Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 19.12.2013

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.5.2012 yksimielisesti ostaa VAPO Oy:n omistamat Mustankorkea Oy:n osakkeet 8,4 miljoonalla eurolla. Osakeoston kaupunki rahoittaa samansuuruisella uudella lainalla.

Yhtiö perustettiin vuoden 1997 lopulla ja se aloitti toimintana 1.1.1998.  Perustamisvaiheessa toimin erään suuren valtuustoryhmän puheenjohtajana ja ajatukseni oli tuolloin, että Jyväskylä yhdessä Jyväskylän mlk:n, Laukaan ja Muuramen kanssa olisivat toimineet perustettavan jäteyhtiön omistajina. Sainkin asian kerran palautettua valtuustosta, mutta minua suuremmat voimat eli kokoomus kumppaneineen hyväksyivät yhtiön perustamisen, Vapo:n saadessa osake-enemmistön (55 %) yhtiöstä

Ideani oli, että jos yhtiön on pakko jakaa osinkoa, ne hyödyttäisivät Jyväskylää ympäristökuntineen. Toisin kuitenkin kävi. Vapo enemmistöosakkeena korjasi vv. 2008–2012 suurimman potin (4,621 miljoonaa euroa) jaetuista osingoista. Osinkoja kyettiin jakamaan, koska kaupunkilaiset maksoivat ne ylisuuressa jätehinnoittelussa.

Miksi puutun asiaan nyt, enkä aiemmin? Siksi, että ihmettele n, miksi Vapo haluaa luopua osakkeistaan?  Mustankorkea:n hyvät vuodet ovat takanapäin ja edessä on kustannuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi jätteenkäsittelyn hintaan. Tällä hetkellä jätteiden käsittelyn pääasiallinen tapa on ollut vähäkustanteinen kaatopaikkaläjitys.  Jatkossa nykyisestä kaatopaikkasijoittamisesta ollaan luopumassa kokonaan vuonna 2016. Tuolloin astuu voimaan biojätteen ja käsittelemättömän jätteen loppusijoituskielto.

Ymmärtääkseni lainmuutos aiheuttaa sen, että Mustankorkea:n tuloksentekoperuste muuttuu täysin. Nykyinen monopoliasema muuttuu kilpailuksi muiden yhtiöiden kanssa. On mahdollista, ettei kuntaenemmistöinen yhtiömme välttämättä pärjää muiden kuntayhtiöiden kanssa, koska sillä ei ole jätteelle muuta käsittelyä, kuin kompostointi – sekin vain biojätteelle.

Näyttääkin siltä, että kaupungin tulisi harkita kaavaillun osakekaupan peruuttamista.  Miksi?  Siksi, että kaatopaikan jälkihoito tullee vaatimaan melkoiset kustannukset ja tuloksenteko tulevaisuudessa on lainsäädännöstä johtuen entistäkin tuskallisempaa. Ilmeisesti Vapo:n juristit ovat tämän tiedostaneet ja pyrkivät Mustankorkea:n osakkeista eroon eli eivät halua ryhtyä kaatopaikan jälkihoidon maksajiksi.

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu
kansanedustaja (ps)
Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 27.11.2013

Istuvan sateenkaarihallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut.  Talouspolitiikan kulmakivet: velkaantumisen taittaminen, työllisyysasteen nosto kontra työttömyyden lasku, eivät näillä näkymillä tule onnistumaan.

Veropolitiikan osalta totean, että hallituksen esitys alentaa voimassa olevaa yhteisverokantaa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin, on valtion kassan kannalta merkittävä virheratkaisu. Yhteisöverokannan alentaminen koskee osakeyhtiöiden lisäksi myös muita yhteisöjä kuten osuuskuntia. Tällöin verotuksen painopiste siirtyy edellä mainittujen yhteisöjen jakaman voiton verotukseen.

Perussuomalaiset ovat  esittäneet, että yhteisverokannan lasku 22 %:iin olisi riittänyt, jolloin olisimme asettuneet naapurivaltion – Ruotsin tasolle. Säästyneitä varoja olisimme käyttäneet Pk-yritysten tukemiseen.

Parempaa harkintaa olisimme toivoneet myös hallituksen päätökseen, poistaa yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus. Hallituksen päätös veti maton alta useilta matkailualan yrityksiltä, joiden toimeentulo – sesonkiajan ulkopuolella – on paljolti riippuvainen yritysvieraille tapahtuvasta myynnistä.

Hallitus on näpäyttänyt useaan otteeseen myös mm. parturi- ja kampaamoalan yrittäjiä jatkuvilla arvonlisäveron korotuksilla.  Alle 10 prosentista ALV nostettiin ensin 23 %:iin ja tällä hetkellä se on 24 %.  Ymmärrettävästi kaikki alan yrittäjät eivät voi korottaa hintojaan jatkuvasti, vaan ALV:n korotus on poissa yrityksen katteesta.

Osinkoverotuksen kiristäminen heikentää merkittävästi osakesijoittamisen sekä -säästämisen houkuttelevuutta.  Verotuksen kiristyminen kotimaisten yksityishenkilöiden osalta suosii yhtiömuotoista omistamista ja omistusten ketjuttamista yhtiöiden välityksellä.  Ulkomaiset omistajat ovat paremmassa asemassa kuin kotimaiset yksityishenkilöt.  Jos tarkoituksena on edistää suomalaisten yhtiöiden pääomien vahvistamista, niin tällä sitä ei ainakaan saada aikaan.  Osinkoveron kiristäminen tekee sijoittamisen kotimaisiin pörssiyrityksiin vähemmän houkuttelevaksi kuin aiemmin.

Osinkoverotuksen osalta tulisikin harkita lähdeverotyyppistä mallia, jossa veropohja aidosti olisi kattava.  Selvästi pienemmällä veroprosentilla saataisiin parempi verokertymä, jos kaikki omistajat olisivat samalla viivalla. Ulkomaiset omistajat ja institutionaaliset sijoittajat eli eläke- ja vakuutusyhtiöt sekä erilaiset sijoitusrahastot  maksaisivat saman veron, esim. 5 % kuin kotimaiset säästäjätyyppiset osakkaat.  Osinkoveron kiristämisellä rokotetaan osakesäästäjiä.

Yritysten verokannan lasku suosii suuryrityksiä, joiden omistus on yleensä edellä kertomaani instituutionaalista ja ulkomaista. Vähiten hyötyvät yritykset, joissa on paljon pienomistajia, joihin osinkoveron kiristys kohdistuu.

Suomen kotitalouksissa on varallisuutta yli 140 miljardia euroa, josta erilaisina talletuksina on noin 80 Mrde. Hallituksen tulisi osinkoverotuksella kannustaa kotitalouksien rahaa siirtymään pörssiin ja erityisesti suomalaisiin yrityksiin – näin tuettaisiin kotimaista osakesäästämistä ja kotimaisen yritystoiminnan kasvua. 

KAUKO TUUPAINEN
kansanedustaja (ps)
Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta, ti 26.11.2013

Jyväskylän kaupungin talousjohtaja Ari Hirvensalo kommentoi 22.11. tällä palstalla vaatimustani, että liikelaitosten toiminta tulisi tehdä läpinäkyväksi. Kyseessä oli Talouskeskus liikelaitoksen vuosina 2011 – 2012 syntynyt 2,135 miljoonan euron tappio, joka kirjattiin kaupungin vuoden 2013 talousarviomuutoksessa satunnaiseksi tuloksi ja menoksi. Käytin edellisessä mielipidekirjoituksessa kirjauksesta termiä ”suhmurointi”.

Vaikka valtuusto hyväksyikin menettelyn kokouksessaan 4.11., en henkilökohtaisesti vieläkään ole samaa mieltä menettelyn läpinäkyvyydestä ja kirjanpidollisesta menettelystä.  Tietojeni mukaan kaupunginhallituksen jäsenille ei selvitetty toimenpidettä, kuten olisi pitänyt. Kyseessä oli Talouskeskus liikelaitoksen taseen kaunistelu 2,135 miljoonalla eurolla, jonka veronmaksajat viime kädessä maksavat.

Toisaalta ihmettelen liikelaitoksen johdon asiantuntemusta, kun tappiota syntyy kahtena perättäisenä vuotena miljoonatolkulla. Miksei ”hälytyskellot soineet” kenelläkään? Epäselväksi jää edelleenkin se, kuka antoi mahtikäskyn hoitaa asia tavalla, jota en voi hyväksyä? Saatan palata asiaan tämän vuoden tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä kevätkesällä 2014.

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu (ps)
Jyväskylä