Perussuomalaisten Blogi-palsta la 23.10.2021, Keski-Uusimaa lehti su 24.10.2021 ja Itä-Häme lehti ti 26.10.2021

Demarinuoret syyttivät mediassa Kimmo Kiljusta sanomalla: ”Ikääntyvän väestörakenteen ja pienenevien ikäluokkien vuoksi käsillä on tilanne, jossa eläkemenot ovat pysyvästi maksutuloja suuremmat”.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder taas totesi (Erno Laisi/Uutissuomalainen): ”Eläkevarat 180 miljardia. Eläkevastuut 600 miljardia. Indeksin muutos tyhjentäisi rahastot. Sanomme siis ei”.

Tällä tasolla liikkuu niin nuorten kuin vanhempienkin ajatusmaailma. Toinen ei edes tiedä, kuinka suuret ovat eläkevarat ja kumpikaan ei ymmärrä, että rahastot ovat syntyneet pääasiassa nykyeläkeläisten maksamien eläkemaksujen sijoitustuottojen ja sen säästön turvin, minkä eläkkeensaajat ovat hävinneet taitetun indeksin vuosittaisen eläkeleikkauksen kautta.

Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväksen väite, että ”indeksimuutos hyödyttäisi erityisesti suurta eläkettä saavia”, ei pidä paikkaansa. Eikö siis muka prosentuaaliset palkankorotukset hyödytä enemmän suuri- kuin pienituloisia. Mielestämme tasokorotus, jolla saatettaisiin kunkin eläke sille tasolle, millä se olisi, jos taitettua indeksiä ei olisi otettu lainkaan käyttöön, olisi kaikkien kannalta oikeudenmukaisin ratkaisu.

Pitää myös tiedostaa, että eläkkeensaajista 48,3 %:lla on nettoeläke maksimissaan 1 292 euroa kuukaudessa. Tasokorotuksen suurin vaikutus kohdistuisi juuri tähän ryhmään. Eihän vuonna 2020 eläkkeelle jääneen noin 1 900 euron keskieläkkeen saajaa tasokorotus koskisi juuri lainkaan.

Vihreiden Emma Kari on ulkona asiasta, väittäessään, että ”taitetusta indeksistä luopuminen asettaisi eläkejärjestelmän maksutaakkaa nykyistäkin enemmän nuorten harteille”. Tilanne on aivan päinvastainen, sillä osin ”tämän hetken eläkeläisten” ansiosta on rahastoissa rahaa 241 miljardia euroa eli lähes neljä kertaa Suomen valtion budjetti. 

RKP:n Anders Adlercreutz epäilee myös eläkerahastojen kestävyyttä ja siksi puolue ei kannata indeksimuutosta.

Ymmärrämme, että Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen (SDP, Kok, Vas, RKP ja Vihr.) aikaansaama työeläkkeiden heikennys on kova pala myös istuvalle hallitukselle, mutta nyt kun ”työeläkkeiden kassa” on kunnossa, voitaisiin jotain tehdä niiden eläkeläisten hyväksi, jotka ovat olleet omalla panoksellaan rahastoa kartuttamassa.

Eläkekeskustelusta näyttää täysin puuttuvan tietoisuus pääomasta ja sen tuotosta. Vuonna 1995 rahastojen pääoma oli 35,4 miljardia ja tällä hetkellä 241 miljardia euroa.

Vuosien 1998 – 2020 eläkelaitosten keskituotto (5,6 %) kasvattaa tämän hetken pääomaa 13,5 miljardia euroa vuodessa, joten tasokorotuksen toteuttaminen ei olisi syömässä eläkerahastoja lainkaan. Päinvastoin ne kasvaisivat entisestään

KAUKO TUUPAINEN, talousneuvos Jyväskylä

PAAVO JAUHIAINEN, kauppaneuvos Siilinjärvi

Keski-Uusimaa lehti, su 24.10.2021

On erinomainen asia, että Kimmo ja minä pystymme keskustelemaan asioista ilman turhaa nokittelua eli lähes herrasmiesmäisesti.

Totean aluksi KU-lehden kommenttiin 14.10.2021: ”Kuka ajatusta eniten ja ensin on esittänyt”, että Kimmo Kiljunen ja 85 336 muuta kansalaista jättivät jo kymmenen vuotta sitten eli 24.9.2015 kansalaisaloitteen otsikolla: ”Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi”.

Tämä edistyksellinen aloite tyrmättiin kaikkien edustaryhmien toimesta myöhemmin eduskunnassa. Puolueet uskoivat enemmän työeläkeyhtiöiden ”asiantuntijoideni” tarinoita kuin punnittua puhetta ja tekstiä.

Mitä Kimmon kirjoitukseen (K-U 19.10.) otsikolla ”Työeläkkeiden nostotavoite ei ole vaalipolitikointia” tulee, niin kommentoin sitä seuraavasti.

OIen tietoinen Kimmon ja yhdeksän muun edustajan 4.9.2019 jättämästä lakialoitteesta (La 7/2019) sekä Kiken ja 24 muun edustajan 4.10.2019 allekirjoittamasta lakialoitteesta (LA 9/2019)).

Lakialoitteiden ero oli siinä, että Kike ja knit halusivat ensisijaisesti esittää ”puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin alle 1 500 euroa/kk saaviin pienituloisiin eläkkeisiin eli parantaa pienituloisten eläkeläisten taloudellista asemaa”.

Sinun aloitteesi oli merkittävästi laajempi ja siten hinnakkaampi. Ymmärtääkseni siksi persut eivät olleet mukana neljän demarin, kahden vasurin ja kokoomukselaisen sekä yhden vihreän ja kristillisen allekirjoittamassa lakialoitteessa.

Nyt kun molemmat suuret puolueet olette samalla linjalla eli pienituloisten työeläkeläisten asialla, niin suosittelen yhteistyötä – molemmille puolueille –  asian eteenpäin viemiseksi.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Perussuomalaisten Blogi-palsta, pe 15.10.2021 ja Keski-Uusimaa lehti , su 17.10.2021 ja Keskisuomalainen, to 21.10.2021 sekä Itä-Savo, ti 19.10.2021 ja Itä-Häme ma 25.10.2021

Arvostamani Suomen Senioriliikkeen perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen on 22 muun demarikansanedustajan kanssa jättänyt kirjallisen kysymyksen Eduskunnan puhemiehelle, koskien pienten työeläkkeiden tarkistamista.

Hyvä niin.  Jotta kysymyksen teosta ei jäisi yhdellekään suomalaiselle politiikan teon makua näin hyvinvointialuevaalien (lue: maakuntavaalit) alla, niin kehottaisin ottamaan yhteyttä perussuomalaisten johtoon. Miksi? Siksi, että kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ja 25 muuta perussuomalaisten kansanedustajaa on jo pari vuotta sitten eli 4.10.2019 tehneet lakialoitteen (LA 9/2019 vp) samasta asiasta.

Lakialoitteessa esitetään puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka. Tarkoituksena on erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.

Aloitteen toteuttaminen on paikallaan, sillä se lisäisi pienitulosten eläkeläisten ostovoimaa ja samalla yhteiskunnan verotulot kasvavat. Työeläke on todellakin myöhennettyä palkkaa, samaan tapaan kuin osuuskaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Työeläkeyhtiöiden herrat ovat huolissaan työeläkerahastojen riittävyydestä, mutta he ovat tyystin unohtanet rahastojen vuosittaiset sijoitustuotot ja niiden myötä rahastojen vuosittaiset kasvut.

Työeläkerahastoissa oli vuonna 1995 pääomaa 35,4 miljardia ja tämän vuoden syyskuussa 241 miljardia euroa. Yhden prosentin tuotto kasvattaa rahastoja 2,4 miljardia ja neljän prosentin tuotto 9,6 miljardia euroa vuodessa, joten rahastoista voidaan irrottaa muutama miljardi pienituloisten eläkeläisten eläkkeiden tarkistamiseen.

Kaikkien eläkeläisten puolesta toivon päätöksiä, en selvityksiä.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen