Nykykäytäntö on ollut voimassa 1.1.1997 alkaen, jolloin niin sanotun hallinnollisen kirjanpidon sijaan ryhdyttiin pääosin soveltamaan kirjanpitolakia.

Kuntien talouskäytäntö on yhdenmukaistettu ja sen rakenteesta on päätetty lailla.

Talousarviossa on oltava käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- että rahoitusosa.

Talouslaskelmaan sisältyvät lain mukaisesti myös poistot.

Kirjanpitolain mukaan pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten hyödykkeiden hankintameno tulee poistaa hyödykkeen vaikutusaikana.

Jyväskylän perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Jorma Uski on siinä oikeassa, että poistot vaikuttavat merkittävästi tilikauden tulokseen. Jos poistot pystytään kattamaan tulorahoituksella, on kaupungin kassaan jäänyt rahaa tuleviin investointeihin ja velkojen maksuun.

Uskin julkisuudessa esittämä näkemys (Ksml 19.11.) ylisuurten investointien vähentämisestä on oikeansuuntainen, jolloin se vähentää kaupungin velkaantumista.

Jyväskylän kaupunki on joutunut jo toisen kerran peräkkäin korottamaan veroprosenttiaan kaupungin peruspalvelujen turvaamiseksi. Tämänkaltainen budjettipolitiikka ei voi jatkua.

Lisääntyvästä työttömyydestä johtuva verotulojen vähentyminen sekä maan hallituksen kuntien taloutta kuristavat toimenpiteet, kuten valtionosuuksien leikkaaminen aiheuttavat niin sanotun vuosikatteen heikentymisen.

Näistä syistä vuosikate ei kata poistoja, vaikka kirjanpitolautakunnan kuntajaosto sitä edellyttää.

Olen Uskin kanssa samaa mieltä siitä, että Jyväskylän kaupungin tulee panostaa jatkossa ensisijaisesti peruspalvelujen turvaamiseen ja miettiä tarkkaan, milloin ja mihin kaupungissa tulevaisuudessa investoidaan.