Suur Jyväskylän lehti, ke 16.2.2022
Suomen ensimmäiset hyvinvointialueiden vaalit on pidetty. Keski-Suomessa valtuustoon ylsi suhteellisessa vaalissa 69 edustajaa. Jos vaalit olisivat olleet ns. henkilövaalit, niin valtuutettujen joukossa olisi tapahtunut muutoksia.
Mielestäni nykyinen suhteellinen vaalitapa ei ole demokraattinen. Miksi? Siksi, ettei äänestäjien tahto aina toteudu, kun oma ehdokas saamastaan kannatuksesta huolimatta ei yllä aluevaltuuston varsinaiseksi jäseneksi. Siksi vaaleissa tulisikin siirtyä henkilökohtaiseen vaaliin, jolloin eniten ääniä saaneet saisivat valtuustopaikan – äänestäjän tahdon mukaisesti.
Nytkin kävi niin, että aluevaltuustoon pääsi VKK:n ehdokas 249 äänellä, mutta ”rannalle” jäivät keskustan ehdokkaat 419, 409, 407, 405, 390 ja 387 äänellä sekä demarien ehdokkaat 382 ja 374 äänellä.
Henkilökohtainen vaali toteutettiin hiljattain pidetyissä Osuuskaupan ja -pankin vaaleissa. Tällöin vaikuttimina eivät olleet täydet ehdokaslistat ja ääniharavat, vaan ehdokkaan oma osaaminen ja kannatus.
Jos aluevaalit olisikin pidetty osuuskuntien tapaan henkilövaalina, niin valtuutetut olisi valittu heidän saamien henkilökohtaisten äänien perusteella.
Tällöin valtuutettujen keskuudessa olisi tapahtunut melkoinen myllerrys. Varsinaisista valtuutetuista olisi tippunut varalle kolme kokoomuksen ja kaksi PS-valtuutettua. Lisäksi yhden valtuutetun olisivat menettäneet: vihreät, KD ja VKK eli yhteensä kahdeksan valtuutettua. Varasijalta olisivat varsinaisiksi valtuutetuiksi nousseet kuusi keskustan ja kaksi demarien ehdokasta.
Tämä olisi nostanut keskustan valtuustoryhmän entistäkin suuremmaksi ryhmäksi 24 valtuutetulla. Demarit olisivat saaneet 18 edustajaa. Kokoomuksen valtuutettujen määrä olisi tippunut kahdeksaan jäseneen.
Kauko Tuupainen
Jyväskylä