Keski-Uusimaa lehti ti 23.4.2019 ja Keskisuomalainen la 27.4.2019

O tempora, o mores

on kuuluisa latinankielinen ilmaisu ja tarkoittaa suomeksi ”Oi aikoja, oi tapoja”. Lausahdus pätee mielestäni hyvin vireillä olevaan hallitusneuvotteluun. SDP:n puheenjohtaja Rinne puhuu tänään yhtä ja huomenna toista koskien perussuomalaisten tuloa/menoa hallitukseen.

Olen aiemmin todennut eri yhteyksissä, että nykymuotoinen suomalainen parlamentarismi on tiensä päässä. Miksi? Siksi, että kun ollaan oppositiossa, niin vaaditaan menolisäyksiä yhteen jos toiseenkin menoerään. Kun päästään hallitukseen, niin leikataan samaisista määrärahoista.

Melkoista meininkiä on eduskuntavaalien jälkeinen hallituksen muodostaminen. SDP:n puheenjohtaja Rinne ei puheittensa mukaan kelpuuta perussuomalaisia hallitukseen, vaikka puolue sai viime vaaleissa 39 kansanedustajaa. Olisiko nyt korkea aikaa muuttaa systeemiä ja siirtyä kauan kaivattuun demokraattiseen parlamentarismiin? 

Tämä tarkoittaisi sitä, että hallitus valittaisiin samaan tapaan kuin maamme peruskunnissa ja kuntainliitoissa. Jos kuntien poliittinen vallankäyttö on pelittänyt maamme kaikissa kunnissa jo toista sataa vuotta, niin miksei se toimisi myös eduskunnassa?

Jos hallitus valittaisiin suoritettujen eduskuntavaalien tuloksen perusteella, niin maamme hallitukseen tulisi neljä demaria, kolme perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan edustajaa sekä yksi hallituksen jäsen vihreistä ja vasemmistosta. Hallituksen puheenjohtajan eli päämisterin paikka kuuluisi tässä esimerkissä demareille.

Muiden ministereiden salkkujen jako sovittaisiin voimasuhteiden perusteella. Hallituksen ulkopuolelle jäisivät vähäisen kannatuksen vaaleissa saaneet pienpuolueet.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla. ke 10.4.2019

Vaikuttaa siltä, että asiantuntijoiden käyttö Eduskunnan valiokunnissa on ylittänyt kohtuuden.

Eduskunnassa on 16 valiokuntaa ja valtiovarainvaliokunnassa lisäksi 8 jaostoa, joiden kokouksiin eritasoisia asiantuntijoita kutsutaan valiokunnan oman harkinnan mukaan.

Eniten viime vaalikaudella tuhlasi yhteisiä veroeuroja Krista Kiurun (sd) johtama sosiaali- ja terveysvaliokunta, jossa vieraili 320 asiantuntijaa.

Monet heistä kävivät näyttäytymässä valiokunnan kokouksissa useaan otteeseen. Tätä ihmettelen. Eikö ”oppi” mennyt kerralla perille, vai mistä oli kyse uudelleen kuulemisella?

Asiantuntijalausunto on syytä pyytää etukäteen kirjallisena, jolloin valiokunnan jäsen voi siihen jo ennakolta perehtyä ja esittää tarvittaessa kysymyksiä valiokunnan kokouksessa. Lisäselvityksiä voidaan pyytää kirjallisena kuulemisen jälkeenkin.

Eivät asiantuntijoiden kuulemiset ilmaisia ole. Mediassa on kerrottu, että esimerkiksi Perustuslakivaliokunnassa vieraillut Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on laskuttanut viime vaalikaudella 119 260 euroa esiintymisistään ja saman yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen 92 460 euroa.

Missä on edustajien omaehtoinen osaaminen ja tiedonhankinta, jos yksinkertaisiinkin kysymyksiin haetaan valmista vastausta asiantuntijoilta.

Olkoon esimerkkinä valiokunnan hylkäämä 84 420 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite ns. taitetusta indeksistä.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, eläkeläinen
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 4.4.2019

Demarien entinen valtuutettu Kimmo Ojala unohti kertoa (KSML 1.4.), että ollessani eduskunnassa perussuomalaiset – Timo Soinin johdolla – yrittivät saada Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan sekä ns. taitetun indeksin muutoksen että Kreikalle annettavien lainojen kasvun lopettamisen, mutta se ei kelvannut Jyrki Kataiselle (kok).

Totta on, että vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa silloisen puheenjohtajan Timo Soinin toimesta syötiin lähes kaikki persujen vaalilupaukset. Päätavoitteena hänellä oli päästä ulkoministeriksi ja siinä hän onnistuikin kapinallisten (lue: myöhemmin siniset) avulla.

Nyt uusi perussuomalaisten puoluejohto on – osin painostukseni ansiosta – ottanut nykyiseen vaaliohjelmaan sekä taitetun indeksin muutoksen että eläkeläisten verokysymyksen, ainoana puolueena.

Entisen puoluetoverini Paavo Lipposen (sdp) toimesta toteutettu ”taitettuun indeksiin” siirtyminen vuoden 1996 alusta on muodostunut kirosanaksi lähes kaikille työeläkkeellä oleville. Miksi? Siksi, että vuodesta 1996 vuoteen 2017 on ansiotasoindeksi noussut 96,2 % mutta työeläkeindeksi vain 48,8 % eli jälkeenjääneisyys on ollut parinkymmenen vuoden ajalta 47, 4 prosenttiyksikköä.

Samalla ajanjaksolla eli vuosina 1996 – 2017 ovat rahastot kasvaneet 36 miljardista eurosta 202 miljardiin euroon eli 560 %. Vaikka puolenkymmentä kertaa on rahastojen sijoitustuottoja jouduttu käyttämään työeläkkeiden maksuun. niin rahastot ovat jatkaneet kasvuaan.

”Ojalan laskuoppi” oli minun ikäpolven kansakouluvaiheen matematiikan perusopetusta. Kimmon laskelmat osoittavat, että hän on sen täysin unohtanut tai kompetenssi ei ole riittänyt laskelmien tekoon.

Eläkerahastojen tuoton osalta Kimmo osoittaa tietämyksensä rajallisuuden. Olisi demarienkin syytä suunnata huomio eläkelaitosten (lue: työeläkeläisten) sijoitusvarojen hoidon keskinkertaiseen tasoon. Totean, että eläkerahastojen reaalinen tuotto on ollut taitetun indeksin aikana vuosittain vain 4,2 prosenttia. Kun tuottoa verrataan Suomessa pelkästään suurempien pörssiyhtiöiden (25 suurinta OMXH-25) tuottoon, niin se on ollut vuodesta 1988 osinkotuottoineen yli 9 prosenttia.

Vaikuttaa siltä, että demaritkin tyytyvät eläkelaitoksen lobbaukseen, yrittämättäkään itse selvittää laskelmien taustoja. Väittiväthän eläkelaitokset jo vuosikymmenet sitten, että ”Kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään, niin rahastot tyhjenevät … ”. Nyt he kaikki ovat eläkkeellä ja rahastot jatkavat kasvuaan, kuten edellä totesin.

Maahanmuuton lisääminen ei suinkaan helpota eläkeläisten asemaa. Miksi? Siksi, että heille täytyy ensin saada töitä, jotta he pystyvät maksamaan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.  Näitä maksuja maksavat eläkeläiset, saamatta niistä verohelpotuksia. 

Pakolaiset ovat täydellisesti riippuvaisia yhteiskunnan myös eläkeläisten tuesta. YLE:n uutiset kertoivat jokin aika sitten, että maassamme piileskelee 8 000 kielteisen oleskelupäätöksen saanutta maahanmuuttajaa. Heille maksettaisiin 5 000 euroa sekä lentoliput, jos he suostuvat poistumaan maasta. Hintalappu on siis 40 miljoonaa euroa.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä