Perussuomalaisten Blogi-palsta, la 22.5.2021, Keski-Uusimaa lehti, ke 17.6.2021 ja Keskisuomalainen ke 14.7.2021

SDP:n puheenjohtaja Sanna  M a r i n  nosti muutama päivä sitten esille kunnallisverotuksen progressiivisuuden  Syytä onkin, sillä nykyinen verotuskäytäntö on kaukana kuntalaisten oikeudenmukaisesta verotuksesta. Myös kunnallisveroa on syytä periä kuntalaisten maksukyvyn mukaisesti.

Useat kunnat nostavat vuosittain perimiään taksoja, tariffeja ja kiinteistöverojaan pitääkseen kunnallisveroprosentin tietoisesti alhaalla. Menettely ei tee oikeutta pienituloisille eläkeläisille, työttömille eikä muille vähävaraisille.

Kun puhutaan liennytyksestä, niin mielestäni sitä olisi pieni- ja keskituloisten kansalaisten nettotulojen lisääminen. Tämä onnistuisi parhaiten muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi. Ei ole oikein, että Manner-Suomen korkeimmalla kunnallisverokunnalla Halsualla on kunnallisvero 23,50 % ja mm. Jämijärvellä, Reisjärvellä ja Teuvalla 22,50 %, kun halvin kunta Kauniainen selviää 17,00 prosentilla. Kalleimman ja halvimman ero on 6,5 prosenttiyksikköä.

Edustan näkemystä, että jos palkka tai eläke on vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, niin siitä tulisi maksaa saman verran veroa kunnalle, olipa verovelvollisen asunto, Helsingissä, Jyväskylässä, Jämijärvellä, Järvenpäässä tai Kurikassa.

Valtionverotuksen alaraja on tällä hetkellä 18 600 euroa. Vastaavan kaltainen alaraja tulisi asettaa myös kunnallisverotukseen. Se voisi olla vaikkapa suuruusluokkaa 16 000 euroa, jolloin esimerkiksi omaishoitajat ja muut todella pienituloiset saisivat nykyisen palkkatulonsa verottomana.

Kunnallisverotuksen progressiivisuuden myötä siirtyisimme kohti oikeudenmukaisempaa verotusta, perusteena verovelvollisen tulot eli todellinen maksukyky. Tämä edellyttää kuntien verotuskäytännön radikaalia muutosta. Olen tietoinen, että verotuksen efektiivisyydestä johtuen, myös kunnallisverotus on jo nyt osittainen progressiivinen, joten siirtymistä astetta ylöspäin eli täydelliseen progressiivisuuteen on todellakin syytä harkita.

*****

Kuntaverotuksen progressiivisuus tekisi oikeutta myös lähes 1,5 miljoonalle työeläkkeellä oleville, jotka tällä hetkellä maksavat 8 – 10 prosenttiyksikköä korkeampaa veroa kuin työssä olevat henkilöt saman suuruisesta tulosta.

Esimerkiksi Jyväskylän tuloveroprosentin ollessa 20 %, niin työelämässä olevat maksavat todellisuudessa kuntaveroa 3 – 4 prosenttiyksikköä vähemmän eli 16 – 17 prosentin mukaisesti. Tämä johtuu siitä, että kunnallisveron perusvähennykset kohdistuvat lähinnä työelämässä oleviin henkilöihin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen

Perusuomalaisten Blogi-palstalla, to 20.5.2021

Kysyn tätä siksi, kun tiedän, että Suomen Perustuslain 32 §:ssä todetaan kansanedustajan esteellisyydestä mm. seuraavaa: ”Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti.”

Kysymykseni liittyy vuoden 2019 joulukuussa käytyyn eduskunnan äänestykseen, jossa esitettiin epäluottamusta eräälle Suomen lakeja rikkoneelle ministerille.

Eduskunta antoi ministerille luottamuksen äänin 110 – 79, poissa 10. Äänestykseen osallistui myös ministeri, jonka luottamuksesta äänestettiin. Toistan kysymykseni: Onko ministerillä erilainen esteellisyyssäännöstö kuin kansanedustajalla?

KAUKO TUUPAINEN
ex. tilintarkastaja
Jyväskylä

Perussuomalaisten Blogi, ma 10.5.2021 ja Suur-Jyväskylän lehti, ke 26.5.2021 ja Perussuomalainen lehti nro 6-7/2021

Järkipuhe ja hyvätkään perustelut eivät mene perille Suomen hallituspuolueiden eduskuntaryhmille. Uskotaan, että 750 miljardin euron elvytyspaketti (390 mrde avustuksina ja 360 mrde lainoina) pelastaa paitsi Suomen, myös koko Euroopan talouden. Asia aukeni kaikille kansalaisille, jotka seurasivat tiistaina 11.5.2021 suoraa TV-lähetystä Eduskunnasta.

Hallitus on jatkuvasti kertonut, miten elpymispaketti on ainutkertainen ja toistumaton toimenpide.  Se on kiistänyt, etteivät EU:n jäsenmaat joutuisi vastaamaan toistensa veloista.

Todellisuudessa asiat ovat aivan toisin. Olen tietoinen, että jopa valtiovarainministeriössä on arvioitu, ettei EU:n elpymispaketti elvytä Suomen taloutta.

Hallitus on sen sijaan luottanut eduskunnan suuren valiokunnan ja EU:n oikeuspalvelun arvioihin, ettei paketti olisi EU:n perussopimusten vastainen. Sanomattakin on selvää, että EU rikkoo räikeästi omia sääntöjään. Kyse on EU:n perussopimuksen artiklasta 310, jonka mukaisesti EU:n tulot ja menot on oltava tasapainossa. Lisäksi EU:n artikla 125 kieltää jäsenmaita ottamasta vastuuta toisten jäsenmaiden veloista.

Poliittisesti tarkoituksenmukaista näyttää olevan uskotella kansalle, että tässä nyt ollaan ainutkertaisen ja kertaluontoisen asian edessä. Ne, jotka vähänkin seuraavat EU-asioita ja ovat niihin syvällisesti perehtyneitä, tietävät, mistä on kyse.

Olen lukenut mediasta EU:n komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisin ja talouskomissaari Paolo Gentilonin sanoneen  EU:n elvytyspaketin olevan  pysyvä ratkaisu. Myös Euroopan keskuspankin EKP:n johtokunnan jäsen, italialainen ekonomisti Fabion Panetta onkirjoittanut, että paketti voi olla prototyyppi tuleville yhteisille fiskaalisille instrumenteille.

Toistuvaan toimenpiteeseen eli toiseen pakettiin viittaa myös Italian pääministeri Mario Draghian ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronian puheet väljentää budjettikuria. Molemmat ajavat EU:n yhteisiä joukkolainoja ja yhteistä budjettia, jolla vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita voitaisiin nykyistä paremmin tukea.

Edellä kertomieni faktojen perustella EU:n elpymisrahasto on iso askel kohti EU:n tulonsiirtounionia ja liittovaltiota. Kansalaisiltamme ei ole kysytty mitään, vaikka perussuomalaiset ovat tätäkin asiaa yrittäneet saada aikaiseksi kansalaisaloitteen avulla, jonka eduskunta hylkäsi kokouksessaan 11.5.2021.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä