Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 5.3.2014

Kauan sitten, 19.5.2003 tein valtuustoaloitteen, että Jyväskylä tutkisi mahdollisuuksia hakeutua ns. pormestarimallin kokeilukaupungiksi. Kirjoitin  (Ksml 18.2.2010), että kansanvaalilla valittu pormestari olisi suoraan poliittisessa vastuussa kaupunkilaisille, kun esimerkiksi kaupunginjohtajalla on vain virkavastuu. Pormestarista tulisi samalla kaupunkilaisten ykkösedustaja kaupungin hallinnossa.

Pormestarilla olisi oikeus ja velvollisuus saattaa julkiseen keskusteluun asiakysymyksiä ja tuottaa niihin erilaisia vaihtoehtoja. Nykykulttuurissa kaupunginhallituksen valmisteluun tulevat asiat vain virkamiesjohdon kautta, jolloin “epämukavat” asiat saattavat maata johdon pöytälaatikossa pitkiäkin aikoja.

Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa kahdesti. Ensimmäisellä kerralla (1.3.2004) valtuusto totesi asian olevan yhä “keskushallinnon valmistelussa”. Myöhemmin (14.3.2005) valtuusto totesi, vuonna 2004 päättäneensä kaupungin hallinnon uudistamisesta, joten ”aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin”.

Aiemmat paikalliset demarikellokkaat vastustivat aloitetta toteamalla, että jos kaupunkilaiset saavat valita pormestarin, niin valituksi tulee joku turhanpäiväinen julkkis, jolloin mennään ojasta allikkoon.  Ei nähty metsää puilta.

Ideani oli tuolloin ja on vieläkin, että valtuustoryhmät asettavat oman ehdokkaansa pormestariksi.  Tämän jälkeen valtuusto asettaa heistä esimerkiksi kolme eniten ääniä saanutta ehdokkaiksi, joista kaupunkilaiset valitsevat oman suosikkinsa pormestariksi. Pormestarin toimikausi olisi rajallinen, 5-7 vuotta, jonka jälkeen vakanssi olisi katkolla. 

Kansanvaali ei olisi mikään uusi menettely Suomessa, sillä onhan Tasavallan Presidenttikin valittu tehtäväänsä kansalaisten toimesta ja seurakuntien kirkkoherrat jo vuosikymmenet. Jo mainitussa kirjoituksessani nelisen vuotta sitten arvelin, että sopiva ajankohta Jyväskylässä voisi olla ”Markku Anderssonin eläkkeelle jäämisajankohta eli 3- 4 vuoden kuluttua”.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keski-Uusimaan lehden lukijan kynästä 02.03.2014

Järvenpääläinen VT Sampsa Saralehto kirjoittelee tällä palstalla aktiivisesti asiallisia ”Puheenvuoroja”. Jokin viikko sitten hän otti kantaa minunkin mielipiteeseeni ja totesi jotain tähän tapaan: ”Turha on puskista huudella, kun perussuomalaisille ei kelvannut hallitusvastuu”.

Asia oli viimeksi esillä viime viikon Eduskunnan kyselytunnilla, jolloin PS:n puheenjohtaja Timo Soini kertoi syyn hallituksesta poisjäämiseen. Syynä oli selkeä näkemys, jonka mukaisesti ”Eteläisen Euroopan `hulttiomaiden` tukemiselle pitää laittaa stoppi”. Pääministeriehdokas Jyrki Katainen ilmoitti tuolloin, että ”saatte äänestää hallituksessa kahdesti tukipäätöstä vastaan, mutta sen jälkeen on pysyttävä yhteisrintamassa”.

Perussuomalaisille on aina kuulunut vaalilupauksista kiinnipitäminen ja kun takkia ei haluttu kääntää – vasemmiston tapaan – jäimme pois hallitusneuvotteluista. Kansa on tämän hyväksynyt, koska olemme edelleen gallupeissa kolmen suurimman puolueen joukossa.

Viime viikolla Saralehto otti kantaa valtion ja kuntien yhtiöiden hallintoon. Olen tässä asiassa hänen kanssaan samaa mieltä.  Valtiohallinnon yhtiöistä minulla ei ole kokemusta, mutta kuntien yhtiöistä sitäkin enemmän.

Toimin takavuosina vasta perustetun Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana yhden vaalikauden. Hallitukseen kuului tuolloin seitsemän omistajan (kaupunki) edustajaa ja neljä vuokralaisten edustajaa.

Nelivuotiskauden jälkeen minut valittiin toisen vastaperustetun Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi, johon myös kuului myös 11 jäsentä. Totesin jo tuolloin, että tulosvastuullisen osakeyhtiön hallitus ei ole mikään valtuuston alainen lautakunta eli jäseniä hallituksissa on puolet liikaa. Olen edelleenkin samaa mieltä.  Miksi? Siksi, että useimmilta jäseniltä puuttuu kompetenssi toimia hallituksen vastuullisena jäsenenä.

On valitettavaa, että kunnallisten yhtiöiden hallituksiin valitaan henkilöitä, jotka ovat jääneet rannalle, kun kansa on valinnut valtuuston jäsenet. Tämä ei saa ollaan mikään valintaperuste, mutta tähän ovat varsinkin ns. vanhat puolueet syyllistyneet. Jouduin aikoinaan ojentamaan hallituksen jäseniä mm. siitä, että mitä hallituksessa puhutaan ja päätetään, niin niitä ei teillä ja turuilla kerrota.

Kotikyläni – Jyväskylän kaupungin konserniin kuuluu tällä hetkellä 23 osakeyhtiötä, 30 tytäryhtiötä ja 6 säätiötä eli yhteensä 59 yhteisöä. Se, että ovatko henkilövalinnat näiden yhteisöjen hallintoon aina onnistuneet, siitä ollaan eri mieltä. Pahinta minusta on se, että kansalaisten valitsema valtuusto on ulkona kaikesta yhtiöitä koskevasta päätöksenteosta, ellei joku valtuutettu ole päässyt hallitustyöhön mukaan.

 KAUKO TUUPAINEN

Järvenpäässä osin asuva jyväskyläläinen kansanedustaja ja

valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)