Keskisuomalaisen mielipidepalstalla la 26.11.2016

Tutkimusten mukaan avantouintia on eräänä terveydenhoitomuotona harrastettu Suomessa jo 1920-luvulta asti. Toki lumihangessa kieriskelyä – varsinkin saunomisen yhteydessä – harrastettiin jo 1700-luvulla.

Suomessa on tällä hetkellä yli 120 000 avantouimaria, joista naisia on 60 % ja miehiä 40 %.

Mikä tekee avantouinnista suositun? Syitä on monia. Eräät sanovat, että uinti viileässä vedessä vaatii rohkeutta eli itsensä voittamista. Monet toteavat, ettei vesi olekaan kylmää, vaan virkistävää, mihin eräs syy on karaistuminen. Uinnin jälkeinen keventynyt olo puolestaan johtuu verenkierron lisääntymisestä.

Myös erilaiset kolotukset, niska- ja hartiakivut, stressi, reuma, migreeni, iskiaskivut sekä satunnainen huonotuulisuus ja jopa mustasukkaisuuskin jäävät avantoon. Karaistumisesta johtunee, että avantouimarit vilustavat melko harvoin

.Tietoa avantouinnin merkityksestä ihmisen terveyteen ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn on tutkittu jo reilut kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Oulun Yliopiston dosentti Pirkko Huttunen tutki avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia avantouinnin harrastajiin. Tutkimuksen yhteydessä haastateltiin satoja avantouinnin ystäviä. Heistä yli puolet koki stressinsietokykynsä parantuneen ja avantouinnin lisänneen energisyyttä.

Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta erilaisista sairauksista kärsivien on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa harrastuksen riskeistä. Etenkin sydän- ja verenpaineoireista kärsivien on syytä jutella lääkärin kanssa.

Jo nyt, ennen järvien jäätymistä, on syytä aloittaa oman terveyden vaaliminen avantouinnin avulla.

KAUKO TUUPAINEN

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke 23.11.2016

Minua ihmetyttää,mikä kumma kävely- ja pihakatuvillitys kaupungin virkamiehiin on iskenyt.  Kävely- ja pihakatuja tulee jatkuvasti lisää kaupungin ydinkeskustaan vaikeuttamaan perinteistä jalankulku- ja ajoneuvoliikennettä, kustannuksista piittaamatta.

Esimerkiksi Väinönkadun muuttaminen kävelykaduksi välillä Hannikaisenkatu-Yliopistonkatu maksaa vuosina  2017–2018 noin 2,8 miljoonaa euroa. Tälle rahalle olisi tähdellisempääkin käyttöä kaupungin menotaloudessa.

Asemakaavamuutokset tuodaan kuntalain mukaisesti valtuuston päätettäväksi, mutta ilmeisesti pihakaturatkaisut viedään virkamiesten esityksinä lautakuntien ratkaistaviksi. Vastuu ja kritiikki päätöksistä jää kuitenkin valtuutetuille, jotka ovat syyttömiä tehtyihin päätöksiin.

Olen saanut henkilökohtaista palautetta mm. Kauppakadun pihakadusta välillä Kilpisenkatu-Vaasankatu. Mikä järki on rajoittaa jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden liikkumista kyseisellä katuosuudella.

Kritiikkiä olen saanut useilta kaupunkilaisilta, yrittäjiltä, autoilijoilta ja taksimiehiltä. Erityisesti pihakatujen erilaiset betoni- ym. esteet tuottavat harmia näkövammaisille.

Onko tarkoitus tappaa yritystoiminta Kauppakadun varrelta?  Autojen pysäköintiä on rajoitettu voimakkaasti, jolloin autoilijat, taksia käyttävät vanhukset ja liikuntavammaiset jäävät paitsi yritysten palveluista.

Kävely- ja pihakatusuunnitelmat on saatettava valtuuston päätettäväksi, koska valtuutetut saavat virkamiesten esityksistä haukut, vaikka päätöksenteko tapahtuu valtuustosalin ulkopuolella.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 9.11.2016

Kuntalain muutoksesta johtuen peruskuntien taloutta ei tarkastella vuoden 2017 jälkeen  ainoastaan kunnan tilinpäätökseen kautta, vaan kaikkien kunnan toimintojen summana eli konsernitilinpäätökseen perustuen.

Jyväskylän kaupunki on ”yksityistänyt” useita toimintojaan 21 osakeyhtiöön, 32 tytäryhtiöön ja kuuteen säätiöön. Lisäksi olemme enemmistön omaavana maksumiehenä kolmessa kuntayhtymässä.

Tämä tarkoittaa sitä, että kuntalaisten valitsemilla valtuutetuilla ei ole sanansijaa yhtiöissä, elleivät ole mukana yhtiöiden hallituksissa.

Jyväskylän kaupungin talous on kohtuullisen vakaalla pohjalla ja entistä parempaan ollaan menossa. Velkaa oli viime tilinpäätöksessä ”vain” 403 miljoonaa euroa, mutta kun huomioidaan kaupunkikonsernin velan määrä 1 081 miljoonaa euroa eli 7 868 euroa jokaista kaupunkilaista kohden, on tilanne toinen.  Kun tiedostetaan taseiden ulkopuolinen korjausvelka noin 158 miljoonaa euroa, on syytä huoleen.

Kuntien talousarvioiden laadinnan perusperiaate on ollut jo vuosia se, että ensin katsotaan kuntien kaikki tulot, joihin menot sopeutetaan. Lisäksi on hyväksytty periaate, että investointeja rahoitetaan pitkäaikaisilla lainoilla. Tarvittaessa talousarvion menojen ja tulojen erotus katetaan kuntalaisilta perittävällä verolla.

Viime vuosina Jyväskylä on ryhtynyt ”apinoimaan” osakeyhtiöitä eli tulouttamaan yhtiöistään osinkoja kaupungin menojen katteeksi. Tämän vuoden budjetissa osinkojen määräksi on arvioitu 2,4 miljoonaa euroa ja ensi vuodeksi yli kolme miljoonaa euroa. Hyvä niin, muttei kuitenkaan hyvä.

Kun Jyväskylän Energia Oy maksaa omistajalleen osinkoja yhden miljoonan, niin kaupunkilaiset (asiakkaat) maksavat kaukolämmöstä, vedestä ja sähköstä yli 1,5 miljoonaa euroa, koska reilu kolmannes perittävästä taksasta ja tariffista tilitetään valtiolle erilaisina veroina. Tämä ei tee oikeutta pienituloisille, koska hintalappu yksikköhintojen osalta on sama köyhälle ja varakkaalle. Sama tasataksa on kiinteistöveron perinnässä. Tätä ei tule unohtaa talousarviosta päätettäessä. Siksi olisi reilumpaa kattaa menoja kuntaverolla osinkojen ja kiinteistöveron noston sijaan. Onhan niin, että suurituloinen maksaa myös kunnallisveroa enemmän kuin pienituloinen, joten kyse on myös solidaarisuudesta vähäväkistä kansanosaa kohtaan.

Erityisesti olen huolissani kaupungin vesijohtojen ja viemärien korjausvelasta, jota Jyväskylän Energialle on sälytetty 72 miljoonaa euroa. Olisi järkevämpää, että yhtiö saisi käyttää miljoonansa verkoston kunnostamiseen, sen sijaan, että se jakaa tuloksestaan kaupungille osinkoja.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä