Keskisuomalainen ke 9.1.2013

Jyväskylän kaupunginvaltuustossa tapahtui viime kuntavaalien jälkeen ”sukupolvenvaihdos”, kun valtuustoon valittiin 27 uutta valtuutettua. Toivottavasti ”uudet luudat lakaisevat ” yhteisymmärryksessä 40 kokeneen valtuutetun kanssa. Valtuustoryhmillä ja yksittäisellä valtuutetulla ei ole tulevalla valtuustokaudella varaa irtopisteiden keruuseen ja muuhun ryhmäkohtaiseen sooloiluun.

Nyt on yhteistyön aika, kun kaikilla valtuustoryhmillä on edustus kaupunginhallituksessa ja lähes kaikissa lautakunnissa. Menneitä ei kukaan muistele.

Merkittävästi valtion huonosta taloustilanteesta johtuen myös kuntien talous on ahtaalla.  Jyväskylän kaupunki on joutunut jo toisen kerran peräkkäin nostamaan kunnallisveroprosenttiaan turvatakseen kaupunkilaisten peruspalvelut. Tämänkaltainen tie on määränsä päässä. Peruspalveluista tinkimättä kaupungin talous on saatava tasapainoon ja voimistunut velkakierre katkaistava. Tässä tarvitaan peräänkuuluttamaani poliittista selkärankaa ja vastuunkantoa.

Kaupunginhallitus asettaa lähiaikoina taloustoimikunnan, jonka puheenjohtajaksi on syytä valita kaupungin ykkösvirkamies eli kaupunginjohtaja Markku Andersson. Paikallispolitiikkojen lisäksi toimikuntaan on syytä kutsua asiantuntijoita yrityselämän piiristä. Yrityselämän edustajia kaipaan myös perustettavaan Kilpailu- ja elinkeinopoliittiseen (KELPO) työryhmään. Uudet työpaikat ovat kullanarvoisia, joten niiden eteen on kaikkien toimittava.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä

Keski-Uusimaa lehti su 6.1. ja Suur-Jyväskylän lehti ke 9.1.2013

Kymmenet keskisuomalaiset ja muuallakin asuvat ovat ottaneet minuun yhteyttä ns. eläkekaton käyttöönotosta Suomessa. Olen heidän kanssaan samaa mieltä.  Miksi?  Siksi, että Euroopasta löytyy Suomen lisäksi vain kolme maata, joissa eläkekattoa ei vielä ole.  Nämä maat ovat Viro, Tshekki ja Portugali.

Eläkekaton määrä on Sveitsissä 4.500 euroa/kk, Saksan vanhoissa valtioissa 5.400 ja uusissa valtioissa 4.550 euroa, Norjassa 7.800 euroa ja naapurimaassamme Ruotsissa 3.000 euroa/kk.

Suomessa eläkeläisiä on lähes 1,4 miljoonaa eli neljäsosa väestöstämme.  Heistä noin miljoonan keskimääräinen eläke oli toissa vuonna 1.100 euroa/kk. Suuret, kymmenien tuhansien eurojen kuukausieläkkeet eivät ole tätä päivää, varsinkin kun niitä saavat monet valtioyhtiöiden korkeaa palkkaa kuitanneet eläkeläiset. On väärin, että rikkaat rikastuvat eläkkeellä ollessaankin, kun maassamme elää tälläkin hetkellä satoja tuhansia suomalaisia ns. köyhyysrajan alapuolella.

Tiedustelin eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Jyrki Kataiselta eläkekaton käyttöönottoa myös Suomessa, mutta hän ei joko tuntenut asiaa tai ei halunnut siihen vastata ja siirsi vastaamisen ministeri Paula Risikolle.  Onhan niinkin, että korkeista eläkkeistä nauttivat lähinnä kokoomuksen kannattajat.

Ministeri Riskon mukaan asia on ollut esillä keskusteluissa ja sen eteenpäin vieminen kuuluu eläkeneuvottelukunnalle, jota vetää Jukka Rantala. Ministerin mielestä eläkekaton tarvetta on arvioitu, mutta sitä ei ole järkevää toteuttaa Suomessa. Asiaan palataan, kun eläkeneuvottelukunta on jättänyt raporttinsa. Minäkin palaan tuolloin asiaan.

******* 

Viime viikkoina on maassamme keskusteltu vilkkaasti STX Finland Oy:n menettämästä risteilijätilauksesta.  Suomen valtiolta ”loppuivat rahat”, kun yhtiölle piti antaa jo aiemmin sovittujen tukien lisäksi 50 miljoonan euron suuruinen pääomalaina.  Rahaa löytyy kuitenkin jatkuvasti miljarditolkulla eteläisen Euroopan ”hulttiomaiden” tukemiseen. Mielestäni on oikein, että eduskunnan johtava oppositiopuolue vaatii hallitukselta selvitystä siitä, miksi lainaa ei myönnetty.

STX Finland on melkoinen työllistäjä.  Yhtiöllä on Suomessa kolme telakkaa: Turussa, Raumalla ja Arcyech Helsinki Shipyard Oy:n telakka, josta STX omistaa 50 prosenttia.  Yhden merkittävän laivatilauksen menetys saattaa olla lopun alkua Suomen laivateollisuudelle.  Jos näin käy, niin vastuun kantavat kokoomus ja demarit, sillä muilla hallituspuolueilla näyttää olevan vain aisankannattajan eli lakeijan rooli tässäkin asiassa.

Edustan näkemystä, että STX:n pääomalainasta saatavat korot ja lainan takaisinmaksu olisivat realistisempia kuin Suomen takaamat Kreikan lainat (5,4 miljardia), joiden korkokantaa on jo alennettu ja takaisinmaksuaikoja pidennetty EU:n ja EKP:n toimesta.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja.

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalainen  la 29.12.2012

Vuosi sitten otin kriittistä kantaa keskisuomalaisten kansanedustajien yhteistyöhön päätettäessä valtion talousarvion sisällöstä. Viestini ei mennyt perille, koska hallituspuolueiden edustajat äänestivät jälleen maakuntahallituksen esityksiä vastaan. Otanpa muutaman esimerkin.

Oppositiopuolueiden edustajat tukivat maakuntahallituksen ehdotusta eli 10 miljoonan euron määrärahaa valtatie 4:n (E 75) parantamiseksi moottoritieksi välillä Kirri – Tikkakoski.  Esitys kaatui äänestyksessä luvuin 138 – 45.  Keskisuomalaiset hallituspuolueiden edustajat eivät kannattaneet esitystä.  Miksi? Perusteluksi ei riitä, ettei hallitus varautunut koko Suomen tärkeimmän valtatien perusparannukseen.

Samoin kävi 9,2 miljoonan määrärahalle oppilaitosrakentamiseen Keski-Suomessa. Tämäkin esitys kaatui selkein numeroin, johon vaikutti myös keskisuomalaisten hallituspuolueiden edustajien vastustus. Myös eräät pienemmät opposition esitykset eivät saaneet tukea muilta hallituspuolueiden keskisuomalaisilta edustajilta.

Muistan Timo Soinin (ps) opastuksen ryhmän jäsenille uusien edustajien ensimmäisessä kokouksessa: ”Muistakaa aina kannattaa oman maakuntanne määrärahaesityksiä, esittipä ne kuka tahansa”. Minusta neuvo oli hyvä, sillä edustammehan me ensisijaiseste omaa maakuntamme Eduskunnassa.

On valitettavaa, että kokoomuksen ja demarien tiukka ryhmäkuri estää maakunnan edustajia puolustamasta oman maakunnan työllistäviä esityksiä.  Toivottavasti tauti ei leviä kotikuntien valtuustoihin. Tuumii

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja,

kaupunginvaltuutettu (ps)

Jyväskylä