Keskisuomalaisen mielipidepalstalla, pe 31.01.2020

Jyväskylän kaupungin omistaman energiayhtiön (ALVA Oy) osakkeiden myynnissä ei ole kyse pelkästään vesilaitoksesta. Yhtiön tase lähentelee tuhatta miljoonaa euroa ja sen omistuksessa on mm. kaksi suurta lämpövoimalaa (Keljon- ja Rauhanlalahti) sekä neljä öljyllä toimivaa varalämpövoimalaitosta (Kuokkala, Savela, Varikko ja Rauhanlaht)i.

Kaukolämpöverkostoa on kantakaupungin alueelle rakennettu 482 kilometriä sekä Tikkakoskelle 9,9 km ja Korpilahdelle 8 km.  Erikokoista sähköverkostoa on – maan alla – 1 342,4 km, josta 0,4 kv:n osuus on 70,6 %.

Asukkaillemme tärkeä vesilaitos ja sen verkosto on myös hinnakas, sillä onhan sitä rakennettu Jyväskylään, maalaiskuntaan ja Korpilahdelle vuosien saatossa yhteensä 2 073 km, josta puhtaan veden osuus on 866 km, jäteveden 882 km ja hulaveden 325 km.

Yksityiskohtaisempia tietoja taseesta sekä ALVA-yhtiön osakkeiden myynnistä saavat kaupunkilaiset torstaina 6.2.2020 klo 17.00 alkaen Kaupunginkirjaston Unonsalissa. Tilaisuuden alustajana toimii kaupunginjohtaja Timo Koivisto, kommentoimassa Jyväskylän suurimpien valtuustoryhmien ”kellokkaat”.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Kymen Sanomat ti 14.1.2020, Perussuomalainen-lehden Blogi pe 17.1.2020 ja Keski-Uusimaa lehti la 29.2.2020

Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki ymmärrä sitä, mitä populismi tarkoittaa. Alun alkaen ”populismi” oli vuonna 1929 syntynyt ranskalainen kirjallinen suuntaus, joka kuvasi kansanelämää realistisesti.

Populismi on kansan suosioon perustuva demokratiakäsitys, jonka vastakohta on elitistinen eli byrokraattinen demokratia, jota mm. kok, sdp ja kepu harrastavat.

Populistisen demokratian mukaisesti kansalaiset haluavat edustajikseen henkilöitä, jotka ajattelevat asioista samaan tapaan kuin he itse ajattelevat. Kansalaisilla ja perussuomalaisilla on useista asioista samankaltaiset näkemykset, mielipiteet ja kokemukset. Sen osoittaa selkeästi persujen tämänhetkinen gallup-kannatuskin.

Nykyisten vallanpitäjien (lue: hallitus) harrastama elitistinen eli byrokraattinen demokratia lähtee siitä, että he ovat tietävinään, mitä kansa haluaa. He käyttävät mielellään eri alojen asiantuntijoita ja kalliita konsultteja todistaakseen kansalaisille olevansa oikeassa.

Kun hallituksessa istuvien ministerien poliittinen kokemus on melko ohutta, he joutuvat ammentamaan tietonsa kymmeniltä erityisavustajilta ja valtiosihteereiltä. Toisaalta hyvä niinkin, muuten valtiolla menisi nykyistäkin kehnommin.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Keskisuomalainen, to 2.1.2020

Kuten Keskisuomalaisen uutisoinnista on ilmennyt, Jyväskylän kaupunki on myymässä omistamansa energiayhtiön osakkeita. Eräänä syynä on pidetty yhtiön pitkäaikaisten lainojen määrää ja niistä aiheutuvia riskejä tulevaisuudessa.

Tilanne ei kuitenkaan ole ollut kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta niin paha kuin taseiden perusteella näyttää. Siksi lyhyt katsaus menneisyyteen:

Jyväskylän Energia Oy perustettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11.1996. Perustamisen jälkeen allekirjoitettiin kauppakirja kaupungin ja yhtiön välillä 30.12.1996. Kauppakirjan mukaan kaupunki myi omistamansa energialaitoksen verkostoineen perustetulle yhtiölle 520 miljoonalla markalla (87,458 M€).

Kauppahinta hoidettiin siten, että yhtiön maksettavaksi siirrettiin kaupungin lainoja 200 Mmk (33,638 M€) ja kaupunki merkitsi liikkeelle laskemansa 320 Mmk:n (53,820 M€) debentuurilainan, jonka koroksi omistaja määräsi 7,8 %.

Myöhemmin yhtiölle pakkomyytiin kaupungin vesilaitos (Jyväskylän Vesi) räikeään150 miljoonan euron ylihintaan. Kaupunki myönsi yhtiölle saman suuruisen lainan 5,9 %:n korolla.

Toteutettujen kuntaliitosten jälkeen yhtiö joutui ostamaan myös Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden vesilaitokset huikeaan 63 miljoonan euron ylihintaan, jonka kaupunki lainotti perien jälleen korkoa 5,9 %. Sanon räikeään, koska kaupungin omien pitkäaikaisten lainojen painotettu keskikorko oli tuolloin vain 3,01 %.

Ei energiayhtiöllä mene niin huonosti kuin julkisuudessa on kerrottu. Konsernin vuoden 2018 voitto oli 9,990 M€. Sitä ennen oli omistajalle (kaupunki) maksettu korkeakorkoisen debentuurilainan korkoa 8,9 M€ ja osinkoja 4 M€.

Jos ja kun energiayhtiön 30 osakkeesta osa myydä sijoittajalle, niin ennepitkää myydään kaikki osakkeet ja tapetaan ”lypsävä lehmä”. Kun Joulupukkia ei ole, niin ostaja saattaa perustaa tyttärekseen holding-yhtiön, mikä ostaa velkarahalla osakkeet. Tämän jälkeen Holding-yhtiö fuusioidaan Alvaan ja kaupunkilaiset joutuvat maksamaan kolmannen kerran vuonna 1902 perustetun energiayhtiönsä.

Kun kaupungin myöntämä korkeakorkoinen debentuurilaina erääntyy maksettavaksi 29.12.2020, niin se kannattaa maksaa pois halpakorkoisemmalla lainalla ja säästää samalla noin 6 M€ vuodessa.

Säästö voi olla suurempikin, sillä saahan valtiokin lainaa ns. nollakorolla. Olisiko syytä pyrkiä myös konvertoimaan (muuttaa halpakorkoisemmiksi) muutkin yhtiön lainat?

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä