Suur-Jyväskylän lehti ke 20.12.2023

Taustaa

Jyväskylän kaupunginvaltuusto otti jo keväällä 1918 kantaa kaupungin urheilukenttäkysymykseen. Tällöin pohdittiin kentän paikkaa, rakennetaanko kenttä Hippokselle, Mattilanniemeen vaiko Syrjälään.

Jyväskylässä vuosina 1917–1932  ilmestyneen maalaisliiton äänenkannattajan Saarijärven Paavon pääkirjoituksessa esitettiin paikaksiHarjua, mikä sotki suunnitelmat.

Erinäisten kiemuroiden jälkeen kaupunginvaltuusto päätyi 6.4.1923 äänestyksiin. Ensimmäisessä äänestyksessä Harju voitti Mattilanniemen äänin 13-8 ja toisessa äänestyksessä Harjua kannatti 14 valtuutettua ja Hipposrataa kuusi valtuutettua. Tämä tarkoitti sitä, että urheilukenttä rakennettiin Harjulle arkkitehti Toivo Salervon aiempien suunnitelmien mukaisesti. Tuolloinen kustannusarvio kentästä oli 209 000 markkaa (nykyrahassa 80 240 €).  Kenttä vihittiin käyttöön vuonna 1926.

Harjun kenttä Kalevan kisojen näyttämönä

Rakentamisen jälkeen on Harjun kenttä tuonut Jyväskylän kaupungille ”Kultaa ja kunniaa” muun muassa Kalevan Kisojen ansiosta, joita Jyväskylässä on järjestettyneljästi.Paikallinen yleisurheiluseura JKU on voittanut Kalevan Maljan jo seitsemän kertaa. Toivottavasti näin käy jatkossakin.

Valtuuston viimeisin päätös

Seurasin kaupunginvaltuuston kokousta 11.12.2023 ja siinä käytyä vilkasta keskustelua lähinnä uuden katsomorakennuksen tarpeellisuudesta.  Selkeä enemmistö päätti äänin 62 puolesta ja neljä vastaan hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen.

Harjun Stadionin investoinnin kokonaiskustannus on 12 276 000 euroa (alv 0 %), josta vanhan katsomon purkamisen osuus on 200 000, uuden katsomon rakentaminen 9 530 000 ja urheilukentän korjaus 2 546 000 euroa.

Valtuustossa kysyttiin, mistä saadaan investoinnin rahat. Rakentaminen katetaan pääsääntöisesti lainarahalla, joka sisältyy kaupungin ensi vuoden talousarvioon. Toki kaupunki hakee hankkeeseen valtiolta investointiavustusta ja ympäristöperusteista korkotukea. Tietojeni mukaan tasalyhenteisen talousarviolainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta. Korkotaso on tällä hetkellä hieman yli 4 %.

Minusta valtuuston päätös oli hyvä, paitsi INVA-kortin omaavien eli vammaisten puolesta ei yksikään valtuutettu tehnyt muutosesitystä kaavaan. Kaavan mukaan Harjun Stadionin välittömään läheisyyteen on varattu 12 autopaikan lisäksi vain kolme autopaikkaa vammaisille.

Ilmeisesti valtuutetut eivät tiedostaneet paraurheilun merkitystä urheilijoille ja heidän omaisilleen ja ystävilleen. Mielestäni on kohtuutonta, että vammainen joutuu pysäköimään autonsa vaikkapa Kauppatorin pysäköintitaloon ja kulkemaan sieltä joko pyörätuolin tai rollaattorin avulla vastamäkeen Harjun Stadionille.

Ehdottaisinkin, jos se on vielä mahdollista toteuttaa. että Ihantolan tien varteen – Pitkäkadun puoleiselle sivulle – lisätään kymmenkunta autopaikkaa, joista osa olisi ns. INVA- paikkoja.

KAUKO TUUPAINEN

Kuokkanen lehden Plogi, PS-Plogi ja Uuden Suomen Plogi ke 13.12.2023, Keski-Uusimaa lehti to 28.12.2023 sekä Suur-Jyväskylän lehti ke 17.1.2024

Tulevan Suomen tasavallan presidentin vaalien ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on sunnuntaina tammikuun 28. päivä 2024. Toki ennakkoäänestykset kotimaassa ovat sitä ennen eli 17.- 23.1.2024.

Todennäköisen toisen kierroksen vaalipäivä on sunnuntaina 11.2.2024 ja ennakkoäänestys sitä ennen kotimaassa 31.1.- 6.2.2024. Äänestysten jälkeen selviää, kuka on Suomen 13. presidentti.

*****

Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, pitääkö puolustusvoimien ylipäällikön (lue: presidentin) olla asevelvollisuuden suorittanut.

Historian lehdet kertovat, että puolet aiemmista presidenteistä eivät ole suorittaneet varusmiespalvelua. Tähän joukkoon kuuluvat: K.J. Ståhlberg, L.K. Relander, P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti, J.K. Paasikivi ja Tarja Halonen. Presidentti Gustav Mannerheim ei suorittanut sotilaspalveluaan Suomessa, sillä hän sai sotilaskoulutuksen Nikolain ratsuväkiopistossa Pietarissa.

Mielestäni varusmiespalvelu ei anna eväitä presidentin viran hoitoon.

 Myöskään saadulla sotilasarvolla ei ole suurta merkitystä, sillä olihan pitkäaikaisin presidenttimme Urho Kekkonen ”vain” kersantti. Kekkosen seuraaja Mauno Koivisto oli alikersantti ja hänen jälkeensä presidentiksi tulleilla Martti Ahtisaarella ja Sauli Niinistöllä jopa kapteenin ”natsat.”.

Mitä tasavallan presidentin kelpoisuusvaatimuksiin tulee, niin ainoa erikseen mainittu vaatimus on se, että presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen.

*****

Olen ollut aktiivisesti mukana paikallisessa puoluepolitiikassa yli 50 vuotta ja toiminut presidenttiehdokkaiden Koivisto, Ahtisaari ja Halonen –tukiryhmissä.

Arvostin Koivistoa siksi, että hänen elämänkaarensa oli monessa suhteessa poikkeuksellinen. Se kertoi lahjakkaasta, uutterasta ja myöhemmin päämäärätietoisesta ihmisestä. Talousmiehenä ja valtion finanssipolitiikan asiantuntijana Koivistosta tuli hahmo, johon suhdanteet eivät vaikuttaneet.

Vaatimattomista kotioloista lähtenyt Koivisto joutui jo lapsena tarttumaan ansiotyöhön. Koulunkäynnin jatkaminen ei 1930-luvun työläislapselle ollut samalla tavalla mahdollista kuin nykyisin. 

Myöhempi toiminta Suomen Pankin pääjohtajana, pääministerinä ja presidenttinä on jo historiaa. Pidin Koivistoa oppi-isänäni oman vaatimattoman poliittisen urani aikana.

*****

Hiljattain edesmennyt Martti Ahtisaari oli presidenttiehdokas, jonka tukiryhmässä oli ilo toimia. Mielestäni SDP:n ”pääehdokas” Kalevi Sorsa teki suuren virheen vapauttaessaan TUL:n puheenjohtaja Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen tehtävästä. Toimenpide sai ”tuomion” lähes kaikilta TUL:n seurajohtajilta.

Jyväskylän demarivaltuutetut asettuivat näkyvästi – kahta lukuun ottamatta – Sorsan taakse. Toinen heistä oli kansanedustaja Reijo Laitinen. Myös hänen avustajansa Ahti Ruoppila oli aktiivisesti mukana vaalityössä. Tukiryhmän puheenjohtajana toimi Petri Mäkinen.

*****

Kolmas presidenttiehdokas, jonka vaalityössä olin mukana, oli Tarja Halonen. Hänen ehdokkuus perustui paljolti Ahtisaaren syrjäyttämiseen, kun Ahtisaari ei suostunut puoluejohdon vaatimaan jäsenäänestykseen.

Halosen vastustajat korostivat ennen vaaleja sitä, ettei hän kuulunut kirkkoon, eli avoliitossa ja kuului demarien vasemmistosiipeen. Kritiikistä huolimatta Halonen sai äänistä 51,6 prosenttia ja vastaehdokas Esko Aho 48,4 prosenttia.

Halonen oli pressana kaksi kautta. Mielestäni suurin moka, minkä Halonen teki, oli jalkaväkimiinojen poistaminen – kylläkin Ottawan sopimuksen myötä – maamme itärajalta.

*****

Maamme 13. presidentti valitaan joko puolueen tai valitsijayhdistysten asettamien ehdokkaiden joukosta. Kuten aiemmin totesin, niin varusmiespalvelulla ja sotilasarvolla ei mielestäni ole merkitystä, joten oletan tulevan presidentin olevan joko korpraali tai sivari, ei kuitenkaan Haavisto.