PS:n Plogi-palsta, pe 25.3.2022, Länsi-Savo, la 26.3.2022, Etelä-Saimaa, su 27.3.2022, Iisalmen Sanomat, ma 28.3.2022, Itä-Häme, ti 29.3.2022, Etelä-Suomen Sanomat, pe 1.4.2022, Itä-Savo, pe 1.4.2022, Keski-Uusimaa lehti, pe 8.4.2022, Suur-Jyväskylän lehti , ke 13.4.2022

Suomen valtion talous on tiukoilla. Velkaa on riittävästi (helmikuun lopussa 126,6 miljardia euroa), Inflaatio jyllää täällä hetkellä noin 4,5 %:n voimalla, eräät ammattiliitot vaativat oikeutetusti lisää liksaa työntekijöilleen ja maamme täytyy myös auttaa Ukrainan pakolaisia.

Mistä otetaan rahoitus? Minäpä annan pienen vinkin. Työeläkeyhtiöiden taseissa oli meidän 1,5 miljoonan työeläkkeellä olevien eläkeläisten varoja viime vuoden lopussa 255 miljardia euroa (mrde).

Miksi niin paljon? Siksi, että vuonna 1995 varoja oli ”vain” 36,4 mrde, mutta kasvu on ollut vv. 1996 -2021 keskimäärin 8,4 mrde per vuosi eli vuosikasvuna 7,88 %.  

Kuten tietänette nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin lainsäätäjän ajatuksena oli, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Tätä päätöstä on heikennetty jo kahdesti eli vuosina 1977 ja 1996. Heikennysten seurauksena ansiotaso on noussut vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 %, mutta työeläkkeet vain 54 % eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut 58 prosenttiyksikköä.

Korotukset vaikuttaisivat erityisesti pienituloisten jokapäiväiseen elämään, sillä alle 1 499 euroa kuukaudessa eläkettä saavia oli Suomessa 724 952 vuoden 2020 lopussa.

Suuria eläkkeitä eli yli 10 000 euroa/kk saa noin 940 eläkeläistä, jotka edustavat vain 0,03 % kaikista työeläkkeen saajista. Heille maksettavista eläketuloista yli puolet palautuu takaisin yhteiskunnalle verojen muodossa.  

Oikeudenmukaisin tapa korjata taitetun indeksin turmiollisuus, olisi suorittaa kertakorotus kaikille nykyisille eläkkeensaajille. Korotuksen suuruus määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon kukin on jäänyt jälkeen siitä tasosta, mikä hänen eläkkeensä olisi, jos vuonna 1995 taitettua indeksiä ei olisi otettu käyttöön lainkaan.

Vanhimmat ikäluokat, jotka joutuivat taitetun indeksin uhriksi jo vuonna 1996, saisivat luonnollisesti suurimmat korotukset, kun taas viime vuonna eläkkeelle jääneille korotus olisi täysin olematon. Tämän lisäksi paluu puoliväli-indeksiin tekisi oikeutta kaikille tulevillekin eläkkeensaajille. Eläkkeiden korotukset lisäisivät eläkeläisten ostovoimaa ja samalla myös valtion, kuntien ja seurakuntien verotulot kasvaisivat todella merkittävästi.

Eli jos viimeinkin toteutetaan eläkeläisten vaatimus ns. taitetun indeksin muuttamiseksi, niin eläkeläisten ostovoiman kasvu lisäisi mm. palveluammattilaisten työllistymistä, valtion kassatilanteen paranemista, eikä nosto edellytä verotuksen kiristämistä.

Kauko Tuupainen

 Suur Jyväskylän lehti, ke 23.3.2022

Vaikka tiedostan, että esimerkiksi sotilastiedustelun eversti, FT Martti J. Kari on oikeassa NATON suhteen, niin rohkenen kuitenkin nostaa esille sotaisan Vladimir Putinin taka-ajatukset myös omasta näkövinkkelistäni.

Sain toimia varusmiespalveluni jälkeen yli 30 vuotta – kotikyläni – Jyväskylän eriasteisissa väestönsuojelutehtävissä (VSS). Tällöin kaupunkilaisten väestönsuojelun turvallisuudesta vastasi kaupungin virkamiesjohdon ja VSS-päällikön lisäksi joukko meitä ”tavallisia tallaajia”.

Edellä kertomastani johtuen olen huolestunut meidän kaupunkilaisten turvallisuudesta mahdollisen kriisitilanteen aikana.  

Sanomattakin on selvää, ettei ”War” Putin halua, että Suomi liittyisi NATON jäseneksi. Hän ilmaisi tahtonsa jo Ukrainan suhteen ja kun viesti ei mennyt perille, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tunnetuin seurauksin.

Maalamatta pirua seinälle, niin pelkään hänellä olevan samat aatokset myös Suomen suhteen. Siksi haluan politiikkojen – myös paikallisten – kiinnittävän huomiota väestönsuojelun tämänhetkiseen tilaan.

Tiedän, että Jyväskylän Pelastuslaitoksella on hiljattain päivitetyt ja ajantasaiset kaupunkilaisten evakuointi- ja valmiussuunnitelmat. Myös ns. säteilyturvaverkko on hyvä Jyväskylässä ja muuallakin Keski-Suomessa.

Mitä sitten haluan? Toivon, että Jyväskylässä avoinna olevat kaksi tärkeää osin VSS-toimintaan liittyvää virkaa täytetään mitä pikimmiten, jotta saadaan riittävästi lisäresursseja valmiuspäällikön avuksi.

Tiedän, että Keski-Suomessa on yli 2 400 asuinrakennusten sekä työpaikka- ja kokoontumistilojen väestösuojaa, muttei yleisiä – kaikille kansalaisille – tarkoitettuja suojia. Olisikin syytä löytää varoja myös näiden rakentamiseen.

Investointimäärärahojen lisäksi tulisi[KT1]  paitsi valtion, myös kuntien talousarvioihin varata vuosittain riittävät määrärahat väestönsuojelun muihin tarpeisiin, jotta me kansalaiset voisimme elää jatkossakin turvallisin mielin, osaavien virkamiesten opastamina.

Otsikkoon viitaten, nyt tai ei koskaan olisi aika huomioida myös VSS:n tarpeet.

KAUKO TUUPAINEN
ex. VSS:n pikkupomo
Jyväskylä

---

 [KT1]

Keskisuomalainen, ke 2.3.2022

Hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Mauno Vanhalan kirjoituksen otsikko: ”Pihistämisen inhimillinen hinta on kova”, on osuvasti sanottu. Toivottavasti puheet eivät jää vain puheeksi.

Vanhalan johdolla Jyväskylän kaupungin Perusturvalautakunta päätti kokouksessaan 22.5.2014 mm. Kuokkalan terveysaseman avosairaanhoidon toimintojen siirtämisestä Uuteen sairaalaan. Tämä tarkoitti Kuokkalan terveysaseman toiminnan loppumista Kuokkalassa.

Nyt kun olet päässyt uuden toimijan hallitukseen ja taustayhteisösi (Keskusta) on luvannut säilyttää terveysasemat pienissäkin kunnissa, niin olisi korkea aika päättää terveyspalvelujen palauttamisesta Kuokkalaan, jossa on yli 18 000 asukasta.  

Saanet tukea niiltä hyvinvointialueen päättäjiltä, jotka 25.4.2016 esittivät, että ”Kuokkalan terveysaseman säilyttäminen/lopettaminen tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn”.

Vetoomuksen allekirjoitti 25 kaupunginvaltuutettua ja heidän joukossaan olivat muun muassa Touko Aalto, Irma Hirsjärvi, Jukka Hämäläinen, Kauko Isomäki ja Eila Tiainen.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä