Perussuomalainen-lehden Blogi ke 27.1.2021

Perussuomalaiset rp on julkaissut kevään 2021 kuntavaaliohjelman otsikolla ”Asiat tärkeysjärjestykseen”. Ohjelman sivulla kahdeksan kerrotaan mm. seuraavaa:

”Veronkorotusten tie on käyty loppuun – asiat on asetettava tärkeysjärjestykseen. Kuntien on keskityttävä suomalaisten hyvinvoinnin ja tur­vallisuuden edistämiseen. Toissijaisista, turhista ja vahingollisista menoista on leikattava ensin.”

Olen kirjoittanut 15.11.2007 maakuntalehti Keskisuomalaisen mielipidepalstalle otsikolla ”Kunnallisvero kontra piiloverotus” mm. seuraavaa:

Jyväskylän kaupunki on muutaman vuoden ajan piiloverottanut veronmaksajiaan ylikorkeilla taksoilla ja tariffeilla, jotka vaikuttavat ensisijaisesti kaupunkilaisten asumiskustannuksiin. Julkisuudessa on puhuttu kaukolämmön, sähkön, veden, jätehuollon ja kiinteistöverojen osin kohtuuttomasta hinnoittelusta.

Menettely kohdistuu ensisijaisesti pienituloisiin, työttömiin, eläkeläisiin, opiskelijoihin ja tietenkin myös yritystoimintaan. Menettely on mielestäni virheellinen. (Täydennys 27.1.2021: Katso PS:n sääntöjen 2 §:n Tarkoitus ja toiminnan laatu).

Minusta olisi järkevämpää nostaa kunnan tuloveroprosenttia 0,25 yksikköä eli 18,75 prosenttiin. Tällöin kaupungin kassaan kilahtaisi ensi vuonna 3,1 miljoonaa euroa puhtaana käteen. Puhtaana siksi, ettei asukkaiden tarvitse maksaa – veron korotuksesta – 22 prosentin arvonlisäveroa valtiolle, kuten taksoista ja tariffeista.  

Veroprosentti ja sen tarkistaminen ei saa olla mikään tabu. Onhan totuus Jyväskylänkin osalta se, että enin osa työssä käyvistä kaupunkilaisista maksavat kunnallisveroa keskimäärin vain 14,5 prosentin mukaan (ns. efektiivinen veroprosentti), vaikka todellinen veroprosentti on 18,50.

Jokainen voi tarkistaa oman veroprosenttinsa vuoden 2006 verotuspäätöksestä seuraavasti: Maksettavaksi määrätty kunnallisveron määrä kerrotaan sadalla ja jaetaan ”ansiotulot yhteensä” luvulla. Tämän tehtyäsi huomaat, että kunnallisverosi on (useimmiten) reippaasti alle 18,5 prosenttia”

Edustan edelleenkin (yli 13 vuotta kirjoituksestani) näkemystä, että veroja tulisi maksaa verotettavan maksukyvyn mukaan. Tarkistaisin mieluummin kuntaveroa kuin taksoja tariffeja, koska ne ovat ns. tasaveroja eli köyhä maksaa yhtä paljon kuin rikaskin. Siksi tulisi valtiovallan muuttaa kunnallisverotus progressiiviseksi ja asettaa tuloveroasteikon alaraja samalle tasolle kuin valtionverotuksessakin.

Summa summarum. Tiedustelin eilen neljältä keskituloiselta kaveriltani, mikä oli heidän lopullinen kunnallisveron prosentti vuonna 2019 Jyväskylässä.  Vastaukset vaihtelivat 16,50:sta 17,00 prosenttiin. Valtuuston päättämä prosentti oli jo tuolloin 20.

Tämä tarkoittaa sitä, että me työeläkeläiset maksamme myös kunnille suhteellisesti enemmän veroa kuin työssäkäyvät. Emmehän me saa vähentää tulonhankintaan liittyviä kustannuksia verotuksessamme, koska olemme eläkkeellä.  

Keski-Uusimaa lehti la 16.01.2021 ja Suur-Jyväskylän lehti ke 20.1.2021 Eduskunnassa poliittiset ryhmät käyvät vaalien jälkeen kauppaa vallanjaosta, kehuvat omia vahvoja puoliaan ja keskinäistä yhteistyökykyään. Hallituksen ulkopuolelle jätettäviä puolueita pyritään erilaisin tavoin kompromettoimaan eli saattamaa huonoon valoon yhteisten asioiden hoitamisessa. Yli 50 vuoden poliittisella kokemuksella väitän, että suomalainen parlamentarismi on ollut jo vuosia tiensä päässä. Todetaanhan perustuslain 1 §:ssä, että ”Valtiosääntö turvaa yksilön oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa”. Mielestäni on demokratian vastaista sekä kansalaisten oikeuksien törkeää polkemista, kun puolueet kahmiessaan valtaa muodostavat hallituksen, johon ei kelpuuteta kaikkia mitalisijalle vaaleissa yltäneitä puolueita. On kaupunkilaisjärjen vastaista se, että 4,5 %:n osuudella kansanedustajista saa hallitukseen kaksi ministeriä, mutta 38,5 %:n osuudella (77 kansanedustajaa, ps ja kok) jää ilman. Kaikille meille on tuttu sanonta: ”Kepu pettää aina”. Sanontaan voisi lisätä: ” ja demarit lähes aina”. Esimerkkeinä Antti Rinne ja ”Vappusatanen” sekä Kimmo Kiljunen ja ”taitetun indeksin osittainen muutos puoliväli-indeksiksi (Ps:n lakialoite). Lopuksi palaan otsikkoon eli herätän kysymyksen todellisesta kansalaisdemokratiasta. Se tarkoittaa sitä, että tasavaltamme hallitus valitaan, eduskuntavaalien jälkeen, kolmen tai neljän suurimman eduskuntaryhmän toimesta. Tällöin valtaa käyttävät ja vastuussa ovat ne poliittiset ryhmät, joille kansa on vaalien kautta enimmän vallan antanut. KAUKO TUUPAINEN

Keski-Uusimaa lehti 2.1.2021

Monet kirjoittajat arvostelevat nimimerkin takaa perussuomalaisten toimintaa EU:ssa. He eivät tiedosta, että persujen tunnuslause on Brysselissä: ”Nyt mennään suomalaisten etu edellä!”.

Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n elvytysrahastoa, koska se on eräänlainen negatiivinen pikavippi, jossa maksamme kuusi ja saamme takaisin kolme rahaa.

EU-maat hyväksyivät heinäkuussa elvytyspaketin, jonka mukaisesti EU ottaa markkinoilta yhteistä lainaa 750 miljardia euroa (mrde) ja jakelee sen avustuksina ja lainoina EU:n hulttiomaille sekä yrityksenä pelastaa saksalaiset ja ranskalaiset pankit.

Koskaan aiemmin ei EU ole ottanut – sääntöjensä vastaisesti – lainaa toimintaansa varten. Suomi saa elvytyspaketista 3,2 mrde ja maksaa siihen 6,6 mrde eli nettotappiomme on 3,4 mrde. Unohtaa ei pidä sitäkään, että Suomen kokonaisvastuut elvytysrahastosta ovat 13 mrde.

Unohtaa ei pidä myöskään, että Suomi on ollut viimeisen kuuden vuoden aikana nettomaksaja EU:lle 3,050 mrde eli keskimäärin 508 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaiken edellä kertomani jälkeen, joku nimimerkki vielä ihmettelee, miksi perussuomalaiset eivät hyväksy muiden puolueidean tapaan EU:n elvytyspakettia. Nyt mennään suomalaisten etu edellä! -Kake