Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 18.8.2016

Dosentti, teologi Tapio Lampinen otti kantaa (Ksml 15.8.) Valtiontalo-kiinteistön hankinnasta Jyväskylän kaupunkiseurakunnan käyttöön.  Mielipiteessään Hän ihmetteli sitä, että ”Luottamushenkilöt ovat eniten vastustuskannalla”. Hän nimesi allekirjoittaneen yhdeksi ärhäkkääksi vastustajaksi, kun nostin asian esille Keskisuomalaisen paperilehdessä heinäkuun lopulla.

Lampinen epäili, että kyseessä on minun ja muiden kaupunginvaltuutettujen virheiden peittely. Hänenkin pitäisi tutkia asiaa, ennekuin alkaa hutkia. Itse asiassa kaupungin kiinteistöasioiden eli julkisten rakennusten hallinnointi kuuluu kaupungin Tilapalvelulle ja sen johtokunnalle, ei siis kaupunginvaltuustolle.

Toiseksi Valtiotalon huonokuntoisuus on kaikkien valveutuneiden valtuutettujen tiedossa. Kolmanneksi on arvioitu, että rötiskön peruskorjaus maksaa 10 miljoonaa euroa, ei siis kymmeniä, kuten Lampinen tekstissään vihjailee eräiden valtuutettujen sanoneen.

Valtiontalon purku tai peruskorjaus oli tekemäni aloitteen pohjalta esillä kaupunginvaltuustossa 29.9.2014, mutta lähinnä valtuuston kokoomus-, demari- ja vasemmistoryhmä estivät aloitteen ”jatkojalostuksen” eli palautuksen äänin 47 – 20.

Olen Lampisen kanssa samaa mieltä siitä, että ”päätöksentekijä joutuu tekemään päätökset sen hetkisen parhaan tiedon valossa”, siksi lähestyin seurakunnan luottamushenkilöitä ”avoimella kirjeelläni”. Perimmäinen tarkoitukseni oli, ettei yksikään kirkkovaltuutettu voi sanoa, ettei tuntenut asiaa ja sen taustoja päätöksentekohetkellä.

Oma ehdotukseni on, kun tiedän, että kaupungin asukkaista kuuluu ev.lut. kirkkoon lähes 80 prosenttia, että seurakunnan virkamies- ja poliittinen johto ottaa yhteyden kaupungin vastaaviin henkilöihin. Miksi? Siksi, että seurakunta saattaisi pitää jatkossa niin kirkkovaltuuston kuin -neuvostonkin sekä muiden toimielinten kokoukset kaupungintalon kokoustiloissa. Onhan kyseessä lähes samojen veronmaksajien ”omistamista” tiloista.

Uskon ja toivon, että kokoustilojen vuokrista päästään yhteisymmärrykseen. Tällöin myös keskustan alueseurakunta saa tarvitsemansa tilat. Seurakunnan hallinto kyettäneen hoitamaan Vanhassa Pappilassa sekä ruutukaava-alueen vapaissa vuokratiloissa-.

KAUKO TUUPAINEN

ev.lut. srk:n jäsen

kaupunginvaltuutettu (ps)

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla su 31.7.2016

Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto tullee syksyllä käsittelemään ns. Valtiontalokiinteistön osittaista ostoa seurakunnan toimintaa varten.

Toimittuani yli 40 vuotta kirkkovaltuuston jäsenenä, nostan varoittavan sormeni pystyyn, kun istuva valtuusto pohtii miljoonien eurojen sijoittamista valtiontalorötisköön. Kokemukseen perustuen totean, ettei seurakunnan kannata harrastaa kiinteistöbisnestä. Miksi? Siksi, ettei se ole siinä ennenkään onnistunut. Yhtenä hyvänä ”huonona” esimerkkinä olkoon takavuosina tehty ”Kauppakatu 11 eli Hospitsi-kiinteistön” myynti KOASille pilkkahintaan.

Valtiontalo on rötiskö perustuksista kattoon. Yksi maamme parhaimmista asiantuntijoista, Ramboll Finland Oy, totesi lausunnossaan 2.9.2014 mm. seuraavaa: ”Rakennuksen perustukset ja runkorakenteet ovat pahasti vaurioituneet sen vieressä tehtyjen rakennustöiden yhteydessä 1970-luvun alussa. Tällöin Valtiontalon maavaraiset perustukset painuivat, rakennuksen seinät kallistuivat ulospäin ja muurattuihin seiniin sekä välipohjiin syntyi runsaasti halkeamia.

Valtiontalon perustukset painuivat lisää rakennettaessa Soneran toimistotaloa 2000-luvun alussa, minkä vuoksi juhlasalin pääty kallistui entistä enemmän ulospäin. Olemassa olleet halkeamat levenivät ja seiniin sekä välipohjiin syntyi uusia halkeamia.

Naapuritonttien rakentamistöiden yhteydessä tehdyt kaivannot ovat ulottuneet selvästi Valtiontalon perustamistason alapuolelle, minkä vuoksi löyhät maakerrokset ovat häiriintyneet, mistä on seurannut perustusten painuminen.

Rakennuksen sortumisen estämiseksi tehtiin sekä Vapaudenkadun että Kilpisenkadun suuntaisen siiven päätyihin vuonna 1973 väliaikaiseksi tarkoitetut tukirakenteet. Vaurioiden laajenemisen estämiseksi tehtiin keväällä 2003 Vapaudenkadun puoleiselle sivulle lisätuentoja.

Rakennus on ollut tyhjänä – käyttökiellosta johtuen – 1.7.2010 alkaen.”

Kaupunkiseurakunta tiedostanee, että Kiinteistöyhtiön osakkaana eli omistajana se on osaltaan vastuussa kiinteistön vuosittaisesta kunnossapidosta ja huollosta. Edellä kertomaani Ramboll Finland Oy:n lausuntoon perustuen olen vakuuttunut, että kiinteistöä joudutaan lähes vuosittain joiltakin osin ”remontoimaan” ja se ei ole halpaa hommaa.

KAUKO TUUPAINEN

Ex. kirkkovaltuutettu, eläkeläinen

Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti to 11.8. ja Keskisuomalainen su 14.8.2016

Olen aikoinaan todennut, että ”EU:ssa on eletty kuin pellossa useita vuosia”. Varojen hoito on ollut holtitonta ja korruptiota ei ole saatu loppumaan. Valvontaviranomaiset ovat salailleet talouspetoksia vuodesta toiseen ja jopa avustaneet väärinkäytösten peittelyssä.

EU:n tilintarkastaja Maarten Engwirda, hollantilainen EU:n tilintarkastuslaitoksen (ECA, European Court of Auditors) jäsen kertoi jo vuonna 2012, että EU:n varojen väärinkäytöksiä on lakaistu maton alle tilintarkastuslaitoksen toimesta, vaikka kyseisen instanssin kuuluisi valvoa varojen käyttöä ja paljastaa väärinkäytökset.

Brittilehti The Telegraph on julkistanut, että EU:n vuotuiset kirjanpidot eivät koskaan saaneet ”terveen papereita”.  Tämä johtui siitä, että EU:n entinen liikenneministeri, virolainen Siim Kallas otti yhteen ECA:n kanssa, kun tilintarkastajat käyttivät hänen mielestään liian tiukkoja standardeja tilintarkastuksissa. Kallasia syytettiinkin tilintarkastajien painostamisesta ja vaatimuksista salata ikäviä paljastuksia.

EU:n entinen päätilintarkastaja Britannian MEP Marta Andreasen erotettiin jo vuosituhannen alussa EU:n toimesta, kun hän oli tuonut julkisuuteen totuuden EU:n varojenkäytöstä.

Käsitykseni mukaan rötöstely jatkuu EU:ssa edelleenkin. Ovathan EU:n tilintarkastajat kritisoineet ja evänneet vastuuvapauksia vuosittain, mutta mitään ei ole tapahtunut. Tai tarkasti ottaen on tapahtunut. EU:n komissio on päättänyt, että tilintarkastuksia tehdään jatkossa vain viiden vuoden välein, jolloin ei tarvitse vuosittain selitellä tehtyjä mokia (lue: rötöksiä).

Suomi on ollut nettomaksaja EU:lle vv. 2010–2014 yli kolme miljardia euroa eli keskimäärin 600 miljoonaa euroa/vuosi.

Tiedustelenkin Eduskunnan asettaman tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluomalta: Mikä on EU:n tilintarkastuksen taso tällä hetkellä ja kuka valvoo Suomen valtion puolesta jäsenmaksujemme käyttöä EU:ssa? Toivon vastausta tämän lehden palstoille.

KAUKO TUUPAINEN

aiempi kansanedustaja ja

tilintarkastaja

talousneuvos

Jyväskylä