Arkisto marraskuu, 2023

Muualla rokotukseen pääsi ajanvarauksella

keskiviikko, 22 marraskuun, 2023

Keskisuomalainen, ke 22.11.2023

Maakuntalehtemme Keskisuomalainen on näkyvästi sekä kuvin että sanoin kertonut Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämistä influenssa- ja koronarokotuksista muun muassa Jyväskylässä.  Lehden verkkosivujen mielipiteiden perusteella järjestely on saanut pelkästään kritiikkiä. Olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä.

Entisenä kuntapäättäjänä totean kuitenkin, että HVA:n johdon lisäksi syypäitä ovat myös Jyväskylän kaupunginvaltuutetut, jotka päättivät lopettaa Keskustan ja Kuokkalan terveysasemat, joissa aiemmin suoritettiin rokotukset. Viime kertaiseen tapaan ei myöskään Killerillä rokotuksia suoriteta. Tästä johtuen NOVA:n parkkialueet ovat jatkuvasti ylikuormitetut ja rokotettavien jonot satoja metrejä pitkät.

Tein ”tutkivaa journalismia” muun muassa Seniori-Infon sivujen (päivitys 31.10.2023) kautta ja selvisi, että Keski-Suomen HVA oli ainut 21 alueesta, jossa kansalaisilla ei ollut – pääsääntöisesti – mahdollisuutta varata rokotusaikaa joko internetin tai puhelimen välityksellä. Suurista kaupungeista myös Jyväskylä oli ainoa.

Oliko niin, etteivät paikalliset toimijat olleet yhteyksissä kollegoihinsa, jotka hoitivat rokotukset merkittävästi paremmin. Esimerkiksi Kymenlaaksossa olivat rokotusajat porrastettu siten, että eri ikäryhmät (80, 75, 70 ja 65 vuotta) kävivät viikon välein maanantaisin rokotuksissa.

Henkilökohtaisena toiveena olisikin, että rokotusaikoja lisättäisiin vielä muutamaksi arkipäiväksi, jolloin riskiryhmään kuuluvien eläkeläisten ei tarvitsisi seistä terveiden kanssa samoissa jonoissa, joissa turvaväleistä ei ymmärrettävästi pidetä kiinni. Myös ajanvarausta olisi syytä harkita.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Faktaa vuoden 2015 maahanmuutosta

tiistai, 14 marraskuun, 2023

Uuden Suomen ja PS-blogit ti 14.11.2023

Suomeen saapui vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Maahantulo laitettiin silloisen perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin syyksi.

Soini ei todellakaan ollut ”syyllinen”, vaan jäljet johtivat sylttytehtaalle eli Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilänja kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb`in piikkiin.   

Asiasta kerrottiin lokakuussa 2021 YLE:n ohjelmassa ”Politiikka-Suomi” sarjan toisessa osassa otsikolla ”Kyllä kansa tietää”. Siinä Stubb kertoi, mitä persuille tehtiin, kun heidät otetiin hallitukseen.

Hänen ja pääministerin filosofia oli lähinnä se, että ”nyt halataan perussuomalaiset kuoliaaksi. Ja niinhän siinä aluksi kävi, kun persut tulivat hallituksen kolmella lupauksella, joista yksi oli EI talouskuria, EI rahaa Kreikalle ja EI maahanmuuttoa.

No – sinä kesänä, tiukka talousohjelma, Kreikan kolmas paketti,  ja sitten historian anomalian takia suurin tulopaikkakriisi – sitten toisen maailmansodan. Ja heidän kannatuksensa puolittui sen kesän aikana kahdeksastatoista yhdeksään ja me ajateltiin, että se oli siinä, mutta sitten toisin kävi”.

Yllä oleva suora lainaus Stubb’ in puheesta edellä mainitussa TV-ohjelmassa kertoo, ketkä olivat oikeita ”syyllisiä” vuoden 2015 maahanmuuttokriisiin.

*****

Onneksi nyt on toinen ääni kellossa, kun kokoomus ja perussuomalaiset etsivät uutta ”säveltä” eli ratkaisua itärajan rajanylitysten hillitsemiseksi ja maahanmuuton rajoittamiseksi. Onhan Venäjä viime viikkoina päästänyt Suomen rajalle henkilöitä, joilla ei ole kunnossa olevia matkustusasiakirjoja.  Suurimmat tulijaryhmät ovat olleet irakilaisia, somalilaisia ja jemeniläisiä.

Tarvitaanko Suomeen patriotismia vaiko sosialismia?

maanantai, 6 marraskuun, 2023

Uuden Suomen ja PS:n blogipalstat ma 6.11.2023, Keski-Uusimaa lehti, ti 28.11.2023

Tarkastelin eduskunnassa olevan kolmen suurimman puolueen sääntöjä ja tein seuraavat havainnot:

KOKOOMUKSEN tarkoituksena on muun muassa Suomen itsenäisyyden turvaaminen ja kansojen välisen ymmärryksen lisääminen kansainvälistä oikeudenmukaisuutta sekä väkivallatonta vuorovaikutusta edistämällä.

PERUSSUOMALAISTEN päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

SOSIALIDEMOKRAATTINEN puolue haluaa muun muassa rakentaa sosialismin arvoille rakentuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet inhimilliseen kasvuun.

*****

Mielestäni kaikilla suurilla puolueilla on ainakin sääntöjen mukaan erinomaiset tavoitteet. Suurin ero on siinä miten tavoitteisiin päästään.

Kokoomus ja perusuomalaiset toimivat ns. patriotismin tavoitteiden mukaisesti. Isänmaallisuus ja isänmaan rakkaus on paitsi rakkautta myös omistautumista isänmaata kohtaan.

Sosialidemokraatit haluavat edelleenkin rakentaa yhteiskuntaa historiallisen sosialismin aatteisiin ja arvoihin perustuen. Sosialismi on aate, joka pyrkii sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään ja lyö korville muun muassa yksityistä yritystoimintaa ja valvoo yksityisen kansalaisen jokapäiväistä elämää.

Olen vakuuttunut, etteivät suomalaiset kannata Kiinan, Pohjois-Korean tai Venäjän kaltaista elämää eli diktatuuria.

Ei tarua, vaan totta eläkeläisen elämästä

maanantai, 6 marraskuun, 2023

Keski-Uusimaa lehti, ma 06.11.2023

10 vuotta eläkkeellä ollut järvenpääläinen Matti Raahenkari kirjoitti (K-U 4.11.) tarun eläkeläisten elämästä. Komppaan hänen mielipidettään.

Vihreiden (a la Atte Harjanne) esittämä verojen korotus oli todellakin politiikan pohjanoteeraus. Esittää korotusta ryhmälle, jossa monet ovat jo nyt köyhyysrajan alapuolella. Sitä paitsi työeläkkeitä ei maksa valtio, vaan yksityiset eläkeyhtiöt.

Vihreät eivät ymmärrä sitäkään, että jokaisen sukupolven eläkkeen maksaa aina työssä oleva sukupolvi. He eivät näytä tiedostavan, mistä olosuhteista sotien jälkeen syntyneet eli nykyiset eläkkeensaajat ovat lähteneet yhteiskuntaa rakentamaan niin, että nykynuorilla on merkittävästi paremmat lähtökohdat elämälleen kuin aikaisemmilla sukupolvilla.

Vihreiden lisäksi eräät muutkin poliitikot ovat sanoneet, että kun eläkkeensaajan ei tarvitse maksaa TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja, niin on oikein, että eläkeläisten verotus on korkeampi. He ovat unohtaneet, että kyseiset maksut antavat subjektiivisen oikeuden maksajalle. Mahdollistaahan TyEL-maksu mm. työttömyyskorvauksen työttömyyden sattuessa. Eläkkeensaajilla ei tämän kaltaisia etuuksia ole, vaikka heillä on lähes 10 % yksikköä korkeampi veroaste kuin työelämässä olevilla.

Monet ovat unohtaneet myös eräiden yksittäisten eläkkeensaajien rasituksen, mikä koskee 47 000 euroa ylittävää vuosituloa. He joutuivat maksamaan eläkkeestään 5,85 %:n ns. raippaveron, jota palkansaajilla ei ole.

KAUKO TUUPAINEN
ex. järvenpääläinen
Jyväskylä

Jyväskylän tuloveroprosentin tarkistus

keskiviikko, 1 marraskuun, 2023

Suur-Jyväskylän lehti: ke 01.11.2023

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston ehdotus ensi vuoden talousarvioksi on herättänyt keskustelua varsinkin tuloveroprosentin tarkistuksen osalta.

Mielipiteitä ovat esittäneet paitsi istuvat valtuutetut myös muut kaupunkilaiset. Minä hyväksyn esityksen. Miksi? Siksi, että se on järkevin keino saada kaupungin talous raiteilleen ilman tuottavan omaisuuden realisointia.

Taustaa

Kaupungin tuloveroprosenttia on viimeksi nostettu kymmenkunta vuotta sitten eli vuosina 2011 ja 2013, molempina vuosina 0,5 prosenttiyksikköä.

Sitä ennen kaupunki vältti kriisikunnaksi joutumisen kolmella konsernin sisäisellä kaupalla eli realisoimalla kaupungin taseessa olevaa omaisuutta.

Ensimmäinen ”temppu” tehtiin Pekka Kettusen aikana vuoden 1996 lopulla, kun Jyväskylän Energialaitos yhtiöitettiin. Yhtiöittämisen hinta oli 520 miljoonaa markkaa.  Kauppahinta maksettiin siten, että kaupunki siirsi uuden yhtiön piikkiin lainojaan 200 miljoonaa markkaa. Loput kauppahinnasta maksettiin yhtiön liikkeelle laskemasta ja kaupungin merkitsemällä 320 miljoonan debentuurilainalla, jonka korko oli 7,6 %.

Toinen ”temppu” tehtiin Markku Anderssonin aikana vuonna 2005, kun Jyväskylän Veden liiketoiminta myytiin Jyväskylän Energia Oy:lle huikeaan 150 miljoonan euron (Me) hintaan. Tämäkin kaupan rahoittamiseksi kaupunki merkitsi Jyväskylän Energia Oy:n liikkeelle laskeman 150 Me:n debentuurilainan 5,91 %:n korolla.

Kolmas ”temppu” tehtiin vuonna 2008, jolloin Jyväskylän mlk:n ja Korpilahden kunnan vesilaitokset myytiin Jyväskylän Energia Oy:lle 73,6 Me:n hintaan, kauppavoiton ollessa 41,4 Me. Nämä kaupat rahoitettiin kaupungin myöntämällä 63 Me:n lainalla, koron ollessa 6,88 %. Lisäksi yhtiö joutui ottamaan vastuulleen kaupungin taseessa olleet palautuskelpoiset vesi-, jätevesi- ja kaukolämpöliittymämaksut 10,2 Me sekä lähes 0,4 Me:n korkotukilainat.

Tämän hetkinen tilanne

Kuten aiemmin totesin, viimeiset tuloveroprosentin korotukset tehtiin kymmenkunta vuotta sitten. Ilmeisesti Timo Koivisto ei halua kaupata – aiempien kaupunginjohtajien tapaan – kaupungin taseessa olevia yhtiöitä tai osia niistä, vaikka niitä on konsernitaseessa yli 40 kpl.  Kaupungin yksin omistamat yhtiöt: ALVA Oy (ex. JE Oy), JVA Oy, Jyväs-Parkki Oy ja Education Facilities Oy pärjäävät jatkossakin omalla tulorahoituksellaan.

”Temppuilun” välttääkseen Koivisto on esittänyt tuloveroprosentin maltillista korotusta 7,36 %:sta 8,0 %:iin. Sanon maltillista, kun tiedän, että kymmenen suurimman kaupungin joukossa on kolme kaupunkia (Kuopio, Lahti ja Pori), joissa prosentti on Jyväskylää korkeampi.

Täytyy myös tiedostaa, että ns. efektiivinen tuloveroprosentti on ensi vuonna Jyväskylässä – Kuntaliiton ennakkotiedon mukaan – 5,8 %. Tämä tarkoittaa sitä, että me työeläkkeellä olevat kaupunkilaiset maksamme veroa lähes 8 prosentin mukaan, kun työelämässä olevat maksavat keskimäärin ”vain” 5,8 %.

Tätäkin taustaa vasten ihmettelen Vihreiden esittämää työeläkkeiden harjausta (a la Atte Harjanne) eli verojen korotusta, sillä eläkkeitä ei maksa Suomen valtio, vaan yksityiset eläkeyhtiöt.

Palaan otsikkoon eli tuloveroprosentin tarkistus on paikallaan, jotta kaupunki selviää ensisijaisesti lakisääteisistä tehtävistään. Toiseksi kannan edelleenkin huolta niin sanotun vähäväkisen kaupunkilaisen jokapäiväisestä leivästä, sillä kyllä ne ”parempipalttoiset” (lue: hyvätuloiset) pärjäävät, vaikka maksavat kuukausittain kympin – pari enemmän ansiotuloistaan.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä