Mietteitäni hallituksen talouspolitiikasta

Suur-Jyväskylän lehti, ke 27.11.2013

Istuvan sateenkaarihallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut.  Talouspolitiikan kulmakivet: velkaantumisen taittaminen, työllisyysasteen nosto kontra työttömyyden lasku, eivät näillä näkymillä tule onnistumaan.

Veropolitiikan osalta totean, että hallituksen esitys alentaa voimassa olevaa yhteisverokantaa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin, on valtion kassan kannalta merkittävä virheratkaisu. Yhteisöverokannan alentaminen koskee osakeyhtiöiden lisäksi myös muita yhteisöjä kuten osuuskuntia. Tällöin verotuksen painopiste siirtyy edellä mainittujen yhteisöjen jakaman voiton verotukseen.

Perussuomalaiset ovat  esittäneet, että yhteisverokannan lasku 22 %:iin olisi riittänyt, jolloin olisimme asettuneet naapurivaltion – Ruotsin tasolle. Säästyneitä varoja olisimme käyttäneet Pk-yritysten tukemiseen.

Parempaa harkintaa olisimme toivoneet myös hallituksen päätökseen, poistaa yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus. Hallituksen päätös veti maton alta useilta matkailualan yrityksiltä, joiden toimeentulo – sesonkiajan ulkopuolella – on paljolti riippuvainen yritysvieraille tapahtuvasta myynnistä.

Hallitus on näpäyttänyt useaan otteeseen myös mm. parturi- ja kampaamoalan yrittäjiä jatkuvilla arvonlisäveron korotuksilla.  Alle 10 prosentista ALV nostettiin ensin 23 %:iin ja tällä hetkellä se on 24 %.  Ymmärrettävästi kaikki alan yrittäjät eivät voi korottaa hintojaan jatkuvasti, vaan ALV:n korotus on poissa yrityksen katteesta.

Osinkoverotuksen kiristäminen heikentää merkittävästi osakesijoittamisen sekä -säästämisen houkuttelevuutta.  Verotuksen kiristyminen kotimaisten yksityishenkilöiden osalta suosii yhtiömuotoista omistamista ja omistusten ketjuttamista yhtiöiden välityksellä.  Ulkomaiset omistajat ovat paremmassa asemassa kuin kotimaiset yksityishenkilöt.  Jos tarkoituksena on edistää suomalaisten yhtiöiden pääomien vahvistamista, niin tällä sitä ei ainakaan saada aikaan.  Osinkoveron kiristäminen tekee sijoittamisen kotimaisiin pörssiyrityksiin vähemmän houkuttelevaksi kuin aiemmin.

Osinkoverotuksen osalta tulisikin harkita lähdeverotyyppistä mallia, jossa veropohja aidosti olisi kattava.  Selvästi pienemmällä veroprosentilla saataisiin parempi verokertymä, jos kaikki omistajat olisivat samalla viivalla. Ulkomaiset omistajat ja institutionaaliset sijoittajat eli eläke- ja vakuutusyhtiöt sekä erilaiset sijoitusrahastot  maksaisivat saman veron, esim. 5 % kuin kotimaiset säästäjätyyppiset osakkaat.  Osinkoveron kiristämisellä rokotetaan osakesäästäjiä.

Yritysten verokannan lasku suosii suuryrityksiä, joiden omistus on yleensä edellä kertomaani instituutionaalista ja ulkomaista. Vähiten hyötyvät yritykset, joissa on paljon pienomistajia, joihin osinkoveron kiristys kohdistuu.

Suomen kotitalouksissa on varallisuutta yli 140 miljardia euroa, josta erilaisina talletuksina on noin 80 Mrde. Hallituksen tulisi osinkoverotuksella kannustaa kotitalouksien rahaa siirtymään pörssiin ja erityisesti suomalaisiin yrityksiin – näin tuettaisiin kotimaista osakesäästämistä ja kotimaisen yritystoiminnan kasvua. 

KAUKO TUUPAINEN
kansanedustaja (ps)
Jyväskylä