Suur-Jyväskylän lehti ke 9.11.2011

Jyväskylän kaupungin ensi vuoden talousarvio on tulossa kaupunginvaltuuston käsittelyyn.  Julkisuudessa on ollut jossain määrin tietoa poliittisten ryhmien kannoista.  Suurin vääntö tullee olemaan veroprosentista päättäminen.  Olen jo vuosia sitten todennut, ettei veroprosentin suuruus saa olla mikään tabu. Päättäjien on elettävä ajan hengessä ja toimittava sen mukaisesti.

Perussuomalaisten veropolitiikka perustuu Eduskuntavaaliohjelmamme mukaisesti sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Tulojen kasvaessa verotuksen tulee kiristyä.  Tämä koetaan kansalaisten keskuudessa oikeudenmukaiseksi verotuksen lähtökohdaksi. Perussuomalaiset eivät kannata tasaveroa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Jyväskylän ensi vuoden talousarvio lähentelee tuhatta miljoonaa eli miljardia euroa.  Tätä kirjoittaessani sen loppusumma on 961, 8 miljoonaa euroa, josta sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus on 41,9 prosenttia eli 403,5 miljoonaa. Lehtitietojen mukaan se ei kuitenkaan riitä, joten kaupunginhallituksen enemmistö haluaa lisärahaa, jotta kaupunkilaisten peruspalvelut voidaan hoitaa kohtuullisen hyvin.  Tämä edellyttää 0,5 prosentin korotusta nykyiseen veroprosenttiin. Olen samaa mieltä.

Kaupunkilaisille, niin nuorille perheille kuin varttuneimmillekin, on tärkeää, että lähipalvelut säilyvät. Jos ”Suomen Ateenan” eri kaupunginosissa sijaitsevat sivukirjastot lakkautetaan, terveysasemat ajetaan alas, liikunta- ja salimaksuja korotetaan huimasti, puhumattakaan omaishoitajien vaativan työn aliarvioinnista, niin se ei ole oikein.

Valtuuston enemmistö on tänä vuonna lisännyt kaupungin velkataakkaa. Se päätti laittaa osan Lutakossa sijaitsevaa Siltakatua tunneliin (hintalappu kymmenisen miljoonaa euroa) ja ostaa hehtaaritolkulla entisen Kankaan tehtaan suojeltavia ja purettavia rakennuksia 13 miljoonalla eurolla. Kankaan tehtaan alue olisi voitu rakentaa Lutakon tapaan ilman kaupungin velkarahaakin, jos tahtoa ja ymmärrystä olisi valtuutetuilla ollut. Onhan kaupungilla edelleenkin lakiin perustuva kaavoitusmonopoli, joka pätee myös yksityisten maiden kaavoitukseen.   Tuumii

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu,

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 3.11.2011

Kun Säynätsalon kunnan ja Jyväskylän kaupungin välisestä vapaaehtoisesta kuntaliitoksesta päätettiin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 4.2.1992, oltiin kaikista asioista samaa mieltä.

Liitosta edellyttäneet neuvottelut sujuivat – kuntien edustajien välillä – ripeästi ja hyvässä ilmapiirissä ja molempien kuntien valtuustot siunasivat kuntaliitoksen yksimielisesti.

Kuntaliitossopimuksessa todettiin mm., että ”Säynätsalon terveysasema siirretään kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseksi ja sen toimintoja kehitetään avoterveydenhuollon yleisen kehityksen edellyttämällä tavalla vähintään nykyisellä palvelutasolla”.

Vastoin annettuja ja sovittuja päätöksiä ollaan Säynätsalon avoterveyspalveluja kuitenkin huonontamassa siirtämällä ne lähes kokonaan Muurameen vuoden 2013 aikana. Istuva kaupungin perusturvalautakunta ”istuu” todellakin merkittävän asian päällä.

Toivottavasti lautakunnan enemmistö tiedostaa, että palveluetäisyys kasvaa – Säynätsalosta Muurameen – lähes seitsemään kilometriin ja monellakaan terveysaseman asiakkaalla ei ole omaa autoa. Myös yleisten kulkuneuvojen käyttö on vaikeaa ainakin Lehtisaaren ja Muuratsalon asukkaille, koska he joutuvat matkan varrella vaihtamaan bussista toiseen.  Säynätsalon nykyiselle terveysasemalle pääsee yhdellä bussilla ilman vaihto-ongelmia.

Ymmärtäisin siirtosuunnitelmat, jos Säynätsalon terveysasema olisi rasite kaupungille, mutta sitä se ei ole.  Päinvastoin kustannustehokkuus on parasta mahdollista ”Kolmen A:n” luokkaa.  Tehokkuus paranisi entisestään, jos Muuramen kunnan Kinkomaan ja Olympiakylän asukkaat pääsisivät käyttämään Säynätsalon terveysaseman palveluja. Asia on mielestäni tutkimisen arvoinen.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu,

kansanedustaja (PS)

Jyväskylä