Keskisuomalaisen mielipidepalstalla to 5.4.2012
Ministerit puhuvat vastuunkannosta. He ovat luvanneet yhtenä päivänä yhtä, toisena toista ja kolmantena unohtaneet lupauksensa.
Pari esimerkkiä. Ennen vaaleja vasemmiston toverit lupailivat yli miljoonaa eläkeläistä koskevan ns. taitetun indeksin poistamista. Samat nykyiset edustajat antoivat ymmärtää, ettei arvonlisäveroa nosteta. Mutta kuinkas kävikään? Taitettu indeksi tyrmättiin paitsi kokoomuksen myös muiden hallituspuolueiden edustajien toimesta jo hallitusneuvottelujen ensi metreillä ja arvonlisäveroa ollaan parhaillaan korottamassa. Mielestäni vastuunkanto tarkoittaa sitä, että mitä on luvattu vaalien alla kansalaisille, siitä pidetään kiinni eli ei mennä siitä yli, missä aita on matalin.
Vaalilupausten lunastaminen koskee koko nelivuotiskautta. Kun tämän tiedostaa, jäävät turhat lupaukset tekemättä. Itse en luvannut vaalikentillä muuta kuin viedä asiat niille areenoille, joissa päätökset tehdään, koska asioiden läpimeno vaatii aina eduskunnan enemmistön tuen.
Tärkeintä on tulevana nelivuotiskautena saada valtion velkakierre pysähtymään. Valtion velka oli viime vuoden lopulla 79,7 miljardia euroa (Mrde) eli 14.745 euroa per jokainen suomalainen – vauvasta vaariin. Muistelen kaiholla niitä aikoja eli heinä – elokuuta 2008, jolloin valtion velan määrä oli 48,5 Mrde eli 9.326 euroa per suomalainen. Velan määrä on tältä osin eli vajaassa neljässä vuodessa kasvanut lähes 40 %. En halua mainita sitä, minkä niminen ”työväenpuolue” oli tuona aikana taloudellisen vallan kahvassa eli valtiovarainministeriön johdossa.
Arvonlisäveron (alv) nosto yhdellä prosentilla tuo valtion kasaan yli 700 miljoonaa euroa.
Korotus vaikuttaa suhteellisesti eniten ns vähävaraiseen kansanosaan, koska alv on tasavero ja rasittaa yhtä paljon niin köyhää kuin rikastakin. Ainakin jokapäiväiset ruokaostokset ja lääkkeet olisi pitänyt jättää korotuksen ulkopuolelle.
Hallituksen monipuoliset ja räväkät veronkorotukset kohtelevat kansalaisia eri tavalla. Meidän perussuomalaisten mielestä verot tulee kantaa maksukyvyn mukaan.
Suomessa on 336 kuntaa, joista monet ovat riippuvaisia valionosuuksista. Kun viime vuoden talousarviota käsiteltiin eduskunnassa, vaati demariryhmä budjettiin 300 Me ja vasemmistoryhmä 731 Me lisää valtionosuuksia. Kuinkas kävikään? Tämän vuoden budjetissa vähennettiin kunnille maksettavia valtionosuuksia 631 Me. Tästä aiheutui, että useiden kuntien kunnallisveroprosentti nousi 0,5 prosenttiyksikköä. Näin kävi myös omassa kotikylässäni eli Jyväskylässä. Hallituksen kehyksiin kuuluu edelleenkin vähentää valtionosuuksia, tällä kertaa 300 Me.
Istuva hallitus panostaa euroja hulttiomaiden sekä niitä rahoittaneiden Saksan ja Ranskan pankkien tukemiseen, unohtaen omat kansalaisensa. Samanaikaisesti, kun Suomi riisuu omaa puolustustaan, kuten maamiinojen poisto ja ulkoistaa toimintojaan, kuten omasta ruokahuollosta luopuminen, ostelee Kreikka panssareita Amerikan mantereelta.
Totesin alussa, että on erittäin tärkeää saada valtion velan kasvu loppumaan. Tänä vuonna valtio ottaa velkaa 23 miljardia euroa, josta vanhojen velkojen lyhennyksiin käytetään noin 16 Mrde, joten nettovelan määrä on toistaiseksi 7,1 Mrde eli 19,453 miljoonaa jokainen päivä.. Tunnissa Suomi ottaa uutta velkaa 810.500 euroa. Onko se paljon vai vähän? Miettikääpä.
KAUKO TUUPAINEN
kansanedustaja (PS)