Keski-Uusimaa lehti, ma 23.7. ja Keskisuomalainen, su 29.7.2018

Suomen perustuslain ja Eduskunnan työjärjestyksen mukaan tulee valtioneuvoston ja ministerien nauttia eduskunnan luottamusta.

 Jos luottamusta ei ole, Tasavallan Presidentin on myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille.

Olen kesän kuluessa pohdiskellut, että eikö eduskunnan valitseman valiokunnan tarvitse nauttia eduskunnan luottamusta? 

Erityisesti olen ihmetellyt, että eikö valiokunnan puheenjohtajan tule toimia hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaisesti?

Tuntuu oudolta, jos valiokunnan jäsen vaatii esillä olevasta asiasta äänestystä ja sitä on kannatettu, niin puheenjohtaja estää äänestyksen.

Olisiko puhemiesneuvoston esitettävä eduskunnalle tilapäisen valiokunnan perustamista tutkimaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja sen puheenjohtajan toimintaa, jotta keskeneräiset asiat saadaan päätökseen ilman tarpeetonta vitkuttelua ja parlamentarismin halveksintaa?

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Keski-Uusimaan lehti su 1.7., Helsingin Sanomat ma 2.7.2018 ja ma Maaseudun Tulevaisuus 2.7.2018

Suomen Eduskunta päätti välittömästi sotiemme jälkeen vuonna 1945, että vähävaraisten ja muidenkin perheiden lapsille ryhdytään maksamaan lapsilisää. Hyvä niin. Muistelen lapsilisien olleen merkittävä taloudellinen tuki 8-lapsisen työläiskotini jokapäiväisessä elämässä.

Syystä tai toisesta on minuunkin otettu yhteyttä lapsilisien oikeudenmukaisesta maksatuksesta. On esitetty, ettei niitä maksettaisi lainkaan rikkaille, vaan vähävaraisten osuutta olisi kasvatettava nykyisestään. Komppaan ajatusta, mutta miten maksatusta tulisi muuttaa?

KELAsta saamieni tietojen mukaan maksettiin viime vuonna lapsilisää 1 063 75 lapsesta 1 366 242 612 euroa eli lähes 1,4 miljardia euroa. Olisiko eräs tapa ”oikeudenmukaistaa” maksatusta siten, että korotetaan kaikkia lapsilisiä ensin viisi prosenttia ja laitetaan ne sen jälkeen veronalaiseksi tuloksi lasten vanhemmille.

Tämä tarkoittaisi sitä, että KELAn vuosittain maksama summa nousisi 70 miljoonalla eurolla eli noin 1,470 miljardiin euroon. Verotuksen ollessa keskimäärin 25 %, sen tuotto olisi noin 370 miljoonaa euroa, jonka saisivat valtio, kunnat ja seurakunnat.

Vanhempien maksama veron määrä tietenkin vaihtelisi heidän verotettavien tulojensa mukaan. Tällöin suurituloiset olisivat mukana suomalaisten ”taloustalkoissa” eläkeläisten ja työttömien tapaan. Yhteiskunta saisi vuosittain tuloja sosiaalimenojensa katteeksi noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

On myös toivottu, että ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisän määrää (94,88 e/kk) olisi korotettava.  Maksetaanhan viidennestä ja seuraavista lapsista 172,69 e/kk. Olisiko tässä harmonisoinnin paikka?

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä