Keskisuomalaisen KOLUMNI su 26.02.2012
Istuvan hallituksen virkamiestyönä valmistunut kartta lopetettavista kunnista oli kylmä suihku kaikille kuntapäättäjille ja lähes kaikille Suomen kunnille. Miksi? Siksi, että nykyisistä 336 kunnasta lakkautetaan esityksen mukaisesti 266 kuntaa eli 80 prosenttia. Samanaikaisesti nykykuntien 10.336:n valtuutetun määrä putoaisi kuntalain 10 §:n mukaisesti neljännekseen eli noin 2.500 luottamushenkilöön.
Jyväskylän, Luhangan, Joutsan, Toivakan, Muuramen, Petajäveden, Uuraisten, Laukaan ja Hankasalmen muodostaman suurkunnan valtuutettujen määrä on tällä hetkellä 285 valtuutettua. Kuntalain 10 §:n mukaisesti Suur-Jyväskylän valtuustoon valittaisiin vain 67 valtuutettua eli 76 % nykyistä vähemmän. Jos uusioperheeseen ”pakkonaitetaan” myös Keuruu ja Multia tippuisi valtuutettujen yhteismäärä nykyisestä 337 valtuutetusta samaiseen 67 valtuutettuun eli 80 %.
Tämä olisi melkoinen heikennys kuntademokratiaan ja sen mukaiseen päätöksentekoon. Pääministeri on julkisesti todennut, että eräs syy kuntaremonttiin on kuntien voimakas velkaantuminen. On totta, että peruskuntien velkamäärät vaihtelevat Suomessa 600:n ja 4.000 euron välillä per kunnan asukas, mutta se on vielä vähän, kun tiedostetaan, että valtion velka oli viime vuoden vaihteessa 79,7 miljardia eli 14.745 euroa per jokainen Suomen kansalainen.
Toisaalta pitäisi ministerinkin ymmärtää, että kuntien velka ei ole useinkaan ns. syömävelkaa, vaan velalla on rahoitettu erilaisia investointeja (koulut, päiväkodit, vanhainkodit, urheilukentät, terveyskeskukset ja – asemat, liikuntatilat, kunnallistekniset työt jne.). Nämä omaisuuserät ilmenevät kuntien taseista.
Samat kuntien äänioikeutetut henkilöt, jotka valitsevat kuntien valtuutetut valitsevat myös kansanedustajat. Jos istuvien luottamushenkilöiden määrä pudotettaisiin – kuntien tapaan -neljännekseen eli eduskuntaan valittaisiin vain 50 edustajaa, nousisi hallituspuolueissa melkoinen meteli. Puhuttaisiin demokratian kaventamisesta ja eduskunnan arvovallan halveeraamisesta.
Melkoinen rakennemuutos tapahtuisi myös liitosalueiden seurakunnissa, sillä kirkkolain 3 §:n mukaisesti ”Seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa…… Uuden seurakunnan perustamisesta päättää kirkkohallitus”.
Voimassa olevaa kuntalakia tultaneen muuttamaan melkoisesti. Samalla olisi harkittava myös kuntien verotusoikeutta ja siirryttävä nykykäytännöstä (tasavero) progressiiviseen verotukseen, jolloin kunnallisveroa perittäisiin verovelvollisen maksukyvyn mukaan.
Media muokkaa mielipiteitä. Varsinkin ns. keltainen lehdistö julkaisee lähes päivittäin kohu-uutisia, jotka eivät pidä paikkaansa. Kuukausi sitten luin lähikaupan kassajonossa räväkän otsikon, mikä kertoi, että kansanedustajille oli hankittu 3.000 euron hiihtoasut. En ollut asiasta tietoinen, joten kysyin asiaa eduskunnan urheilukerhon puheenjohtaja Kari Uotilalta.
Hän kertoi, että kahdellekymmenelle eduskunnan edustushiihtäjälle ja huoltoryhmälle oli hankittu yhtenäiset hiihtoasut, jotka muilla pohjoismaiden edustajilla ovat olleet jo vuosia. Hankinnan yhteishinta oli 3.000 euroa. Lisäksi asut ovat kerhon omaisuutta, eivät hiihtäjien. Selitys oli hyväksyttävä, sillä onhan useimmilla Keski-Suomen hiihtoseurojen hiihtäjilläkin yhtenäiset hiihto- ja lämmittelyasut.
Myös paikallinen maakuntalehti uutisoi viikko sitten näyttävästi, että perussuomalaisten ”jytky” on alkanut sulaa. Pääsin kommentoimaan asiaa ja totesin, ettei jytky ole sulanut käytännössä lainkaan. Jos perussuomalaisten viime eduskuntavaalien todellinen kannatus oli Keski-Suomessa 18,1 prosenttia ja nyt tehdyssä mielipidemittauksessa (vain 751 äänestysikäisen otannalla) 17,6 prosenttia, niin ero (0,5 %) mahtuu virhemarginaaliin. On myös tiedossa, että PS:n kannatus on vaaleissa ollut pari prosenttiyksikköä parempi kuin gallupit ovat osoittaneet. Näin tullee käymään myös syksyn kunnallisvaaleissa.