Keski-Uusimaa lehti, ma 8.10.2018 ja Suur-Jyväskylän lehti , ke 31.10.2018

 Kuten olen aiemmin useasti todennut, 1960-luvun alussa voimaan tulleen nykyisen työeläkelain tarkoitus on säilyttää eläkkeelle jääneiden työntekijöiden ostokyky. Tämä tapahtuu ns. työeläkeindeksin avulla.

Indeksi huolehtii eläkkeen ostovoiman säilymisestä, jos ja kun eläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksin avulla.

Näin ei ole kuitenkaan tehty, johtuen lähinnä taitetun indeksin voimaan tulosta v. 1996.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuonna 607 000 työeläkeläistä, joiden eläkkeen määrä oli EU:n köyhyysrajan alapuolella eli alle 1200 euroa kuukaudessa. 

Tilastossa ei ole huomioitu osa-aikaeläkkeitä eikä varhennettuja vanhuuseläkkeitä.

Työeläkkeellä olevat vaativat, mielestäni oikeutetusti, muutosta taitettuun indeksiin. Näin tehdessään heidät leimataan ahneiksi oman edun tavoittelijoiksi.

Arvostelijat ovat unohtaneet tyystin eläkkeiden jälkeenjääneisyyden palkkatuloihin verrattuna.

Olen tietoinen, ettei palkansaajia leimata ahneiksi, vaikka he vuosittain vaativat tarkistuksia toimeentuloonsa.

 Mielestäni eläkeläisille ei ole korvattu ostokyvyn heikennyksiä enää vuosiin, useiden politiikkojen lupauksista huolimatta.

Hävytöntä on entisen valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd) lupaus tarkistaa eläkkeitä 100 euroa kuukaudessa, jos demarit pärjäävät tulevissa eduskuntavaaleissa. 

 Puheenjohtaja ei muista – ministeriaikaista – päätöstään työeläkeindeksin leikkauksesta 1,4 %:sta 0,4 %:iin, josta valtio ei hyötynyt senttiäkään, mutta eläkeläiset kärsivät.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen