Keskisuomalaisen mielipidesivulla su 24.4.2016

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin edustajat ottivat kantaa (Ksml 20.4.) eläkeläisten kirosanaan eli taitettuun indeksiin tavalla, joka vaatii myös eläkeläisen mielipiteen.

Vaikuttaa siltä, ettei Allianssin edustajilla ole hajuakaan asiasta. He toistavat niitä mielipiteitä, joita kuuden yksityisen eläkeyhtiön johtajat ja muut eläkerahastojen “asiantuntijat” ovat julkisuuteen lausuneet.

Kuuden yksityisen eläkerahaston varallisuus oli viime vuoden lopulla yli 180 miljardia euroa, kun Suomen tasavallan talousarvio on luokkaa 54 miljardia ja rapiat päälle. Ynnää siitä!

Reipas kolme vuotta sitten Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuutusyhtiöiden asiantuntijat laskivat, että taitetun indeksin poistaminen maksaisi ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden kuluttua hintalappu olisi yli 900 miljoonaa ja vuonna 2035 jopa 2,2 miljardia euroa.

Se on toki paljon rahaa, mutta “paljon” ovat myös eläkeyhtiöiden vuosittaiset sijoitustuototkin. Esimerkiksi vuosina 2012–2014 eli kolmen vuoden aikana oli keskimääräinen tuotto 8,33 %! Sijoitustuotto huiteli noina vuosina reippaasti yli 10 miljardin euron per vuosi.

Kyllä eläkerahastojen maksukyky pysyy erinomaisena myös tulevina vuosina, sillä yhden prosentin sijoitustuotto kasvattaa rahastoja 1,8 miljardilla ja kahden prosentin tuotto jo 3,6 miljardilla eurolla per vuosi.

Tästä on helppo ynnätä, mitä suuruusluokkaa rahastot ovat vuonna 2060, vaikka osa sijoitustuotoista käytettäisiin taitetun indeksin poistamiseen.

Valtion Eläkerahaston kasvu ei ole samaa luokkaa, koska tänäkin vuonna tuloutettiin rahastosta 500 miljoonaa euroa valtion budjetin menojen katteeksi.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ke. 6.4.2016

Keski-Suomen kunnat ovat viime aikoina yksityistäneet toimintojaan melkoisesti. Vaikuttaa siltä, etteivät kaikki päätöksentekijät tiedosta mistä yksityistämisessä eli privatisoinnissa on kysymys.

Kun kunnat tai kuntayhtymät  siirtävät toimintojaan perustamilleen osakeyhtiöille, ettei kyse ole lainkaan yksityistämisestä vaan toimintojen modernisoimisesta. Näin ajattelevat ovat väärässä.

Kuntien tai kuntayhtymien valitsemat henkilöt perustettujen yhtiöiden hallituksiin eivät ole kuntalain 69 §:n tarkoittamia luottamushenkilöitä.

Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä eivät ole osakeyhtiön yhtiökokoukseen tai hallitukseen, säätiön kokoukseen tai hallitukseen, yhdistyksen kokoukseen tai hallitukseen, osuuskunnan kokoukseen tai hallitukseen nimetyt henkilöt. Sama koskee myös kunnan tytäryhteisöjä.

Melkoista porua on vastikään  pidetty Jyväskylän kaupunkilaisten laboratoriopalvelujen siirrosta Fimlab Laboratoriot Oy:lle. Lähinnä eläkeläiset ovat harmistuneet, kun niin sanotut vuoronumeropalvelut on poistettu tai  poistetaan  yksityisen yhtiön toimenpiteenä.

Meitä eläkeläisiä on kansalaisista lähes 25 % ja meillä kaikilla ei ole ajanvaraukseen tarvittavia tietokoneita eikä puhelimiakaan.

Ikävää on sekin, että me valtuutetut saamme ”pyyhkeitä” asiasta, vaikka päätökset on usein tehty muualla kuin valtuustosalissa.

Jyväskylässä vuoronumeropalvelu toimii toistaiseksi Telefoonikujan ja Keskussairaalan laboratorioissa ja Säynätsalossa tämän kuun loppuun asti.

Mitä tuumivat kaupungin ja maakunnan eläkeläiset, kun labraan pääsee vain internetin ajanvarauksen kautta? Toivottavasti heillä kaikilla on tarvittavat nettiyhteydet ja niiden käyttö hallinnassa.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen, kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä