Keskisuomalaisen mielipidepalstalla ma 29.2.2016

Sainpa muuramelaiselta demarivaltuutetulta Jani Kokolta palautetta (KSML 25.2.) juttuuni (KSML 16.2.) oppositiopuolueiden edustajien palkkioiden puolittamista. Kun luulo ei ole tiedon väärti, muutama oikaisu pariin selkeään asiavirheeseen.

On totta, että perussuomalaiset vastustavat ”rahan lappamista Kreikkaan”. Kanta ei ole muuttunut. Kreikan jatkoavustaminen ei ole istuvan hallituksen syytä, kuten Kokko väittää.

Edellinen eduskunta päätti silloisen hallituksen esityksestä jo vuonna 2012, että Kreikalle annetaan riihikuivaa rahaa 1,440 miljardia euroa. Samalla hallitus sitoutui siihen, että Suomi antaa EVM:lle (Euroopan vakausmekanismi) vaadittaessa noin 12 miljardia euroa, josta maksetaan mm. Kreikalle lisätukea hamaan tulevaisuuteen.

Suomen valtion antamia sitoumuksia ei voida muuttaa edes persujen toimesta. Eli Kokon tieto oli virheellinen, joskin – opposition edustajana – anteeksi annettava.

Ymmärtääkseni hallituksen oikeistosiiven esittämät ”pakkolait” eivät etene, jos ay-liike ja työnantajat pääsevät ns. yhteiskuntasopimukseen. Tätä toivon yli 50 vuotta erääseen SAK:n jäsenliittoon kuuluvana vapaajäsenenä.

Pakolaisten määrän voimakas kasvu ei ole myöskään perussuomalaisten vika, vaan ”syntipukit” löytyvät lähinnä Saksan ja EU:n suunnalta. Se on totta, että perussuomalaiset ovat jo vuosia esittäneet kansallisia toimenpiteitä pakolaistulvan minimoimiseksi.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että lähinnä oppositio ei ymmärrä, että hallitus joutuu jatkuvasti tekemään kipeitä leikkauksia, jotta pakolaiset voidaan ottaa suomalaisten veronmaksajien kontolle. Maahanmuuttoon panostetaan valtion budjetissa tänä vuonna 588 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2019 lisäpanostus on 1,5 miljardia euroa nykyistä enemmän.

”Punainen lankani” oli se, että suomalainen parlamentarismi on tiensä päässä. Olen edelleen samaa mieltä. Jos kunnallinen demokratia on toiminut yli 90 vuotta Muuramessa, miksi vastaava malli ei toimisi myös Suomen valtion hallinnossa.

Ryhmäkurista totean, että olen ollut yli 40 vuotta mukana Jyväskylän kunnallisessa päätöksenteossa, enkä ole koskaan alistunut ryhmäkuriin. Miksi? Siksi, että kaikki valtuutetut eivät jaksa tai ehdi selvittää päätöksen taustoja, vaan luottavat muutaman ”kellokkaan” ratkaisuihin. Toki yhteisesti sovittujen kuntavaalitavoitteiden takana tulee seisoa ja viedä niitä päätökseen.

KAUKO TUUPAINEN

Eduskunnan ex-ikäpuhemies

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla  ti 16.02.2016

Maamme parlamentarismilla ovat pitkät perinteet. Ne ajoittuvat Suomen itsenäistymisen aikaan eli vuoden 1917 lopulle. Parlamentarismissa enemmistö päättää ja vähemmistö vikisee. Näinhän se on toiminut tähän aamuun asti ja toimii taatusti jatkossakin.

Miksi minä siihen puutun? Siksi, että mielestäni nykymeno eduskunnassa on tiensä päässä.

Viime eduskuntakaudella seurasin hyvinkin läheltä eduskunnan työskentelyä, jolle antaisin kouluarvosanan kuusi. Ei voi olla oikein, että Suomen kansanlaisten valitsemien edustajien mielipiteet vaihtelevat sen mukaan, että ovatko he hallituspuolueen edustajia vaiko oppositiossa.

Muutama esimerkki.. Ensin  vasemmistoryhmien työtavoista eduskunnassa. Kun vasemmisto oli oppositiossa Matti Vanhasen hallituksen aikana ja käsittelyssä oli vuoden 2011 valtion talousarvio, niin vasemmistoryhmien kesken syntyi kilpalaulanta kuntien valtionosuuksien lisäämisestä.

Demarien esittäessä lisäystä 300 miljoonaa euroa, panivat vasurit paremmaksi ja esittivät budjettiin 731 miljoonaa euroa lisärahaa kunnille jaettavaksi. Näin sooloiltiin silloisessa oppositiossa.

Kuinkas kävikään vuoden kuluttua, kun vasemmisto pääsi hallitukseen? Valtionosuuksia leikattiin 631 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarviossa ja seuraavana vuonna leikattiin lisää 756 miljoonaa euroa!

Mielestäni vastuullisten puolueiden tulisi tiedostaa, missä kulloinkin mennään. Katteettomia esityksiä ei pitäisi tehdä, ellei niiden takana pysytä myös hallitusvastuussa.

Toinen esimerkki Keski-Suomesta, josta on valittu kymmenen kansanedustajaa.

Kaikki edustajat sitoutuivat v. 2011 yksimielisesti viemään eteenpäin eräitä maakuntahallituksen esittämiä asioita. Kun niistä äänestettiin ”Isossa salissa”, niin silloisen hallituspuolueen edustajat äänestivät vastaan.

Onko oikein, että ryhmäkuri menee demokratian edelle? Minusta ei. Miksi? Siksi, että Suomen perustuslain 2 §:n 1 momentin mukaan: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Kansaa edustaa siis eduskunnassa kansanedustaja, ei rekisteröity puolue.

Olenkin tullut kannalle, että hallituspolitiikassa tulisi siirtyä ns. kaikkien puolueiden hallituksiin, peruskuntien tapaan. Tällöin viime eduskuntavaalien perusteella 15 ministerin hallitukseen kuuluisi Suomen Keskustasta neljä ministeriä,Perussuomalaisista, Kokoomuksesta ja SDP:stä kustakin kolme ja sekä Vihreistä ja Vasemmistoliitosta, molemmista yksi ministeri.

Hallituksen puheenjohtajan eli pääministerin paikka kuuluisi suurimmalle ryhmälle eli Keskustalle. Pienet puolueet ja valitsijayhdistykset jäisivät ilman hallituspaikkaa, ellei kannatus vaaleissa olisi riittävä.

Jos ja kun nykyinen ”parlamentarismi” jatkuu, olisi tehtävä raju rakenteellinen muutos.

Kokemuksesta tiedän, kuten jo edellä totesin, etteivät opposition hyvätkään lakiesitykset mene eduskunnan täysistunnossa läpi, vaikka lähetekeskustelussa niitä kehutaan salissa – laidasta laitaan. Tämä johtuu hallituspuolueiden tiukasta ryhmäkurista.

Tarjoan oppositioon jättäytyneille  porkkanan sijasta keppiä. Kansanedustajilla on mielestäni kohtuulliset kuukausipalkkiot, joita maksattakoon vain hallituspuolueiden jäsenille. Jos ja kun jäät oppositioon, niin palkkio puolitettakoon.

Joutavasta politikoinnista ja räksytyksestä on turhaa maksaa täyttä ”liksaa”. Eiköhän puolueiden kiinnostus hallitusvastuuseen lisääntyisi?

Miksei demokraattinen päätöksenteko onnistuisi eduskunnassa, kun se onnistuu maamme peruskunnissakin? Tätä tulisi kaikkien istuvien kansanedustajien pohtia.

KAUKO TUUPAINEN

Eduskunnan ex. ikäpuhemies,

talousneuvos,

Jyväskylä