Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 31.8.2017ja Ilkka-pohjalainen lehdessä 1.9.2017

Kaupunginvaltuutettu Jorma Holmstedt (ex. ps.) kertoi eronsa syyksi, että perussuomalaisilla on vain kaksi kärkihanketta (maahanmuutto ja EU-kriittisyys). Hän antoi asiasta oman tulkintansa.

Viimeinen Perussuomalainen lehti (nro 8/2017) kertoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meren todenneen ryhmän kesäkokouksessa mm. seuraavaa. ”Kärkihankkeitamme ovat esimerkiksi suomalaisten työllisyys, oikeudenmukainen sosiaalipolitiikka ja erilaisten kansalaisia kohdanneiden epäoikeudenmukaisuuksien korjaaminen”.

Kun tähän lisätään puolueemme sääntöjen 2 pykälän mukaisesti puolueemme tarkoitus ja laatu, jotka Timo Soinin johtamat hallituksen jäsenet unohtivat, niin ollaan perinteisellä peruspersujen (lue: nykyiset perussuomalaiset) linjalla.

Olen useasti todennut, etteivät perussuomalaiset ole sen enempää poliittisesti oikealla eivätkä vasemmalla, vaan pääasiassa oikeassa. Tästä periaatteesta Timo Soinin ryhmä luopui mennessään ”herrojen kanssa marjaan” ja hyväksyessään huonon hallitussopimuksen. Tällöin unohdettiin lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, opiskelijat, pien- ja perheyrittäjät, pienipalkkaiset kunnan toimihenkilöt, virkamiehet ja työntekijät ja osin myös maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajat.

Nyt perussuomalaiset voivat nostaa em. asiat esille, ilman aiemman puoluejohdon rasitetta, joskin toistaiseksi vain oppositiosta käsin.

KAUKO TUUPAINEN

PS:n piirihallituksen jäsen

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 23.8.2017

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin muisti pätkii joko tietoisesti tai tahallisesti, kun lueskelin mediasta hänen sanomaansa KD:n puoluekokouksen yhteydessä.

Hän otti puheessaan kantaa mm. lapsilisiin, kiinteistöveroon sekä asuntovelkojen korkovähennykseen ja korosti ek-ryhmänsä toimia niiden suhteen. Viesti oli, että vain hänen ryhmänsä on puolustanut kansalaisia.

Unohtiko Essayah, että ryhmän ollessa Kataisen sixback-hallituksen jäsen, niin hallitus leikkasi lapsilisiä 8 prosenttia eli 110 miljoonaa euroa.

Samainen hallitus nostatti kiinteistöverojen alarajoja siten, että joka viides Suomen kunta joutui tekemään samoin.

Kuntien kassaan kertyikin 48 miljoonaa euroa, mutta kunnat eivät hyötyneet korotuksista sentin senttiä, sillä hallitus vähensi samana vuonna maksettavia valtionosuuksia samaisella summalla.

Vuonna 2011 saivat asuntovelalliset vähentää velkojensa korot 100 prosenttisesti, mutta kristillisten päästyä hallitukseen vuonna 2012 vähennysoikeus putosi 85 prosenttiin ja on siitä lähtien tippunut vuosittain noin viisi prosenttiyksikköä.

Herääkin kysymys, miksei KD-ryhmä vastustanut korkojen vähennysoikeutta ollessaan hallituksen jäsen?

Summa summarum. Olen usein todennut, että ”suomalainen parlamentarismi on tiensä päässä”. Miksi?

Siksi, että oppositiossa ollessaan vaaditan eri toimintoihin melkoisia menonlisäyksiä, mutta kun ollaan hallituksessa, niin samoihin toimiin kohdistuu suuret menojen leikkaukset.

Tämän kaltaista toimintaa olen kutsunut oppositiossa olevien räksytykseksi.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 12.8.2017

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla aikoo hallitus jälleen kaupata kansainvälisille toimijoille meille suomalaisille kuuluvaa kansallisomaisuuttamme. Kyse on VR:n noin 4,5 miljardin euron omaisuudesta sekä VR:n liikennetoiminnasta.

Eikö hallitus ole oppinut mitään aiemmista hölmöilyistä? VR:n yksityistäminen on ollut esille jo vuosia sitten.

Muistelen omalta eduskuntakaudeltani, kun maaliskuussa 2013 täysistunnossa otin kantaa asiaan toteamalla mm. seuraavaa: ”Haluan muistuttaa Iso-Britanniasta. Siellähän kävi niin, kun rautarouva Margaret Thatcher päätti pääministerinä privatisoida Iso-Britannian rautatieliikenteen. Ostajia toki löytyi. Ensimmäisen kaupan jälkeen tehtiin toinen kauppa ja taidettiin tehdä kaikkiaan puolenkymmentä kauppaa, ennen kuin älyttiin ottaa rautatiet jälleen Iso-Britannian hallintaan ja huostaan. Siinä vaiheessa rautateiden kunto – puhumattakaan kalustosta – meni niin huonoksi, että kunnostaminen tuli erittäin kalliiksi Iso-Britannian veronmaksajille”.

Merkittävin moka Iso-Britanniassa oli myydä rataverkko pörssiyhtiöksi, jolloin omistajia kiinnosti enemmän osinkotuotot kuin rataverkon ylläpito.

Tämän kaltainen toiminta aiheutti mm. vuoden 2000 Hatfieldin suuronnettomuuden, kun yksityinen yhtiö ei ollut tehtäviensä tasolla ja valitsi lopulta konkurssin. Yhtiön rahat eivät riittäneet rataverkon kunnon palauttamiseen.

Suosittelenkin, että Eero Heinäluoman johtama tarkastusvaliokunta perehtyy asiaan ja kutsuu kuultavakseen vaikkapa Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston johtajana toimineen Claes Nordgrenin. Hän on perehtynyt valtion monopolien yksityistämiseen mm. Ruotsin rautateiden privatisointiin.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä