Keskisuomalainen, to 24.9.2015

Suomi liittyi EU:n jäseneksi neuvoa antavan kansanäänestyksen ja eduskunnan päätöksen jälkeen 20 vuotta sitten. Tämän jälkeen Suomi on ollut – jäsenmaksun osalta – vuosittain ns. nettomaksaja EU:lle, vuosia 1996,1997 ja 2000 lukuun ottamatta.

Viime hallituskaudella eli vv. 2011 – 2014 Suomen nettomaksut olivat 2,723 miljardia euroa eli keskimäärin 680,8 miljoonaa euroa vuosi. Yksi syy Suomen korkeisiin nettomaksuihin on EU:n maksualennusjärjestelmä. Jäsenmaksuhelpotusta saa eniten Iso-Britannia, mutta alennusta maksetaan myös Saksalle, Hollannille, Itävalalle, Ruotsille ja Tanskalle. Kaikki nämä maat ovat Suomen tavoin nettomaksajia.

Suomi maksaa tänä vuonna Iso-Britannian alennuksesta 136 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset ovat vaatineet useaan otteeseentästä maksusta alennusta Suomelle. Kokoomuksen johtama hallitus ei ole tähän suostunut.

Olisiko nyt paikka uudistaa vaatimus, kun pääministeri on vaihtunut ja perussuomalaiset ovat hallituksessa?

KAUKO TUUPAINEN

eduskunnan tilintarkastaja (ps)

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 23.9.2015

Lomaraha tunnettiin aiemmin nimellä lomaltapaluuraha ja se otettiin käyttöön osana palkanansaitsijan palkkaa, jotta työntekijä palaisi lomaltaan takaisin saman työnantajan palvelukseen. Nyt työtilanne on aivan toinen ja työntekijät palaavat taatusti loman jälkeen entisiin työtehtäviin. Lomarahasta on tullut melkoinen kiista liittotasolla ja EK sekä maamme hallitus ovat vaatineet sen puolittamista.

Jotta lomarahakiista voitaisiin poistaa kertarysäyksellä, esitän seuraavan kaltaista menettelyä. Jos lomarahan suuruus on vaikkapa 1 200 euroa, niin se jaetaan kahdellatoista (12) ja saatu jakojäännös lisätään työntekijän kuukausittain maksettavaan palkkaan. Tällöin vuosiansio ja lopullinen verotus säilyvät muuttumattomina. Jatkossa nykyisen kaltainen lomaraha poistuisi. Menettely tekisi oikeutta nykyisille työntekijöille. Uusille työntekijöille vanhaa ”lomarahaetuutta” ei maksettaisi, jolloin päästäisiin hallituksen ehdottamiin säästöihin.

KAUKO TUUPAINEN

ex. kansanedustaja

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalainen, ke 17.6.2015

Jyväskylän Eläkkeensaajat ry:n puheenjohtaja, talousneuvos Matti Ojala otti tällä palstalla 13.6. kantaa nykyhallituksen toimiin otsikolla ”Eriarvoistaminen lisääntyy”. Teksti oli sisällöltään täyttä asiaa, joskin sen julkistaminen olisi pitänyt tapahtua jo neljä vuotta sitten.

Arvostan Ojalaa paitsi eläkeläisten etujen ajajana myös julkistaloutta ymmärtävänä eläkeläisenä, mutta räikeää puoluepolitikointia tulisi hänenkin välttää. Kaikki Ojalan luettelemat eläkeläisten etuja kaventavat asiat olisi voitu poistaa tai ainakin laittaa vireille jo edellisen hallituksen aikana, mutta näin ei suinkaan tapahtunut. Päinvastoin. Hallitus ajoi Suomen lähes konkurssin partaalle eduskunnan silloisen enemmistön tukemana.

Hallitus otti uutta nettovelkaa toimikautenaan 20 miljardia euroa eli keskimäärin 5 miljardia vuodessa. Lisäksi edellinen hallitus teki EU:n, EVM:n ja IMF:n kautta sitoumuksia mm. Kreikan lainoista kuuden miljardin verran, jotka lankeavat maksuun, jos Kreikka ei huolehdi omista velvoitteistaan. Hallitus ei myöskään lotkauttanut korviaan perussuomalaisten esityksille vaatia huojennusta EU:n jäsenmaksuihin Iso-Britannian tapaan. Suomen nettomaksut EU:lle olivat vv. 2011–2013 yhteensä 1,914 miljardia ja viime vuonna syyskuun loppuun mennessä 1,1 miljardia euroa eli neljän viime vuoden aikana yhteensä kolme miljardia euroa. Tällä rahalla olisi voitu korjata myös eläkeläisten ja vanhusten elinehtoja.

Edellisen hallituksen toimet ovat aiheuttaneet sen, että Suomi on koko ajan ollut ”vekselivetoinen”, josta johtuu, että velkamme tullee olemaan tämän vuoden lopulla 102 miljardia euroa eli 19 245 euroa per jokainen suomalainen. Kaikki ymmärrämme, että jos istuva hallitus haluaa laittaa maan talouden kuntoon, niin se vaatii pääministeri Sipilän mukaan ikäviä päätöksiä, jotta emme joutuisi sille kuuluisalle ”Kreikan tielle”.

Olen ymmärtänyt, että hallitusohjelmaa voidaan tarkistaa kuluvan hallituskauden aikana, jolloin otettaneen esille myös eläkkeellä olevien kansalaisten etujärjestöjen esittämät asiat sekä palata verotuksen oikeudenmukaisuuteen.

Toivottavasti myös Jyväskylän valtuutetut huomioivat tulevan syksyn budjettikokouksessa eläkeläiset ja vanhukset paremmin kuin mihin viime vuosina on päädytty.

KAUKO TUUPAINEN

eläkeläinen,

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylän Kuokkalasta

Keskisuomalainen, ke 11.3.2015

Kreikan johdossa on tällä hetkellä todellisia politiikan pelureita, jotka lupaavat kansalaisilleen laittaa maan talousasiat kuntoon, tekemättä mitään konkreettista asian eteen. Suomen valtiovarainministeriön tiedon mukaan (YLE 11.2.2015) Kreikalla on velkaa 316 miljardia euroa. Velan määrä on huikeat 180 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vertailun vuoksi totean, että Suomen velka on noin 60 % BKT:sta.

Jos ja kun Kreikan velan määrää konkretisoidaan, niin Järvenpään kaupungin talous hoituisi 1 050 vuotta ja Jyväskylän kaupungin talous 315 eteenpäin. Velalla saataisiin 1 580 000 kappaletta 200.000 euron hintaisia asuntoja tai kesämökkejä. Myös autokauppa elpyisi, sillä velalla saisi esimerkiksi suosittuja Nissan Qashgai autoja 13 700 000 kappaletta.

Karu totuus on, ettei Kreikka koskaan selviä veloistaan, vaikka EU:n edustajat ovat asiasta toista mieltä. Velkojen lyhennyksiä on lykätty ja tällä hetkellä velkojen maturiteetti eli takaisinmaksuaika on 32,5 vuotta ja tietojeni mukaan myös lainojen korot pääomitetaan. Suomen Kreikkavastuut ovat 7,1 miljardia euroa, jotka ovat muodostuneet lähinnä Jyrki Kataisen (kok) hallituksen toimesta. Aika näyttää, milloin takaukset lankeavat maksuun.

Keväällä selviää millainen maamme uusi hallitus on koostumukseltaan. Toivoa sopii, että ”uudet luudat” lakaisevat jatkossa niin, että hallituksesta löytyy todellista vastuuta maamme talouden vakauttamiseen ja sen myötä myös elinkeinoelämän elvyttämiseen. Otettamme Euroopan Unioniin on myös syytä tiukentaa, jotta nettomaksumme EU:lle pysyvät kohtuuden rajoissa.

KAUKO TUUPAINEN

Kansanedustaja (ps)

valtiovarainbaliokunnan jäsen

Jyväskylä

Keskisuomalainen, la 19.9.2015

Suomalainen parlamentarismi on mielestäni tiensä päässä. Kun nykysysteemissä hallitus vaihtuu oppositioksi, niin ”vastuu” vaihtuu räksytykseksi. Yhteiskuntarauha järkkyy jatkuvasti eri syistä. Kokonaisvaltaista vastuuta ei näytä kantavan kukaan, vaan eritasoinen politikointi ja kinastelu jatkuvat vuodesta toiseen.

Pääministerin johtama puhemiestrio ei päässyt sopuun ay-väen kanssa ns. yhteiskuntasopimuksesta, vaan vastapuoli ”veti herneet neniin” ja päätti näyttää mahtinsa puolueiden johdolle ja Suomen kansalle. Ei pojat homma näin pelitä.

Yli 40 vuotta kunnallispolitiikassa mukana olleena, olen pohdiskellut, että myös valtiopolitiikassa tulisi siirtyä ns. kaikkien puolueiden hallituksiin. Tasavallan hallituksessa tulisi olla lähes kaikkien eduskuntaan valittujen puolueiden edustus suhteellisuuden mukaan.

Tällöin viime vaalien perusteella 15 ministerin hallitukseen tulisi Suomen Keskustasta neljä ministeriä, Perussuomalaisista, Kokoomuksesta ja SDP:stä, kustakin kolme sekä Vihreistä ja Vasemmistoliitosta, molemmista 1 ministeri. Hallituksen puheenjohtajan eli pääministerin paikka kuuluisi tässä esimerkissä suurimmalle ryhmälle eli Keskustalle. Muiden ministeripaikkojen jako tapahtuisi sopimuksen mukaan. Hallituksen ulkopuolelle jäisivät vain vähäisen kannatuksen saaneet pienpuolueet ja valitsijayhdistykset.

Jos Suomen kunnat pärjäävät ilman nykyisenkaltaista parlamentarismiakin, niin miksei eduskuntakin. Enemmistö löytyy aina ja kun nykyistä hallitusohjelmaa vastaavat sopimukset syntyvät peruskunnissa niin miksei eduskunnassakin.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalainen, la 12.9.2015

Edustan näkemystä, että poliitikkojen, etenkin kansanedustajien on vastattava puheistaan, mielipiteistään ja kirjoituksistaan. Vasemmiston ja demarien edustajat ovat kieltäytyneet tästä, kun eivät ottaneet vastaan perussuomalaisen toimitsijan, Matti Putkosen keskustelukutsua.

Ymmärtääkseni – julkisuudessa syyllistetty – Olli Immonen olisi selventänyt kutsutuille, mitä hän on tarkoittanut räväköillä mielipiteillään. Toverit vaativat puheenjohtaja Timo Soinia vastuuseen Immosen kirjoittelusta. Eihän se näin mene, vaan poliitikko Immonen vastaa itse omista mielipiteistään, ei Soini.

Jokin aika sitten syyllistyi erään oikeistopuolueen toimihenkilö raakaan ja väkivaltaiseen tappoon. Ei tuolloin kukaan vaatinut kyseisen puolueen puheenjohtajan päätä vadille, vaan tappaja itse joutuu vastaamaan teostaan. Näin tapahtukoon myös Immosen osalta.

Sanomattakin on selvää, ettei Timo Soini hyväksy rasismia, eikä myöskään hänen johtamansa puolue. Olli Immonen syyllistyi mielipidekirjoituksessaan räikeään ylilyöntiin, jota en voi puolustella. Hän haluaa kuitenkin kantaa vastuun kirjoituksestaan ja selventää sitä arvostelijoilleen. Näitä ei kuitenkaan Putkosen kutsu kiinnosta, vaan revittely näyttää jatkuvan.

KAUKO TUUPAINEN

PS:n rivijäsen

Jyväskylä

Keskisuomalainen, su 23.8.2015 ja Keski-Uusimaa-lehti ma 24.8.2015

”Älä tee kuten minä teen, vaan tee kuten minä sanon”, on tuttu sanonta jo vuosien takaa. Sen sijaa miesten ja naisten tasa-arvosta annettu laki (609/1986) ei ole kovinkaan tuttu lain säätäneelle instituutiolle eli eduskunnalle. Miksi? Siksi, että lakia noudatetaan erittäin tarkasti kunnissa ja kuntayhtymissä sekä niiden toimintaan tiukasti liittyvissä yhtiöissä, mutta eduskunnassa ei laista piitata lainkaan.

Asian tekee mielenkiitoiseksi sekin, että nimenomaan kansanedustajat vaativat lakiin maininnan, jossa vaadittiin, että: ”Tasa-arvolain mukaan tulee valtion ja kunnan asettamissa toimielimissä, lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja olla naisia ja miehiä molempia vähintään 40 prosenttia”.

Istuva eduskunta on valinnut kokouksessaan 9.6.2015 mm. Kansaneläkelaitoksen (Kela) valtuustoon 12 jäsentä, joista vain kolme on miehiä, Suomen Pankin pankkivaltuustoon yhdeksän jäsentä, joista vain kaksi on naisia, Ylen hallintoneuvostoon 21 jäsentä, joista vain seitsemän on naisia sekä eduskunnan kirjaston hallitukseen yhdeksän jäsentä, joista vain kolme on naisia.

Eduskunta on nimennyt 16 valiokuntaa ja valtiovarainvaliokunta 8 jaosoa, joista hyvin monessa valinnassa ei tasa-arvolaki ole toteutunut.

Ilmeisesti eduskunta ei piittaa omasta ohjeistuksestaan eli säätämästään laista, vaan toteaa, ”Älä tee kuten minä teen, vaan tee kuten minä sanon”.

Kyselin asiaa Suomen tasavallan tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkiseltä, joka antamassaan lausunnossa toteaa, että tasa-arvolain mukaan tasa-arvovaltuutetun tietojensaantioikeutta ei sovelleta eduskunnan toimintaan, joka liittyy kansanedustajan edustajatoimen hoitamiseen. Tämän lisäksi tasa-arvolaki rajoittaa myös tasa-arvovaltuutetun oikeutta viedä asioita yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Hän ei voi myöskään pyytää asiasta selvitystä eduskunnalta.

Haluankin kysyä näin julkisesti, eikö eduskunnan tulisi täydentää tasa-arvolain 2 pykälää siten, että siinä selkeästi todetaan, ettei lakia sovelleta eduskunnan asettamien toimielinten vaaliin.

Kauko Tuupainen

eduskunnan tilintarkastaja

Keskisuomalainen, la 15.8.2015

On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka viime eduskuntakaudella hallituksessa olevien puolueiden edustajat käyttäytyvät oppositiosta käsin. Aiemmin morkattiin perussuomalaisia siitä, etteivät he menneet hallitukseen ja syytettiin vastuun pakoilusta. Nyt kun persut ovat siellä, niin kritiikkiä riittää.

En tule koskaan syyttämään demareita siitä, ”etteivät he halunneet kantaa vastuuta”, kun eivät menneet Sipilän johtamaan hallitukseen. Samalla toivon, etteivät demarit osoittelisi sormellaan ainoastaan persuja, jotka joutuvat tekemään hallituksessa ikäviäkin päätöksiä edellisen hallituksen kurjistamispolitiikan johdosta.

Totuushan on, että koko viime eduskuntakauden ajan Suomen talous oli ”vekselivetoista”, sillä kasvoihan Suomen nettovelka neljän vuoden aikana 20 miljardia euroa eli keskimäärin viisi miljardia vuosi. Tämän vuoden lopussa velkaa piti tuleman – budjettikirjan mukaan – 102 miljardia euroa, mutta näyttää siltä, ettei se riitä alati pahenevassa työttömyystilanteessa ja erityisesti menojen osalta alimitoitetun vuoden 2015 budjetin johdosta.

Tämän tiedostaen istuva hallitus joutuu pitämään talouden nyörit tiukalla eli jatkamaan edellisen hallituksen kurjistamispolitiikkaa mm. eläkeläisten indeksitarkistusten ja nettovelan kasvun osalta. Porvaripuolueet (kokoomus ja keskusta) pitivät hallitusneuvotteluissa tiukasti kiinni edellisen hallituksen linjasta, jolloin perussuomalaiset joutuivat antamaan periksi useista vaatimuksistaan, päästäkseen hallitukseen.

Olen ymmärtänyt periksi annon ja hallituksen menon siten, että jos persut eivät olisi hallituksessa, niin puolueen paikan olisivat saaneet demarit, vasemmisto, vihreät ja rkp tai ainakin enemmistö heistä, joiden voimalla olisi päädytty samaan lopputulemaan kuin istuva hallituskin.

Ikävintä edellä kertomassani on se, että myös Suomen kunnat – Jyväskylä mukaan lukien – tulevat kärsimään valtion huonosta taloustilanteesta. Tämä tullee näkymään kaupungin ensi vuoden talousarviossa, jota virkamiehet parhaillaan valmistelevat.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalainen, to 28.5.2015

Kaikkien Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsenten on otettava jatkossa entistä enemmän vastuuta myös perusturvalautakunnan toimialaan liittyvistä asioista.

Referoin viime valtuustossa työsuojeluvaltuutettu Sami Haapakosken Keskisuomalaisessa 17.5.2015 julkaistua asiallista kirjoitusta kaupungin kotihoidon henkilöstön puolesta.

Ymmärtääkseni sanoma meni perille yhtä valtuutettua lukuun ottamatta.

Puheenvuoroni ydin oli siinä, että kaupunginvaltuuston tulisi jatkossa lisärahoittaa perusturvalautakunnan resursseja. Valtuutettujen on syytä ajatella vaikkapa omia ikääntyneitä omaisiaan ja tulevaisuudessa myös itseään eli miettiä, miten haluatte vanhuutenne elää.

Keskisuomalainen uutisoi alkuviikosta, että perusturvalautakunta päätti yksimielisesti lopettaa Kuokkalan terveysaseman laboratorionäytteenoton. En sano, että päätös oli tyhmä, mutta kyllä se harkitsematon oli.

Miksi? Siksi, ettei lautakunnassa tiedosteta sitä, että Kuokkalassa asuu lähes 18.000 asukasta eli yhtä paljon kuin Huhtasuolla, Halssilassa ja Säynätsalossa yhteensä.

Lisäksi Kuokkalaan valmistuu uusia asuntoja mm. Tanhukaareen ja Äijälänjoen maastoon.

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittämisraportissa (8.5.2015) todetaan, että ”Keskustan ja Kuokkalan terveysasemista luopuminen luo väestöpainetta Kyllön ja uuden sairaalan terveysasemille. Kuokkalan väestö ohjataan Kyllöön.” Mikä mahtaa olla tämän ratkaisun järki?

Jokaisen kaupunginvaltuutetun tulee ottaa vastuuta edellä esittämistäni asioista. Kyllön sairaalan uudisrakentaminen tulee varmasti hintoihinsa, kun tähän lisätään uuden sairaalan vuoksi tarvittavat Kyllönmäen katujen saneeraukset ja paikoitusalueen laajentaminen.

Turhaa ja kallista uudisrakentamista tulisi välttää, koska Kuokkalassa ovat toimivat tilatjo valmiina. Maalaisjärjen käyttö ei ole pahitteksi Jyväskylä nimisessä kaupungissakaan.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylän Kuokkala