Keski-Uusimaa lehti la 28.3.2020

Olen otettu kun Tuusulan aktiivinen eläkeläinen Jori Porspakka tarttui kynään ja otti kantaa aiempaan kirjoitukseeni (K-U 15.3) työeläkkeiden jälkeenjääneisyydestä. Kiistän kuitenkin unohtaneeni mitään. Kirjoitukseni ”punainen lanka” oli laajentaa nimimerkki Papan esille nostamia asioita.

Olen tietoinen, että EU:n määrittämän köyhyysrajan alapuolella elää tällä hetkellä yli 430 000 suomalaista.  Olen myös tietoinen, että Kimmo Kiljusen 24.3.2016 tekemän ”Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkaindeksiksi”, allekirjoitti 85 337 kansalaista. Aloite tyrmättiin kaikkien eduskuntaryhmien toimesta ensin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja myöhemmin eduskunnassa.

Otin päätöksiin kantaa julkisesti kirjoittamalla 1.12.2017 muutamissa lehdissä mm. seuraavaa: ”Tunsin myötä häpeää perussuomalaisia kohtaan, kun he yhtyivät kokoomuksen ja keskustan näkemykseen. siitä että ”Rahastojen tuotot ovat jo käytössä eläkkeiden maksussa. Jos rahastoja ryhdytään syömään nykyistä nopeammin, on edessä ennen pitkää eläkemaksujen korotus tai eläke-etuuksien pieneneminen”.

Kansanedustajat eivät tienneet, ettei työeläkerahastoja ole käytetty kertaakaan eläkkeiden maksuun, vaan pari-kolme kertaa on eläkkeiden maksuun osoitettu myös rahastojen sijoitustuottoja, joten rahastot ovat jatkaneet kasvuaan vuosikymmenestä toiseen.

Minulla on käsitys, että kaikki puolueet vastustivat Kimmo Kiljusen alullepanemaa kansalaisaloitetta siksi, kun hän oli asettunut demarien eduskuntavaaliehdokkaaksi. Politiikka on raadollista.

Edellä esittämääni ajatusta poliittisesta raadollisuudesta tukee sekin, että Kiljusen myöhemmin eli 3.9.2019 tekemää lakialoitetta tuki vain 9 kansanedustajaa, joista neljä demaria.  Ritva ”Kike” Elomaan aloite sai taakseen sentään 25 allekirjoittajaa.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen

Keski-Uusimaa-lehti su 15.3.2020

Nimimerkki Pappa otti 11.3. tämän lehden Tekstiviestit-palstalla kantaa ns. eläkeleikkurin poistamisesta. Olen nimimerkin kanssa asiasta tismalleen samaa mieltä.

Kun voimassa oleva työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962, niin sen tarkoituksena oli säilyttää eläkeläisen tulotaso tulevaisuudessa samalla tasolla kuin se oli eläkkeelle jäämishetkellä eli 40 % palkasta. Vuoden 1975 alusta prosentti korotettiin 60 %:iin eläkkeellejäämishetken palkasta. Työeläkkeet nousisivat vuosittain samalla prosentilla kuin palkatkin. Onhan työeläke tavallaan ”myöhennettyä palkkaa” samaan tapaan kuin vaikkapa S-Kaupan bonus on myöhennettyä alennusta.

Tätä autuutta kesti aina vuoteen 1977 asti, jolloin Eduskunta muutti maksuperustetta siten, että työeläkkeiden korotuksista palkkojen nousun osuus oli 50 % ja hintojen osuus samoin 50 %.  Puhuttiin ns. puoliväli-indeksistä.

Varsinainen heikennys tapahtui v. 1995, jolloin Paavo Lipposen hallitus säikähti ns. suurten ikäluokkien eläköitymistä ja muutti eläkkeiden maksuperusteita siten, että niiden korotukset perustuivat 20 % palkkojen tarkistuksiin ja 80 % hintojen nousuun. Menettely sai ns. taitetun indeksin nimen.

Tässä on Papan esille nostama suuri vääryys. Esimerkiksi vuosina 1995 – 2018 palkat nousivat 95,5 %, mutta työeläkkeet vain 48,8 % eli eläkkeiden jälkeen jääneisyys oli 46,7 prosenttiyksikköä.

Kuten Pappa totesi, työeläkerahastot ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Kun vuonna 1996 rahastojen suuruus oli 36 miljardia, niin viime vuoden lopussa rahastoissa oli 210 miljardia euroa. Rahastojen kasvu oli siis 583,3 %! Kasvu johtui lähinnä ulkomaisista sijoitustuotoista, jotka olivat viimeisen 20 vuoden aikana keskimäärin 7,5 miljardia euroa vuodessa.

Olen esittänyt kansanedustajille, että jos esimerkiksi työeläkkeiden tarkistuksiin käytettäisiin vuosittain 2,5 miljardia euroa, niin valtion, kuntien ja seurakuntien verotulot kasvaisivat lähes miljardin. Siitä huolimatta rahastot jatkaisivat kasvuaan – kansainvälisistä sijoitustuotoista johtuen – keskimäärin viisi miljardia euroa vuodessa.

Esityksestäni johtuen valtion tulot kasvaisivat ja menot pienenisivät, koska eläkeläisten lisääntynyt ostovoima kasvattaisi myös ALV-tuloja ja vähentäisi KELAn maksamia toimentulomenoja.

Eläkeläisillä ei mene Suomessa kovinkaan hyvin. Esimerkiksi 80 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä noin 300 000 ja heidän eläkkeensä on bruttona keskimäärin 1 100 euroa kuukaudessa. Kun siitä vähennetään verot, asumiskustannukset ja jokapäiväinen leipä, niin moni joutuu päivittäin miettimään ostaako ruokaa vaiko lääkkeitä.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä on kaksi lakialoitetta ns. taitetun indeksin muutokseksi. Ne ovat kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sdp) lakialoite (7/2019 vp) ja kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan (ps) lakialoite (9/2019 vp). Toivon, että tämän kirjoitukseni lukeneet eläkeläiset ottaisivat yhteyden omiin edustajiinsa Eduskunnassa ja kehottaisivat heitä tutustumaan aloitteisiin ja tekemään tarpeelliset johtopäätökset niiden suhteen.

KAUKO TUUPAINEN, eläkeläinen, talousneuvos

Keski–Uusimaa lehti su 1.3.2020

Poliittisten puolueiden ”yhteistyökumppaneina” toimivat eläkeläisjärjestöt (Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto ry, Kansallinen Senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf.) perustivat 20.5.2006 Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU ry:n.

EETU ry on rekisteröity yhdistys, jonka pitäisi edustaa noin 300 000 eläkeläistä. Yhdistys väittää, että sillä on toimivat ja vahvat yhteiskunnalliset suhteet niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Se väittää myös vahvistavansa eläkkeensaajien edunvalvontaa toimiessaan jäsenjärjestöjensä yhteistyöelimenä. Haluankin kysyä näin julkisesti, miten yhdistys on toiminut jäsentensä hyväksi?

Otanpa vain yhden esimerkin, joka koskee työeläkeläisten ”kirosanaa” taitettua indeksiä. Asia on ollut esillä Eduskunnassakin useaan otteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 22.12.2011 silloisen ministerin Paula Risikon (kok) toimesta työryhmän arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Työryhmän loppuraportti valmistui 9.1.2013. Työryhmässä EETU ry:tä edustivat järjestöpuheenjohtaja Matti Hellsten ja järjestöpuheenjohtaja Jouni Mykkänen.

Reippaan vuoden pohdiskelun jälkeen työryhmä totesi, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia. Tähän ratkaisuun eivät EETU ry:n edustajat tyytyneet, vaan he esittivät, että eläkkeiden tarkistuksessa ryhdytään käyttämään indeksiä, jossa palkkatason muutoksen paino on 30 % ja hintatason nousun paino 70 %. Lisäksi he esittivät, että indeksitarkistus tehdään kahdesti vuodessa saman mallin mukaan, joka oli käytössä vuosina 1977–1984.

Tähän EETU ry:n edustajien esitykset jäivätkin. Nyt olisi yhdistyksen syytä skarpata, sillä sosiaali– ja terveysvaliokunnan käsittelyssä on kaksikin lakialoitetta ns. taitetun indeksin muutokseksi. Ne ovat kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sdp) lakialoite 7/2019 vp ja kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan (ps) lakialoite 9/2019 vp.

Nyt olisi EETU ry:n otettava yhteys taustaryhmiinsä (kesk., vas., sdp, kok, kd ja rkp) ja vaadittava niitä toimimaan työeläkkeellä olevien kansalaisten tahdon mukaisesti.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä