljardia euroa.

 Olen jo aiemmin ehdottanut, että pienituloiseille eläkeläisille maksettaisiin lisäeläkettä pari miljardia euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Sen jälkeen tarkistettaisiin, miten eläkeyhtiöiden rahastot jaksavat.

Lisäpontta ajatukselleni sain, kun lukasin Työeläkelehdestä (2/2024), että sveitsiläiset tulevat saamaan ylimääräisen 13. kuukausieläkkeen joulukuusta 2026 alkaen. Muutostarvetta on perusteltu voimakkaasti kasvaneilla elinkustannuksilla. Miksei näin voitaisi toimia myös Suomessa?

Esitänkin toiveenani PS-puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purralle (alias Mrs. Iron), että nykyistä asemaasi hyödyntäen, käynnistäisit kolmikantaneuvottelut esittämäni asian tiimoilta.

KAUKO TUUPAINEN
ex. kansanedustaja (ps), talousneuvos
Jyväskylä