Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 15.10.2014 ja Keski-Uusimaalehden Puheenvuoropalstalla 17.10.2014

Kun olen saanut viime vuodet seurata – hyvinkin läheltä – istuvan hallituksen toimia, täytyy myöntää, että lyhytjänteisiä yrityksiä on sillä ollut aivan riittävästi. Valtion velkaantumista ei ole kyetty pysäyttämään. Velkaa oli valtiolla hallituskauden alussa 75,1 miljardia, kun sen määrä oli tämän vuoden elokuun lopussa 94,5 miljardia. Velka on kasvanut vajaa neljän vuoden aikana 19,4 miljardia euroa eli 26 prosenttia. Tulevaisuuskaan ei näytä hyvältä, sillä velan määrää noussee 102 miljardiin euroon vuoden 2015 lopulla.

Hallituksen toimenpiteet ensi vuoden talousarvion tasapainottamiseksi eivät saa kansan enemmistöä taakseen, oppositiosta puhumattakaan. Eläkeläisiä on ”lyöty korville” jo vuodesta 1977 alkaen, jolloin eläketulo leikkaantui puoliväli-indeksiin siirryttäessä. Toisen kerran ”tuli turpiin” vuonna 1996, jolloin siirryttiin ns. taitettuun indeksiin, jonka piti olla vain väliaikainen heikennys. Toisin kuitenkin on käynyt. Ennen viimeisiä eduskuntavaaleja lähes kaikki muut puolueet paitsi kokoomus ja rkp halusivat poistaa taitetun indeksin. Mutta kuinkas kävikään? Perussuomalisten esitys kaatui Eduskunnan äänestyksissä myös demarien ja vasemmiston vastustukseen.

Viimeisin eläkeläisiin kohdistunut heikennys oli eläkeindeksin leikkaus. 1,5 prosentin sijaan eläkkeitä korotetaan vain 0,4 prosentilla. Yksityiset eläkeyhtiöt säästävät toimenpiteestä johtuen eläkemaksujaan yli 270 miljoonaa euroa.

Puhetta on myös aiheuttanut hallituksen lapsilisiin kohdistunut 8 prosentin leikkaus, jossa hallitus säästää 110 miljoonaa euroa. Leikkaus kompensoidaan pieni – ja keskituloisille lapsiperheille myöntämällä heille verohelpotuksia kuntien- ja valtionverotuksessa. Ilmeisesti hallitus ei tiedostanut, että kunnat menettävät toimenpiteen johdosta verotulojaan 38 miljoonaa, seurakunnat 2 miljoonaa, Kela 3 miljoonaa ja itse valtiokin 28 miljoonaa. Eli eri instituutioiden verotulojen menetykset ovat 70 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään verohallinnolle aiheutuvat parin- kolmen miljoonan euron ylimääräiset tietohallinnon ohjelmointikulut ja monet byrokratian kustannukset, huomataan, että metsään mentiin.

Hallitus päätti suuressa viisaudessaan nostaa kuntien perimien kiinteistöverojen alarajoja. Tästä aiheutuu, että joka viides kunnanvaltuusto joutuu tekemään korotuspäätöksen, jonka avulla kuntien kassaan kilahtaa 48 miljoonaa euroa. Pesää rahoista ei kuitenkaan kunnille muodostu, koska valtio nappaa rahat itselleen, vähentämällä samaisten kuntien valtionosuuksia 48 miljoonalla eurolla.

Eli suo siellä – vetelä täällä, tuumii

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja ja

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

Jyväkylä

Keski-Uusimaa lehden Puheenvuoropalstalla 23.9.2014

Pahalta näyttää ainakin paperilla Suomen hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi. Budjetin loppusumma (53,705 miljardia euroa) on hieman pienentynyt tämän vuoden talousarviosta. Budjetin ulkoinen koko on sen sijaan paisunut 1 070 sivuiseksi. Paksuutta teoksella on 53 mm.

Talousarviosta keskusteltiin viime viikolla kolmena päivinä aamusta iltaan ja vääntö vähentyneistä määrärahoista siirtyy eduskunnan 16 valiokuntaan ja valtiovarainvaliokunnan kahdeksaan jaostoon ennen isoon saliin palautumista.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) on kertonut että lainaa otetaan ensi vuonna kolme miljardia vähemmän kuin tänä vuonna. Totuus kuitenkin on, että uutta lainaa otetaan (emissiotappiot mukaan lukien) 16,694 miljardia eli 1,1 miljardia vähemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Sen sijaan vanhojen lainojen kuoletuksiin, lyhennyksiin ja mahdollisiin pääomatappioihin varataan 12,226 miljardia euroa, mikä on 1,563 miljardia enemmän kuin tänä vuonna.

Ensi vuoden talousarvion mukaan valtion velka noussee 102 miljardiin euroon eli on lähes 19 000 euroa jokaista suomalaista kohden. Voimakas velkaantuminen vaarantaa luottoluokittelijoiden mukaan Suomen pysymisen AAA-luokassa. Toisaalta maamme työntekijät ovat maksaneet Suomen yksityisille eläkelaitoksille yhdessä työnantajien kanssa eläkemaksuja, joiden tasearvo on 170 miljardia euroa. Eli kun Suomen kansalaisilla on velkaa, heillä on myös säästöjä. Olenkin esittänyt Eduskunnassa, että laskentatapaa olisi syytä muuttaa siten, että eläkeyhtiöiden rahastot olisivat mukana luottoluokituksessa.

• * * * *

Fennovoiman merkittävä osakas on venäläinen Rusatom Overseas, jonka omistaa Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom. Viime viikolla ilmestynyt Karjalan Kuvalehti otsikoi sivuillaan ”Poliittinen hyökkäys Fortumia vastaan Venäjällä on alkanut”. Lehti toteaa sivuillaan, että ”Kun Putin on keskittänyt kaikki muut merkittävät alat omille holding-yhtiöille, miksi tärkeä sähköala jätettäisiin vierasmaalaisen haltuun? Venäjän sähköreformia sanotaan onnistuneeksi. Mitä paremmin sähköreformi onnistuu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä Putin kansallistaa myös Fortumin osuuden. Menestyksellä on siten huono ennuste”, kertoo Karjalan kuvalehti.

Haluankin herätellä kysymyksen, onko venäläisomisteinen yhtiö suomalaisille energiayhtiöille paras mahdollinen kumppani? Eli haluaako vieras toimia in bona fide? Lopuksi ”Jokerikysymys”: Tarvitaanko Suomessa lisää ydinvoimaloiden rakentamista?

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)

v