Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 16.5.2019

Olen ollut EU-kriittinen vuodesta 2011 alkaen, jolloin Eduskunnan päätöksellä suostuin useiden instituutioiden tilintarkastajaksi. Nämä tehtävät ”avasi silmäni” myös EU:n harrastamaan finanssipolitiikkaan, lähinnä sen tilintarkastukseen.

Vielä 2010 alussa Maarten Engwirda, hollantilainen EU:n tilintarkastuslaitoksen (ECA, European Court of Auditors) jäsen väitti, että EU:n varojen väärinkäytöksiä on lakaistu maton alle piiloon tilintarkastuslaitoksen toimesta, vaikka kyseisen instanssin kuuluisi valvoa varojen käyttöä ja paljastaa väärinkäytökset.

Myös aiempi EU:n päätilintarkastaja Marta Andreasen kertoi ”joutuneensa suunnattoman painostuksen alle, jotta hän piilottaisi totuuden EU:n varojen käytöstä”, ennen kuin komissio erotti hänet.

Viime vuosina epärehellisyys ja petokset ovat vähentyneet melkoisesti. EU:n tilintarkastustuomioistuimessa toimivan Suomen edustajan Hannu Takkulan mukaan vuonna 2017 löytyi vain 13 petosepäilyä, jotka on siirretty EU:n petostentorjuntaviraston OLAF:in jatkotutkimuksiin.

EU:n vuoden 2019 talousarvion mukaan ovat komission tekemät sitoumukset 166 miljardia euroa ja maksut 148 mrde. Maksamattomat sitoumukset jäsenmaille olivat vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan 267 mrde. Haluankin herättää kysymyksen, että kuinka EU pystyy lunastamaan komission tekemät tukipäätökset, kun jäsenmaat vaativat supistuksia maksuihinsa.

Suomi on viimeisen viiden vuoden aikana eli vv. 2013 – 2017 ollut nettomaksaja 2,470 mrde eli keskimäärin 494 me/vuosi. Jos ja kun Iso-Britannia jättäytyy pois EU:sta, vähenevät vuosittaiset tulot yli 13 mrde.

Tulevien meppien on siis syytä kiinnittää huomiota EU:n finanssipolitiikkaan, estettävä komission kaavailema jäsenmaiden yhteinen valtiovarainministeriö sekä vastustettava esityksiä jäsenmaiden omistamien yhtiöiden myynnistä. Suomen tärkein yhtiö VR on pidettävä jatkossakin valtion omistuksessa.

Pelkästään edellä kertomieni asioiden vuoksi on meidän suomalaisten syytä käydä äänestämässä tulevissa EU-vaaleissa, tuumii

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

TKeski-Uusimaa lehti la 4.5.2019 ja Keskisuomalainen su 5.5.2019

Olen eri yhteyksissä todennut, että 1,4 miljoonaa työeläkeläistä odottelee ns. taitetun indeksin muutosta eli eläkkeiden tarkistusta. Ihmettelen eduskunnan saamattomuutta asioiden hoidossa. Pari vuotta sitten ei yksikään kansanedustaja ”lotkauttanut korvaansa” asian etenemisen puolesta käsitellessään yli 80 000 kansalaisen allekirjoittamaa aloitetta.

Ovatko päättäjät tietoisia, että työeläkkeiden tarkistuksella kasvavat paitsi valtion myös kuntien ja seurakuntien verotulot? Miten niin? Minäpä kerron: Työeläkeyhtiöiden taseissa oli viime vuoden vaihteessa työssä olevien, eläkeläisten ja työnantajien maksamia sekä rahastojen sijoitustuottojen varoja 193,4 miljardia euroa.

Vuosina 1995 – 2017 on rahastojen kasvu ollut keskimäärin 7,5 miljardia euroa vuodessa.  Oletettavaa on, että kun lähivuosina korkotaso nousee, niin on turhaa spekulointia, että sijoitustuotot vähenisivät ja sen myötä rahastot tyhjenisivät.

Ehdotankin, että työeläkkeiden korotuksiin käytetään tulevina vuosina kolme miljardia euroa, josta verottajalle palautuu vuosittain noin miljardi käytettäväksi Kelan eläkkeiden tarkistuksiin tai muihin valtion tärkeisiin menoihin. Esitystäni voidaan kokeilla vaikkapa neljän vuoden ajan, jolloin asian vastustajat saavat dokumentoitua tietoa laskelmieni vahvistukseksi.

Ehdotukseni perustuu laskelmaan, jossa sijoitustuottojen korko olisi tulevaisuudessa ”vain” 3 % ja alkupääoma 193,4 miljardia euroa sekä vuosittainen sijoitustuottojen käyttö eläkkeiden maksuihin 3 miljardia euroa. Korostan, ettei veromaksajien budjettivaroja käytetä eläkkeiden korotuksiin senttiäkään, koska eläkkeiden tarkistus rahoitetaan rahastojen sijoitustuotoista.

Exel-taulukon avulla totean, että rahastojen taseiden arvo on – nostoista huolimatta – vuonna 2060 noin 425 miljardia ja vuonna 2100 noin 1 154 miljardia euroa ja rapiat päälle.

Mielestäni työeläkeyhtiöiden julkisuuteen tuomat arviot työeläkerahastojen taseiden arvon vähenemisistä eivät perustu faktoihin, vaan johtajien spekulaatioihin. Kukapa ”sitä omaa oksaansa sahaisi” – on käsitykseni mukaan heidän ajatuksenjuoksu – esittämälleni asialle.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen, talousneuvos
Jyväskylä