Keskisuomalainen , to 30.12.2021

Tutkimusten mukaan avantouintia on eräänä terveydenhoitomuotona harrastettu Suomessa jo 1920-luvulta asti. Toki lumihangessa kieriskelyä – varsinkin saunomisen yhteydessä – harrastettiin jo 1700-luvulla.

Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 avantouimaria, joista naisia on 60 % ja miehiä 40 %. 

Mikä tekee avantouinnista suositun? Syitä on monia.

Eräät sanovat, että uinti viileässä vedessä vaatii rohkeutta eli itsensä voittamista.

Monet toteavat, ettei vesi olekaan kylmää, vaan virkistävää, mihin eräs syy on karaistuminen.

Uinnin jälkeinen keventynyt olo puolestaan johtuu verenkierron lisääntymisestä. 

Myös erilaiset kolotukset, niska- ja hartiakivut, stressi, reuma, migreeni, iskiaskivut sekä satunnainen huonotuulisuus jäävät avantoon.

Karaistumisesta johtunee, että avantouimarit vilustuvat melko harvoin.

Tietoa avantouinnin merkityksestä ihmisen terveyteen ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn on tutkittu jo reilut parikymmentä vuotta sitten.

Tuolloin Oulun Yliopiston dosentti Pirkko Huttunen tutki avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia avantouinnin harrastajiin.

Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin satoja avantouinnin ystäviä. Heistä yli puolet koki stressinsietokykynsä parantuneen ja avantouinnin lisänneen energisyyttä

Avantouinti sopii niin nuorille kuin varttuneillekin, mutta erilaisista sairauksista kärsivien on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä.

Etenkin sydän- ja verenpaineoireista kärsivien on syytä jutella lääkärin kanssa.

Minä käyn avannossa vain joka toinen päivä, mutta tiedän että ”koukkuun jääneet” avantouinnin ystävät pulahtavat viileään veteen jopa pari- kolme kertaa vuorokaudessa.

KAUKO TUUPAINEN
Suomen Avantouintiliitto ry:n
puheenjohtaja vv. 2002 – 2006
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti ma 6.1.2021

Valtioneuvoston tavoitteiden mukaisesti Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja niistä aiheutuvat kustannukset siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Tällöin kuntien saamia ansiotuloveroja siirretään valtiolle noin 12,8 miljardia ja yhteisöveroja lähes 670 miljoonaa euroa. Siirto johtuu siitä, että valtio huolehtii jatkossa hyvinvointialueiden rahoituksesta.

Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan (vuoden 2022 tasossa) 12,39 prosenttiyksikköä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti muuttamalla tuloveroasteikkoa.  Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmanneksella, jolloin valtionverotus kasvaa vastaavasti.

Nyt olisi oikea hetki muuttaa maksuunpantavan kunnallisverotuksen määrän laskentaperusteita. Esimerkiksi Keski-Uusimaa lehden levikkialueella Järvenpäässä on kunnallisveroprosentti 20,25 mutta todellisuudessa veroja kertyi viime vuonna vain 14,90 %:n mukaisesti.

Samankaltainen tilanne on myös Keravalla, jossa vastaavat luvut ovat 19,25/14,49, Tuusulassa 19,75/14,92 ja Nurmijärvellä 19,75/14,95.

Puhutaan efektiivisestä veroasteesta, mikä on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.

Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti.

Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys.

Luettelemieni kuntien saama kunnallisverotuotto paranisi vuodessa useita miljoonia euroja, jos kunnallisveron vähennykset siirrettäisiin kokonaisuudessaan valtion piikkiin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos