Keskisuomalaisen mielipidepalsta ti 24.7.2012

eli tulin – näin ja voitin, oli Julius Caesarin lyhyt tiedonanto Senaatille Pontuksen kuninkaan voitosta. Samaan tapaan ilmoitti arvostamani valtiovarainministeri Urpilainen Suomen eduskunnalle, että Kreikan toiselle avustuspaketille on saatu 880 miljoonan euron vakuudet. Tätä sanomaa ovat kaikki hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden kansanedustajat suitsuttaneet kansalaisille. Eli me teimme sen, mihin edellinen hallitus ei pystynyt. Viesti kansalaisille oli kuitenkin vain osatotuus.

Miksi? Siksi, että Suomen takausvastuu Kreikalle oli kaikkiaan 2,2 miljardia, jolloin 60 % eli 1,320 miljardia euroa Suomen vastuista jäi vakuutta vaille. Lisäksi Suomen saama lähes 900 miljoonan euron vakuus annettiin yhdessä erässä, kun muut EU-maat maksoivat osuutensa viidessä erässä. Samalla luovuttiin takaukseen kuuluvista korkotuotoista.

Kysymyksessä oli ns. Pyrrhoksen voitto, joka tarkoittaa ratkaisua, josta on maksettava hyvin raskas hinta ja joka jättää – tässä tapauksessa – valtion heikompaan tilaan kuin missä oltiin aiemmin.

Kreikan menettelyä sovellettiin myös Espanjalle annettuihin takauksiin. Suomen osuus EU:n lainapotista on 1,924 miljardia euroa. Vakuudet saadaan jälleen 40 %:n mukaisesti eli ne ovat 769,920 miljoonaa euroa. Summa maksetaan yhdellä kertaa ja jälleen luovutaan korkotuloista. Ilman vakuuksia taataan Espanjan lainasta noin 1,155 miljardia euroa.

Yksikään hallituspuolueiden edustaja ei ole kertonut julkisuudessa ja tuskin tulee kertomaankaan, että Kreikalle ja Espanjalle taatuista lainoista 2,475 miljardia annetaan ilman minkäänlaista vakuutta. Asian julkituominen olisi sitä poliittista rehellisyyttä, johon hallituspuolueiden edustajien tulisi pyrkiä.

Olen siis sitä mieltä, etteivät Suomen saamat vakuudet ole riittävät. Järkevintä olisi ollut, että ”Suomi olisi heittänyt pyyhkeen kehään” jo aikoja sitten ja luopunut – kädestä suuhun elävien maiden – avustamisesta. Hukkaan heitetyillä miljardeille olisi käyttöä myös Koti- Suomessa.

Suomi velkaantuu tällä hetkellä 10 miljardin euron vuosivauhtia. Mielestäni oli järkevää se, että Suomi laittaisi ensin oman taloutensa kuntoon ja vasta sen jälkeen katsoisi, että missä määrin pystymme avustamaan – rumasti sanottuna – hulttiomaita ja niitä rahoittaneita Saksan ja Ranskan pankkeja.

Arvovaltaiset suomalaiset ovat ehdottaneet EU-pankkikriisin purkamiseen ns. setelirahoitusta. Tällöin keskuspankki rahoittaisi valtiota painamalla uutta rahaa. Nykyään ei uusia seteleitä luonnollisestikaan tarvitse painaa, vaan rahoitus merkitään suoraan keskuspankin taseeseen numeroina ja rahat luovutetaan valtion käyttöön tilisiirtona.

Menettely on kielletty Euroopan keskuspankin säännöissä, mutta tunnetut kiertotiet ovat pankkimiesten tiedoissa. Eräs kiertotie on, että EKP myöntää rahoitusta pankeille, jotka rahoittavat valtioita. Entisenä tilintarkastajana ja reviisorina en tietenkään hyväksy minkäänlaista vilppiä julkisten yhteisöjen finanssipolitiikassa, joten jätän setelirahoituksen omaan arvoonsa.

Suomi ja suomalaiset selvisivät 1990-luvun pankkikriisistä omin toimenpitein. Samankaltaista itsenäistä toimintaa edellytän kaikilta EU:n jäsenmailta, tässä tapauksessa Espanjalta. Siitä huolimatta, että espanjalaisessa sananlaskussa todetaan: ”Miten kaunista on olla joutilaana ja levätä sitten vähän”.

KAUKO TUUPAINEN

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ma 16.7.2012

Tulevat kunnallisvaalit herättävät oikeutetusti kiinnostusta kaupunkilaisten joukossa.  Useat pelkäävät perussuomalaisten ”uutta tulemista”. Sanomattakin on selvää, että vähintään 15 prosentin kannatus on merkittävästi suurempi kuin viiden prosentin tuki, mikä meillä oli Jyväskylässä nelisen vuotta sitten.

Minusta Jyväskylän Perussuomalaisten puheenjohtaja Jorma Uski on oikeassa todetessaan Keskisuomalaisen verkkosivuilla seuraavaa: ” Eikä kunnallispolitiikassa ole hallitus-oppositioasemaa; hallitus muodostetaan kaikista puolueista vaalikannatuksen mukaisesti.  Viimeksikin kyllä meillä oli halukkuutta hallituspaikkaan saakka, mutta kun emme ”tyytyneet meille varattuun maaseutu- ja Korpilahden aluelautakunnan paikkaan”, meille ei annettu lautakuntapaikkoja laisinkaan. Kun kaikki muut puolueet liittoutuivat, ei kolmella valtuutetulla ollut mahdollisuuksia muuhun”.

Ilmoitin aikoinaan, että minä joudun (silloisena ryhmän puheenjohtajana) olemaan usein äänessä valtuustossa, koska meillä ei ollut edustusta yhdessäkään lauta- tai johtokunnassa, kaupunginhallituksesta puhumattakaan. Tästä lankeaa suuri kiitos KD:n ja vihreiden valtuustoryhmille, mitkä pelasivat itsekkäästi omaan pussiinsa, KD sai hallituspaikan varajäsenineen ja vihreät tarpeettoman valtuuston kolmannen varapuheenjohtajan vakanssin.   Äänestäjät ovat tiedostaneet vallitsevan tilanteen ja luvanneet muistaa ehdokkaitamme tulevissa vaaleissa.

Tulemme julkistamaan PS:n kuntavaaliohjelman ja ehdokkaamme tulevan syksyn aikana hyvissä ajoin ennen vaaleja. Tervetuloa tapaamaan – syksyn mittaan – ehdokkaitamme ja nykyisiä valtuutettuja Kävelykadulle, toivoo

 KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu,

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 27.6.2012

Perinteisen demokratian kannalta Suomen hallituksen ajama liittovaltiokehitys olisi katastrofi suomalaisille. Mitä enemmän valtaa keskitetään, sitä selvemmin se siirtyy EU:n suurvaltioille ja niiden kansoille.  Me suomalaiset jäisimme ”Mopen osille” ja menettäisimme pitkässä juoksussa jopa itsenäisyytemme, jonka esi-isämme ovat meille hankkineet. Tällaisessa kehityksessä me perussuomalaiset emme halua olla mukana.

Istuvan hallituksen ajamat tukipaketit ja niiden mukana tulevat tappiot Suomelle nousevat huikeisiin summiin. Valtion velkakierre kasvaa vuodesta ja tukipaketista toiseen.

Kerroimme viime vuoden lopulla, että tietojemme mukaan Suomen vastuut olivat tuolloin 35 miljardia euroa. Hallitusherrat naureskelivat, mutta hymy hyytyi hetkessä, kun Helsingin Sanomat julkaisi taloussivuillaan omat laskelmansa, joissa vastuiden loppusumma oli yli 50 miljardia euroa.

Euroopan hulttiomaiden taloudellinen kehitys heikkenee päivä päivältä, sillä ”kannettu vesi ei kaivossa pysy”. Euron hajoamista ei pysty kukaan estämään.  Tämä on totuus, minkä Suomen hallitusherrat ja – rouvat ovat jättäneet meille kertomatta. Talousalan akateemisten ja liike-elämän makrotalouden konsulttitoimisto GnS Economics on kertonut, että jos ja kun Kreikka eroaa eurosta, kehitys johtaa koko euroalueen hajoamiseen.

Kun näin käy Suomen tappiot koostuvat ERVV:n takauksista, EKP:n tappioista, euroalueen rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisestä sekä viennin laskusta. GnS perustaa laskelmansa sille, että Kreikan, Espanjan, Irlannin, Italian ja Portugalin yhteenlaskettu ulkomaan velka on 5.500 miljardia euroa eli yli sata kertaa Suomen valtion vuosibudjettiPäivän kysymykseni kuuluukin, että milloin Suomen hallitus ottaa lusikan kauniiseen käteensä ja tunnustaa EU:ssa vallitsevan olotilan, mikä pahenee päivä päivältä?

KAUKO TUUPAINEN

ex. reviisori,

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä