Suur-Jyväskylän lehti, ke 28.4.2021

Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn on tulossa mm. Kuokkalan asukkaita koskeva Kalonin asemakaavan muutos.

Kuokkalan kaupunginosassa asuu tällä hetkellä yli 18 000 asukasta, joiden palveluja on kaupungin toimesta kurjistettu, mm. lakkauttamalla Kuokkalan terveysasema. Myös Kuokkala-taloa ei kaupunki rakenna aiemmista lupauksistaan huolimatta. Nyt kaupunkirakennelautakunta on viemässä eteenpäin ns. Kuokkalan Kalonin asemakaavan muutosta.

Tärkeää on, että Tahkonkaaren puoleiseen taloon tulevat riittävät kokoontumistilat Kuokkalassa toimiville yhdistyksille, järjestöille ja asukkaille. Tämä tarkoittaa kalustetun kokoontumistilan lisäksi asianmukaista keittiötä, WC-tiloja sekä riittäviä kaapistoja kokoustiloja käyttäville yhteisöille. Esittämäni asia on monen paikallisen asukkaan toive, jonka toteutumista esitän.

KAUKO TUUPAINEN
Kuokkalasta

Keski-Uusimaa lehti, su 25.4.2021

Mielestäni – fiksuna miehenä pitämäni – oikeuskansleri Pöysti on ”suuressa auttamisen halussaan” tehnyt virkatoimia, jotka eivät kuulu hänen toimenkuvaansa.

Sen sijaan mm. jo 19.10.2020 eli puoli vuotta sitten tekemäni ajankohtainen tutkintapyyntöesitykseni on edelleenkin vastausta vailla.

Olen jättänyt Suomen oikeuskanslerille alla olevan tutkintapyynnön (teksti lyhennettynä):

”Arvoisa oikeuskansleri. Entisenä tilintarkastajana ja reviisorina sekä eduskunnan tarkastusvaliokunnan työhön osallistuneena ihmettelen, ettei kaikkia voimassa olevia säädöksiä ja sääntöjä noudateta Suomen valtioneuvostossa.

Todetaanhan voimassa olevan perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaisesti, että ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”.

Haluan kysyä Teiltä arvoisa oikeuskansleri, että onko oikein, että Suomi (hallitus) – yhtenä EU:n jäsenmaana – ei piittaa siitä, että EU rikkoo räikeästi omia sääntöjään. Kyse on EU:n perussopimuksen artiklasta 310, jonka mukaisesti EU:n tulot ja menot on oltava tasapainossa. Lisäksi EU:n artikla 125 kieltää jäsenmaita ottamasta vastuuta toisten jäsenmaiden veloista.

Tiedän, että oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta. Pyydänkin, että tutkitte, perustuuko edellä kertomieni lainojen takaaminen eli EU:n jäsenmaiden monenvälinen sopimus ns. kansainvälisiin velvoitteisiin Suomen valtion ja EU:n välillä?

Jos se perustuu, niin se vaatii Perustuslain 94 §:n 2. momentin ja 95 §:n 2. momentin mukaisesti 2/3 enemmistön eduskunnan suorittamassa äänestyksessä – annetuista äänistä.

Onhan kyse ”Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävästä toimivallan siirrosta Euroopan Unionille”.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti, ke 7.4.2021

Tunnen Jaakko Kuuselan yli 50 vuoden takaa ja pidin häntä jo silloin keskivertoa parempana demarina. Siksi ei ole mielestäni oikein, että eräät henkilöt arvostelevat häntä nimimerkkien takaa.

Mikäli yksityiseen henkilöön kohdistuva kritiikki on paikallaan, mutta sitä on syytä antaa kirjoittajan omalla nimellä.

Kuusela näyttää kuitenkin olevan ulkona – eduskunnan enemmistön tapaan – yli 1,5 miljoonaa työeläkeläistä koskevassa ns. taitetun indeksin poistamisasiassa.

Taustaa mielipiteelleni. Nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962.

Tällöin ajatus oli, että eläkettä maksetaan 40 prosenttia eläkkeelle jäämishetken palkasta. Samalla päätettiin, että työeläkettä korotetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Vuonna 1975 eläkeprosentti nostettiin 60 %:een.

Ensimmäinen heikennys työeläkkeisiin tuli jo vuonna 1977, kun eläkkeitä ei nostettukaan samalla prosentilla kuin palkkoja. Toimittiin päinvastoin eli eläkkeitä leikattiin.  Tällöin puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä.

Toinen heikennys tuli vuoden 1996 alusta, jolloin siirryttiin nykyiseen ns. taitettuun indeksiin ja jälleen eläkkeitä leikattiin.

Toistan jälleen kerran, että me työeläkkeellä olevat yli 1,5 miljoonaa kansalaista olemme vauhdittamassa kansantalouttamme.

 Meitä on kuitenkin valtion toimesta petetty raskaasti, sillä myöhennettyä palkkaamme eli eläkettämme on leikattu jo kahdesti.

 Eläkkeet eivät ole vuosikymmenien saatossa nousseet samalla prosentilla kuin palkat. Sen sijaan lähes miljoona työeläkeläistä maksaa edelleenkin sekä työeläke- että työttömyysvakuutusmaksua lähes 10 prosenttia korkeamman verotuksen muodossa kuin palkansaajat samasta tulosta. 

Edellä kertomani menettely on ristiriidassa voimassa olevan Perustuslain yhdenvertaisuuspykälän (6 §) kanssa.

Siinä todetaan: ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Maksukykyä eläkeyhtiöillä kyllä olisi, sillä onhan yhtiöiden taseissa tälläkin hetkellä varoja 225 miljardia euroa ja kasvu jatkunee keskimäärin 7 miljardin euron vuosivauhdilla.

Ihmettelen, että mihin perustuu ETK:n julistama ”mahtava eläkkeiden nousu”. Todellisuudessa – verotuksen muutoksista johtuen – monen eläkeläisen nettoeläke on viime vuosina jopa pienentynyt.

 On myös syytä muistaa, että lähes 500 000 eläkeläisen eläke oli viime vuonna alle 1 250 euroa kuukaudessa.

 Ainut hyvä puoli asiassa on, että työeläkelaitosten varat toimivat eräänlaisina finanssipolitiikan puskureina ja mahdollistavat valtion edullisen lainansaannin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä